Saatavuusharkinnan poisto lisäsi ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrää Pohjois-Karjalassa
9.9.2026 06:30:00 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Pohjois-Karjalassa toteutettu saatavuusharkinnan väliaikainen poisto kasvatti ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrää 14 prosentilla. Vaikutukset keskittyivät kaupunkeihin, matalapalkkaisiin ammatteihin ja keskikokoisiin sekä kaikkein suurimpiin toimipaikkoihin. Laajempia maakunta- tai kuntatason vaikutuksia ei juuri keskipitkällä aikavälillä havaittu.
Laboren julkaisemassa tutkimuksessa tarkastellaan työperäisen maahanmuuton sääntelyn keventämisen vaikutuksia Pohjois-Karjalassa. Maakunnassa luovuttiin hetkellisesti saatavuusharkinnasta kaikissa ammateissa. Pohjois-Karjalassa EU:n ulkopuolisten työntekijöiden palkkaamista helpotettiin vuodesta 2019 alkaen vapauttamalla kasvava joukko ammatteja saatavuusharkinnasta. Vuonna 2021 vapautusta laajennettiin koskemaan kaikkia ammatteja, toisin kuin missään muualla Suomessa.
Tutkimuksessa arvioidaan Pohjois-Karjalan laajan muutoksen kausaalivaikutuksia maakunta-, kunta-, toimipaikka- ja yksilötasolla. Tutkimuksessa käytettiin Tilastokeskuksen rekisteriaineistoja sekä ELY-keskusten julkisia työlupalinjauksia.
Saatavuusharkinnan poisto lisäsi EU:n ulkopuolisen työvoiman palkkaamista
Saatavuusharkinnan poistolla tarkoitetaan menettelyä, jossa yritykset Pohjois-Karjalassa saattoivat palkata EU:n ulkopuolisia työntekijöitä kaikkiin ammatteihin ilman, että työpaikkoja tarvitsi ensin tarjota kotimaisille työnhakijoille.
Tutkimuksessa pyritään arvioimaan, miten maahanmuuton alueellinen helpottaminen vaikuttaa alueen talouteen, yritysten toimintaan ja paikallisten työntekijöiden työmarkkina-asemaan. Kun saatavuusharkinta poistettiin Pohjois-Karjalassa, ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrä kasvoi 14 prosentilla. Muuttajat asettuivat lähes yksinomaan kaupunkeihin, erityisesti Joensuun seudulle, ja työllistyivät pääosin matalapalkkaisiin suorittaviin ammatteihin. Alueella jo työskentelevien työmarkkinatulemiin ei tutkimuksessa havaita olevan vaikutuksia.
"Emme havainneet kielteisiä vaikutuksia paikallisten työntekijöiden ansioihin tarkastellulla aikavälillä. Tulos poikkeaa aiemmasta tutkimuksestamme, jossa ammattikohtaiset saatavuusharkinnan lievennykset muualla Suomessa heikensivät samoissa ammateissa työskentelevien ansioita jonkin verran keskipitkällä aikavälillä. Ero viittaa siihen, että saatavuusharkinnan vapauttamisen työmarkkinavaikutukset saattavat vaihdella alueellisesti", toteaa Laboren erikoistutkija Jeremias Nieminen.
Onko saatavuusharkinnan poistosta aluepolitiikan keinoksi?
Syrjäisemmillä alueilla työikäinen väestö vähenee, eikä perinteisillä aluepolitiikan keinoilla, kuten tuilla ja investoinneilla, ole juuri onnistuttu kääntämään kehitystä. Maahanmuuton alueellinen helpottaminen voi tarjota yhden vaihtoehdon työvoiman saatavuuden parantamiseen. Sen vaikutuksista on kuitenkin ollut vähän uskottavaa syy-seuraustietoa.
Tutkimuksessa löydetään kuitenkin vain vähän näyttöä siitä, että saatavuusharkinnan poistolla olisi ollut merkittäviä vaikutuksia muihin maakunta- tai kuntatason taloudellista elinvoimaa kuvaaviin tulemiin. Tulosten perusteella maahanmuuton rajoitusten keventäminen voi lisätä ulkomaalaistaustaista työvoimaa ja vähentää työnantajien hallinnollista taakkaa. Se ei kuitenkaan yksin välttämättä synnytä keskipitkällä aikavälillä laajempia alueellisia vaikutuksia.
Taustatiedot
Tutkimus:
Kanninen, Ohto; Karhunen, Hannu; Kiviholma, Sanni; Nieminen, Jeremias, "Relaxing Immigration Restrictions in a Peripheral Region: Evidence from Finnish North Karelia". Laboren työpapereita 365.
Tekijät:
Ohto Kanninen, johtava tutkija, Työn ja talouden tutkimus LABORE
Hannu Karhunen, tutkimusohjaaja, Työn ja talouden tutkimus LABORE ja Aalto-yliopisto
Sanni Kiviholma, erikoistutkija, Työn ja talouden tutkimus LABORE
Jeremias Nieminen, erikoistutkija, Työn ja talouden tutkimus LABORE ja Turun yliopisto
Rahoitus:
Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN), TRIM- hanke nro 372544, sekä Palkansaajasäätiö.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jeremias Nieminenerikoistutkijajulkinen talous
Puh:050 5496 038jeremias.nieminen@labore.fiLinkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Esimerkkiperheet 2026–2028: Työssäkäyvien ja työttömien ostovoima eriytyy22.10.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Laboren syksyn 2026 esimerkkiperhelaskelmissa seurataan kahdeksan kuvitteellisen kotitalouden tulojen, verojen ja veronluonteisten maksujen sekä ostovoiman kehitystä. Palkankorotukset ja vuoden 2027 veronkevennykset vahvistavat työssäkäyvien ostovoimaa, mutta työttömillä se heikkenee jokaisena ennustevuonna. Työttömien esimerkkihenkilöiden tulot jäävät suuntaa antavassa vertailussa kohtuullisen minimin alapuolelle.
Mika Maliranta selvittämään tekoälyn vaikutuksia työelämään ja työmarkkinoihin20.10.2026 12:48:42 EEST | Tiedote
Laboren johtaja Mika Maliranta on nimetty selvityshenkilöksi arvioimaan tekoälyn vaikutuksia suomalaiseen työelämään ja työmarkkinoihin. Työministeri Matias Marttinen on nimennyt selvityshenkilöiksi lisäksi Maija Hovilan ja Teemu Roosin. Selvityksen tavoitteena on esittää johtopäätökset ja toimenpidesuositukset siitä, miten Suomi voi hyödyntää tekoälyn mahdollisuudet ja tukea ihmisiä ja työpaikkoja muutokseen sopeutumisessa.
Granulariteetti ja talous20.10.2026 06:30:00 EEST | Blogi
Yhden suuryrityksen menestys tai vastoinkäyminen voi heilauttaa koko kansantaloutta. Tätä ilmiötä kutsutaan granulariteetiksi, ja Suomessa sen merkitys tunnetaan hyvin. Mitä yrityksiin keskittyvä taloudellinen painoarvo tarkoittaa suhdannevaihteluille ja millaista harkintaa se edellyttää talouspolitiikalta, kysyy Paolo Fornaro Labore-blogissaan.
Suomalaisia koulutusmyyttejä: Voiko opettajiin luottaa?15.10.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Peruskoulun päättöarvosanat vaikuttavat nuorten jatko-opintomahdollisuuksiin, mutta samasta osaamisesta voi saada eri kouluissa eri arvosanan. Suomessa ratkaisua haetaan arviointikriteerien tarkentamisesta, muissa Pohjoismaissa myös ulkoisista kokeista. Mitä tutkimus kertoo keinoista turvata arvioinnin yhdenvertaisuus?
Palkkaero ei kavennu yksin työpaikoilla – ratkaisut löytyvät työurien rakenteista ja hoivavastuun jaosta14.10.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Suomessa sukupuolten välisen palkkaeron kaventaminen edellyttää nykyistä vaikuttavampia ja paremmin kohdennettuja toimia. Tuoreen policy briefin mukaan samapalkkaisuustyössä on siirryttävä laajoista toimenpidelistoista tutkimusnäyttöön perustuviin, arvioitaviin toimiin, jotka puuttuvat työurien rakenteisiin, ammattien segregaatioon ja hoivavastuun jakautumiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme