Saatavuusharkinnan poisto lisäsi ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrää Pohjois-Karjalassa
9.9.2026 06:30:00 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Pohjois-Karjalassa toteutettu saatavuusharkinnan väliaikainen poisto kasvatti ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrää 14 prosentilla. Vaikutukset keskittyivät kaupunkeihin, matalapalkkaisiin ammatteihin ja keskikokoisiin sekä kaikkein suurimpiin toimipaikkoihin. Laajempia maakunta- tai kuntatason vaikutuksia ei juuri keskipitkällä aikavälillä havaittu.
Laboren julkaisemassa tutkimuksessa tarkastellaan työperäisen maahanmuuton sääntelyn keventämisen vaikutuksia Pohjois-Karjalassa. Maakunnassa luovuttiin hetkellisesti saatavuusharkinnasta kaikissa ammateissa. Pohjois-Karjalassa EU:n ulkopuolisten työntekijöiden palkkaamista helpotettiin vuodesta 2019 alkaen vapauttamalla kasvava joukko ammatteja saatavuusharkinnasta. Vuonna 2021 vapautusta laajennettiin koskemaan kaikkia ammatteja, toisin kuin missään muualla Suomessa.
Tutkimuksessa arvioidaan Pohjois-Karjalan laajan muutoksen kausaalivaikutuksia maakunta-, kunta-, toimipaikka- ja yksilötasolla. Tutkimuksessa käytettiin Tilastokeskuksen rekisteriaineistoja sekä ELY-keskusten julkisia työlupalinjauksia.
Saatavuusharkinnan poisto lisäsi EU:n ulkopuolisen työvoiman palkkaamista
Saatavuusharkinnan poistolla tarkoitetaan menettelyä, jossa yritykset Pohjois-Karjalassa saattoivat palkata EU:n ulkopuolisia työntekijöitä kaikkiin ammatteihin ilman, että työpaikkoja tarvitsi ensin tarjota kotimaisille työnhakijoille.
Tutkimuksessa pyritään arvioimaan, miten maahanmuuton alueellinen helpottaminen vaikuttaa alueen talouteen, yritysten toimintaan ja paikallisten työntekijöiden työmarkkina-asemaan. Kun saatavuusharkinta poistettiin Pohjois-Karjalassa, ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrä kasvoi 14 prosentilla. Muuttajat asettuivat lähes yksinomaan kaupunkeihin, erityisesti Joensuun seudulle, ja työllistyivät pääosin matalapalkkaisiin suorittaviin ammatteihin. Alueella jo työskentelevien työmarkkinatulemiin ei tutkimuksessa havaita olevan vaikutuksia.
"Emme havainneet kielteisiä vaikutuksia paikallisten työntekijöiden ansioihin tarkastellulla aikavälillä. Tulos poikkeaa aiemmasta tutkimuksestamme, jossa ammattikohtaiset saatavuusharkinnan lievennykset muualla Suomessa heikensivät samoissa ammateissa työskentelevien ansioita jonkin verran keskipitkällä aikavälillä. Ero viittaa siihen, että saatavuusharkinnan vapauttamisen työmarkkinavaikutukset saattavat vaihdella alueellisesti", toteaa Laboren erikoistutkija Jeremias Nieminen.
Onko saatavuusharkinnan poistosta aluepolitiikan keinoksi?
Syrjäisemmillä alueilla työikäinen väestö vähenee, eikä perinteisillä aluepolitiikan keinoilla, kuten tuilla ja investoinneilla, ole juuri onnistuttu kääntämään kehitystä. Maahanmuuton alueellinen helpottaminen voi tarjota yhden vaihtoehdon työvoiman saatavuuden parantamiseen. Sen vaikutuksista on kuitenkin ollut vähän uskottavaa syy-seuraustietoa.
Tutkimuksessa löydetään kuitenkin vain vähän näyttöä siitä, että saatavuusharkinnan poistolla olisi ollut merkittäviä vaikutuksia muihin maakunta- tai kuntatason taloudellista elinvoimaa kuvaaviin tulemiin. Tulosten perusteella maahanmuuton rajoitusten keventäminen voi lisätä ulkomaalaistaustaista työvoimaa ja vähentää työnantajien hallinnollista taakkaa. Se ei kuitenkaan yksin välttämättä synnytä keskipitkällä aikavälillä laajempia alueellisia vaikutuksia.
Taustatiedot
Tutkimus:
Kanninen, Ohto; Karhunen, Hannu; Kiviholma, Sanni; Nieminen, Jeremias, "Relaxing Immigration Restrictions in a Peripheral Region: Evidence from Finnish North Karelia". Laboren työpapereita 365.
Tekijät:
Ohto Kanninen, johtava tutkija, Työn ja talouden tutkimus LABORE
Hannu Karhunen, tutkimusohjaaja, Työn ja talouden tutkimus LABORE ja Aalto-yliopisto
Sanni Kiviholma, erikoistutkija, Työn ja talouden tutkimus LABORE
Jeremias Nieminen, erikoistutkija, Työn ja talouden tutkimus LABORE ja Turun yliopisto
Rahoitus:
Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN), TRIM- hanke nro 372544, sekä Palkansaajasäätiö.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jeremias Nieminenerikoistutkijajulkinen talous
Puh:050 5496 038jeremias.nieminen@labore.fiLinkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Laskelma ei ole ehdotus – mitä tutkimuslaitos tekee ja mitä se ei tee7.9.2026 15:33:32 EEST | Blogi
Tutkimuslaitos laskee, mitä eri politiikkavaihtoehdoista seuraisi. Se ei kerro, mikä niistä pitäisi valita. Viime viikon eläkekattokeskustelu osoitti, ettei tämä ero ole kaikille selvä – siksi kirjoitan nyt auki, mitä Labore tekee, kuka sen rahoittaa ja miksi laitoksen julkaisuihin ilmestyy jatkossa maininta, jonka pitäisi olla itsestään selvää. Muuten, tässä kirjoituksessa esitetyt näkemykset ja johtopäätökset ovat kirjoittajan omia ja edustavat laitoksen kantaa.
Blogi: Kuinka paljon Suomi voisi säästää rajoittamalla suuria eläkkeitä?3.9.2026 06:53:38 EEST | Blogi
Suomessa työeläkkeille ei ole ylärajaa. Kuinka paljon julkinen talous voisi säästää, jos kaikkein suurimpia eläkkeitä rajoitettaisiin? Laboren erikoistutkija Lauro Carnicelli tarkastelee Eläketurvakeskuksen tilastojen avulla erilaisten eläkekattojen vaikutuksia ja arvioi, että jo verrattain korkea katto voisi tuottaa yli sadan miljoonan euron vuotuiset nettosäästöt.
Naiskansanedustajien puhe eriytyi mieskansanedustajista naisten edustuksen kasvaessa 1960-luvulla2.9.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Naisten määrän kasvu eduskunnassa ei muuttanut vain sitä, ketkä tekivät politiikkaa, vaan se korreloi myös naiskansanedustajien poliittisen puheen sisällön muutoksen kanssa. European Journal of Political Economy -lehdessä julkaistu suomalaistutkimus tarkastelee naisten ja miesten eduskuntapuheita seitsemän vuosikymmenen ajalta. Tulosten mukaan naiskansanedustajat ovat koko tarkastelujakson ajan puhuneet tilastollisesti mitattuna eri tavoin kuin miehet, mutta erot kasvoivat erityisesti 1960-luvulla, jolloin naisten osuus kansanedustajista ylitti noin 10–20 prosenttia. Tämän jälkeen erot eivät enää kasvaneet naisten osuuden lisääntymisestä huolimatta.
Kuluttajien luottamuskuilut ovat kasvun hiljainen jarru31.8.2026 12:16:31 EEST | Blogi
Keskimääräinen kuluttajaluottamus on vihdoin palannut pitkän ajan keskimääräiselle tasolle. Keskiarvo kuitenkin kätkee alleen poikkeuksellisen voimakkaan eriytymisen: hyvätuloisten luottamus on toipunut, pienituloisimpien ei, ja nuorten perinteinen luottamusetu on lähes kadonnut. Kansainvälinen vertailu tekee kuvasta vielä kiinnostavamman – sama ilmiö näkyy Ruotsissa, mutta ei juuri muualla Euroopassa. Luottamuskuilut eivät ole vain jakaumakysymys, vaan hiljainen kasvujarru: ne heikentävät kysyntää nyt ja investointeja vuosien päähän tulevaisuuteen.
Seminaari: Alustatyö, sen yhdistäminen muuhun työhön ja työuraseurauksista Suomessa28.8.2026 15:21:51 EEST | Kutsu
Mitä alustatyö Suomessa on, ketkä sitä tekevät ja miten se vaikuttaa toimeentuloon ja työuriin? Laboren ja Eläketurvakeskuksen tutkimushankkeen päätösseminaarissa esitellään uutta tutkimustietoa alustatyöntekijöiden työmarkkina-asemasta, tuloista ja työn yhdistämisestä muuhun työhön.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme