Selvitys: Kuntien luottamushenkilöpalkkiot nousseet maltillisesti – kuntien väliset erot ovat suuria
9.9.2026 08:25:00 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Valtuutettujen kokouspalkkiot vaihtelevat 30 ja 455 euron välillä Manner-Suomen kunnissa. Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton selvityksestä, jossa on kartoitettu kuntien luottamushenkilöiden kokous- ja vuosipalkkioita valtuustokauden 2025–2029 alussa.
Kunnanvaltuutetun keskimääräinen kokouspalkkio on nyt 96 euroa ja kunnanhallituksen jäsenen 95 euroa. Valtuuston puheenjohtajalle maksetaan kokouksesta keskimäärin 142 euroa ja hallituksen puheenjohtajalle 141 euroa.
Erot kuntien välillä ovat kuitenkin suuria. Alin kokouspalkkio 30 euroa, korkein 455 euroa.
Pääosassa kuntia valtuuston ja muiden toimielinten kokouspalkkioita maksetaan korotettuna, mikäli kokouksen kesto ylittää tietyn pituuden, joka yleensä on yli kolme tuntia.
Keskimäärin valtuustojen puheenjohtajien kokouspalkkiot ovat nousseet 23 ja jäsenten 20 prosenttia kahdeksan vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Noin 28 prosentissa kunnista valtuuston palkkiot ovat pysyneet samansuuruisina kuin vuonna 2017 ja yhdeksässä kunnassa valtuuston kokouspalkkiot ovat pienentyneet.
Palkkiot ovat suurimpia suurimmissa kaupungeissa
Suurimmat palkkiot maksetaan edelleen suurissa kaupungeissa: yli 100 000 asukkaan kunnissa valtuutetun keskimääräinen kokouspalkkio on 270 euroa, kun taas alle 2 000 asukkaan kunnissa se on 63 euroa. Helsinki maksaa kokouspalkkioista korkeinta tasoa – maksimissaan 455 euroa. Pienimmät palkkiot, 30 euroa, löytyvät edelleen harvaan asutuilta alueilta, kuten Savukoskelta.
– Palkkiot nousevat yleensä kunnan koon myötä, mutta erot voivat olla suuria myös samankokoisten kuntien ja maakuntien sisällä. Myös toimielinten välillä on eroja, kertovat selvityksen tekijät Santeri Lajunen ja Anni Antila.
Toimialalautakuntien puheenjohtajien palkkio on keskimäärin 113 ja jäsenien 77 euroa. Tarkastuslautakunnissa (127 / 84 euroa) sekä valiokunnissa (135 / 91 euroa) palkkiot ovat hieman lautakuntia korkeammat.
Selvityksen mukaan palkkiosääntöjen maksutavoissa on vaihtelua. Palkkioiden maksamisperiaatteet vaihtelevat silloin, kun luottamushenkilö osallistuu muihin kuin kunnan toimielinten kokouksiin. Näitä ovat esimerkiksi seminaarit, työpajat ja koulutustilaisuudet. Osa kunnista maksaa esimerkiksi iltakouluista normaalin kokouspalkkion, osa puolet ja osa ei maksa epävirallisista kokouksista lainkaan.
Keskeisille luottamushenkilöille maksetaan yleensä myös vuosipalkkiota
Kokouspalkkioiden lisäksi keskeisissä rooleissa toimivat luottamushenkilöt voivat saada vuosipalkkiota. Valtuuston puheenjohtajan vuosipalkkio on keskimäärin 2 808 euroa, hallituksen puheenjohtajan 3 524 euroa ja toimialalautakunnan puheenjohtajan 1 179 euroa.
– Luottamustehtävät ovat kasvaneet vuosien varrella vaativammiksi. Kuntaliiton syksyllä 2024 tekemän Kuntapäättäjätutkimuksen mukaan luottamustehtäviin käytetään keskimäärin 7 tuntia viikossa. Esimerkiksi suurimmissa kaupungeissa hallituksen puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat käyttävät keskimäärin 36 tuntia viikossa luottamustehtävien hoitoon, mikä vastaa kokopäivätyötä. Erityisesti suurimmissa kaupungeissa hallitusten puheenjohtajat hoitavatkin lähes poikkeuksetta tehtäväänsä joko päätoimisesti tai osa-aikaisesti. Tässä kehityksessä Suomi on etenemässä pienin askelin kohti muiden Pohjoismaiden käytäntöä, toteaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Muutamissa kunnissa maksetaan valtuutetuille vuosipalkkiota – joka myös oletettavasti johtaa pienempiin kokouspalkkioihin.
Kunnat muuttavat kokouspalkkioitaan useimmiten neljän vuoden välein, valtuustokauden alussa.
Selvityksen toteuttivat Kuntaliiton tilauksesta FCG:n Santeri Lajunen ja Anni Antila.
Lisätietoja:
Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto
p. 050 337 5634, Marianne.Pekola-Sjoblom@kuntaliitto.fi
Jarkko Majava, kehittämispäällikkö, Kuntaliitto
p. 050 325 2306, Jarkko.Majava@kuntaliitto.fi
Santeri Lajunen, johtava konsultti, FCG
santeri.lajunen@fcg.fi
Anni Antila, johtava konsultti, FCG
anni.antila@fcg.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tony HagerlundViestinnän kehittämispäällikkö
Puh:+358 50 526 2158tony.hagerlund@kuntaliitto.fiLiitteet
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Utredning: De förtroendevaldas arvoden har stigit måttligt – stora skillnader mellan kommunerna9.9.2026 08:25:00 EEST | Pressmeddelande
Sammanträdesarvodena för fullmäktigeledamöter i kommunerna varierar mellan 30 och 455 euro. Det framgår av Kommunförbundets utredning som kartlagt kommunala förtroendevaldas sammanträdes- och årsarvoden i början av fullmäktigeperioden 2025–2029.
Kommunförbundet om PISA-resultaten: Mycket har gjorts, men står rätt saker i fokus?8.9.2026 10:39:54 EEST | Pressmeddelande
Finländska ungdomars kunskaper har försämrats, enligt de nya PISA-resultaten. Kommunförbundet ser med oro på att alltför många unga går ut grundskolan med svaga kunskaper. Även kunskapsskillnaderna mellan eleverna har ökat över tid. Sambandet mellan elevernas bakgrund och inlärningsresultat har förstärkts under de senaste PISA-omgångarna. Det finns stora skillnader i färdigheter, studiemotivation och välbefinnande mellan elever i samma ålder och på samma årskurs. ”Mest oroväckande är situationen som helhet, att kunskaperna försämras överlag. Om en elev under de goda PISA-åren fick vitsordet 8, får han eller hon i dag vitsordet 10 för samma kunskaper. Dessutom har antalet svaga elever ökat i alarmerande utsträckning, och det finns inte så många s.k. toppelever som tidigare”, påpekar Mari Sjöström, specialsakkunnig. ”Finlands viktigaste PISA-siffra är inte placeringen. Det är antalet unga som inte har tillräckliga färdigheter för fortsatta studier och arbetsliv efter grundskolan. Med Fin
Kuntaliitto PISA-tuloksista: Paljon on tehty, mutta keskitytäänkö oikeisiin asioihin?8.9.2026 10:39:54 EEST | Tiedote
Suomalaisten nuorten osaaminen heikkeni tuoreissa PISA-tuloksissa. Kuntaliittoa huolestuttaa, että liian moni nuori jää peruskoulun päättyessä heikkojen taitojen varaan. Myös oppilaiden väliset osaamiserot ovat kasvaneet pitkällä aikavälillä. Samanikäisten ja samalla vuosiluokalla olevien oppilaiden taidoissa, opiskelumotivaatiossa ja hyvinvoinnissa on huomattavia eroja. ”Erityisen suurta huolta aiheuttaa kokonaistilanne, osaamisen yleinen heikkeneminen. Jos oppilas hyvinä Pisa-vuosina sai kasin, nykyisin hän saa samalla osaamisellaan arvosanaksi kympin. Lisäksi heikkojen osaajien määrä on hälyttävällä tavalla lisääntynyt, eikä ns. huippuosaajia ole yhtä paljon kuin ennen”, painottaa erityisasiantuntija Mari Sjöström. ”Suomen tärkein PISA-luku ei ole sijoitus. Se on niiden nuorten määrä, joiden taidot eivät peruskoulun päättyessä riitä jatko-opintoihin ja työelämään. Pienenevien ikäluokkien Suomessa jokaisen lapsen osaaminen tarvitaan. Meillä ei ole varaa siihen, että osa nuorista jää
Utredning: Personal inom ungdomsarbetet lämnas utanför det riksomfattande arbetet för att förebygga ungdomsbrottslighet2.9.2026 14:23:22 EEST | Pressmeddelande
Kommunförbundet genomförde i början av 2026 en enkät (på finska) till kommunernas ungdomsväsende om läget för, kvaliteten på och utvecklingsbehoven inom ankarverksamheten, som förebygger ungdomsbrottslighet. Sammanlagt 117 ungdomsarbetare från 97 kommuner och samtliga välfärdsområden besvarade enkäten. – Tre utmaningar framträder i svaren: ungdomsarbetets roll är för liten i många kommuner, verksamheten inleds ofta först när problemen redan har eskalerat och det finns oklarheter i verksamhetsmodellens strukturer och praxis som försvårar samarbetet och hänvisningen av unga till tjänsten, säger Elsa Mantere, specialsakkunnig vid Kommunförbundet.
Selvitys: Nuorisotyön ammattilaiset jäävät sivuun nuorisorikollisuutta ehkäisevässä, valtakunnallisessa työssä2.9.2026 14:23:04 EEST | Tiedote
Kuntaliitto toteutti kuntien nuorisotoimille kyselyn nuorisorikollisuutta ehkäisevän Ankkuritoiminnan tilanteesta, laadusta ja kehittämistarpeista alkuvuonna 2026. Vastauksia saatiin 117 nuorisotyöntekijältä 97 kunnasta, kaikilta hyvinvointialueilta. – Vastauksista nousee kolme haastetta: nuorisotyön rooli jää monissa kunnissa liian vähäiseksi, toiminta käynnistyy usein vasta ongelmien jo kärjistyttyä ja toimintamallin rakenteisiin sekä käytäntöihin liittyy epäselvyyksiä, jotka vaikeuttavat yhteistyötä ja nuorten ohjautumista palvelun piiriin, sanoo erityisasiantuntija Elsa Mantere.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme