Elintarviketeollisuus tavoittelee 3 000 uutta työpaikkaa tulevalla vaalikaudella

Suomi tarvitsee lisää kasvua. Elintarviketeollisuus on valmis tekemään osansa kasvun vauhdittamiseksi.  

– Ruokia ja juomia valmistavat yritykset haluavat investoida, uudistua, kasvattaa vientiä ja luoda työpaikkoja eri puolille Suomea. Haastamme seuraavan hallituksen tekemään kanssamme ratkaisuja, joilla yritysten kasvuhalu muuttuu investoinneiksi ja uusiksi työpaikoiksi, Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Mikko Käkelä sanoo.  

Elintarviketeollisuus toimii kaikkialla Suomessa ja tuo työtä ja toimeentuloa laajasti eri puolille yhteiskuntaa. Tiedetään, että yksi työpaikka elintarviketeollisuudessa luo kansantalouteen kolme muuta työpaikkaa. 

Enemmän arvoa suomalaisesta ruuasta 

Ruoka-alan kasvu syntyy uusista tuotteista ja innovaatioista, paremmasta tuottavuudesta, pidemmälle jalostetuista raaka-aineista ja viennistä. Ruoka-alalla on paljon mahdollisuuksia arvon luomiseen. Suomalaisista raaka-aineista voidaan tehdä entistä arvokkaampia tuotteita ja viedä niitä maailmalle. 

Kasvuhalun toteutuminen edellyttää päättäjiltä pitkäjänteisyyttä. Yritysten on pystyttävä luottamaan siihen, etteivät pelisäännöt ja kustannukset muutu jatkuvasti ja yllättäen.  

Suomessa pitää olla saatavilla osaajia, tutkimus- ja kehitysrahoitusta sekä toimivia palveluja kansainvälistä kasvua hakeville yrityksille. 

– Maailman epävarmuutta emme pysty poistamaan, mutta omilla päätöksillämme voimme lisätä yritysten uskallusta investoida kotimaahan. Seuraavan hallituksen täytyy katsoa riittävän pitkälle ja tehdä Suomesta maa, jossa yritysten kannattaa kasvaa, Käkelä linjaa. 

Suomen huoltovarmuus rakentuu ruokaketjusta, joka toimii vahvana tavallisessa arjessa, mutta myös häiriötilanteissa. Kannattavat yritykset pystyvät investoimaan tuotantoon, ylläpitämään kapasiteettia ja varautumaan häiriöihin. 

Kotimaisten raaka-aineiden lisäksi elintarviketeollisuus tarvitsee turvattua veden ja energian saantia sekä toimivia kuljetuksia ja tietoliikenneyhteyksiä. Myös osaajien saatavuudesta on huolehdittava. 

Kestävyydestä kilpailukykyä 

Kasvu ja kestävyys tukevat toisiaan. Uudet vähäpäästöiset ratkaisut, kiertotalous ja ruokainnovaatiot voivat pienentää ympäristövaikutuksia ja synnyttää samalla uutta liiketoimintaa. 

Myös ravitsemusta parantavat innovaatiot tarjoavat yrityksille mahdollisuuksia kehittää uusia tuotteita ja rakentaa kilpailukykyä. 

– Kestävät ratkaisut vaativat yrityksiltä investointeja, uutta teknologiaa ja pitkäjänteistä kehittämistä. Päättäjien täytyy näyttää selkeä suunta ja jättää yrityksille tilaa löytää vaikuttavimmat ja kustannustehokkaimmat keinot tavoitteiden saavuttamiseen, Käkelä sanoo.  

Kuusi askelta vahvempaan ruoka-Suomeen 

Elintarviketeollisuusliitto haastaa tulevan hallituksen ottamaan seuraavat askeleet, jotta tavoite 3 000 uudesta työpaikaista ja kolmen miljardin investoinneista toteutuu: 

• Tehdään Suomesta maa, johon kannattaa investoida. Pidetään yritysten pelisäännöt ennakoitavina ja vältetään päätöksiä, jotka nostavat tarpeettomasti ruuan valmistamisen kustannuksia. 

• Muutetaan ideat uusiksi tuotteiksi ja kasvuksi. Suunnataan ruoka-alalle riittävästi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta ja kannustetaan yrityksiä investoimaan. 

• Viedään suomalaista ruokaa rohkeammin maailmalle. Turvataan yrityksille pitkäjänteiset vienninedistämispalvelut ja tuki kansainvälistymiseen. 

• Tehdään kestävyydestä kilpailuvaltti. Vauhditetaan kiertotaloutta, puhtaampia ratkaisuja sekä fossiilisten raaka-aineiden ja energialähteiden korvaamista. 

• Pidetään suomalaisen ruuan tekemisen perusta kunnossa. Varmistetaan raaka-aineiden, osaajien, veden ja energian saatavuus sekä toimivat kuljetukset ja tietoliikenneyhteydet. 

• Katsotaan ruoka-alaa kokonaisuutena. Arvioidaan päätösten vaikutukset kasvuun, kestävyyteen ja huoltovarmuuteen aina yhdessä. Pidetään ruuan ja juomien verotus kohtuullisena. 

Lue lisää elintarviketeollisuuden tavoitteista ETL:n nettisivuilta

#ruokavaalit