Ruokaa roskiin miljoonia kiloja – Hävikkiviikko kannustaa hyödyntämään satokauden tuotteita

Syömäkelpoista ruokaa menee Suomessa hukkaan koko ruokaketjussa arviolta 350–400 miljoonaa kiloa vuodessa. Kotitalouksissa hävikkiä syntyy noin 150 miljoonaa kiloa vuodessa eli keskimäärin 20–28 kiloa henkeä kohden. Eniten kodeissa heitetään pois leipää, perunoita, vihanneksia, juureksia ja hedelmiä.

– Jokaisen ruokakilon ja -litran taustalla on paljon työtä, osaamista ja luonnonvaroja. Kun ruokaa päätyy roskiin, hukkaan menevät myös sen tuottamiseen käytetyt resurssit, sanoo MTK:n ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen.

Ruokahävikin vähentäminen alkaa jo maatiloilla. Viljelijät ehkäisevät hävikkiä muun muassa oikeilla kasvi- ja lajikevalinnoilla, huolehtimalla maan kasvukunnosta sekä ajoittamalla viljelytoimet oikein. Kotieläintuotannossa eläinten hyvinvointi, hygienia ja hyvä hoito ovat tärkeä osa hävikin ehkäisyä.

Suomessa ruokaa tuotetaan vaativissa pohjoisissa olosuhteissa, joissa lyhyt kasvukausi ja vaihtelevat sääolosuhteet asettavat omat haasteensa viljelylle. Siksi sadon mahdollisimman tehokas hyödyntäminen on tärkeää niin ruokaturvan, luonnonvarojen kestävän käytön kuin maatilojen kannattavuudenkin kannalta.

– Pohjoisissa olosuhteissa ruoan tuottaminen vaatii paljon osaamista ja tarkkaa resurssien käyttöä. Siksi on tärkeää, että mahdollisimman suuri osa sadosta päätyy lautaselle eikä hävikkiin, Siivonen sanoo.

Kuluttajien valinnat vaikuttavat myös siihen, millaista ruokaa tuotetaan ja kuinka hyvin sato saadaan hyödynnettyä. Satokauden tuotteita voi olla ajoittain runsaasti tarjolla, eikä kaikkia kasviksia voida varastoida pitkään.

– Satokauden tuotteiden suosiminen on konkreettinen tapa vähentää hävikkiä ja tukea kotimaista ruoantuotantoa. Myös hieman pehmenneet tai nahistuneet kasvikset sopivat usein hyvin ruoanlaittoon, Siivonen muistuttaa.

MTK kannustaa Hävikkiviikolla kiinnittämään huomiota erityisesti arjen pieniin valintoihin: ostamaan vain tarpeeseen, hyödyntämään tähteet ja tarkistamaan, voisiko hieman nuupahtaneen raaka-aineen vielä käyttää ruoaksi.

Katse kannattaa suunnata myös juomalasiin. Mehun, maitotuotteen tai kaurajuoman viimeinen desilitra voi jäädä helposti käyttämättä. Jos hävikkiin päätyy päivittäin vain desilitra juomaa, vuodessa siitä kertyy lähes 40 litraa. Myös kahvia jää kodeissa usein juomatta.

Parasta ennen -merkintä kertoo tuotteen vähimmäissäilyvyysajasta, eikä tuotetta tarvitse heittää pois heti päiväyksen umpeuduttua. Sen sijaan viimeinen käyttöpäivä -merkityt tuotteet tulee käyttää määräaikaan mennessä.

Vinkki hävikkiviikolle: jäikö lounaalta keitettyjä perunoita tai onko porkkana vaarassa nahistua? Pyöräytä juurespyttipannu tähteistä.

Juurespyttipannun ohje:
https://www.mtk.fi/-/juurespyttipannu-makkaralla

Hävikkiviikon blogi: Mitä alkutuotannossa tehdään hävikin välttämiseksi?
https://www.kuluttajaliitto.fi/2026/05/05/havikkiviikon-vieraskyna-havikin-vahentaminen-on-yhteinen-juttu-mita-alkutuotannossa-tehdaan-havikin-valttamiseksi/

Lisätiedot:
Heidi Siivonen, ruokamarkkina-asiantuntija, MTK, 040 568 8802, heidi.siivonen@mtk.fi