Jakeluvelvoitteen alentaminen ei ratkaisisi korkeita polttoainehintoja – tehokkaampiakin keinoja löytyisi

Yhden prosenttiyksikön muutos jakeluvelvoitteessa vaikuttaa pumppuhintoihin noin 1,3 senttiä. Keskimääräisen autoilijan (14 000 km vuodessa, kulutus 7 litraa satasella) kuukausimenoihin vaikutus on noin yhden euron. Lisäksi jakeluvelvoitteeseen tehtävät muutokset heijastuvat pumppuhintoihin useiden kuukausien viiveellä, sillä toimitussopimukset ovat pitkiä.

Vastaavasti jakeluvelvoitteen laskeminen esimerkiksi kymmenellä prosenttiyksiköllä lisäisi tieliikenteen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä jopa miljoona tonnia vuodessa, mikä hankaloittaa Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista. Jos Suomi joutuu hankkimaan muilta mailta päästövähennysyksiköitä, niin esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriön arvion mukaan kustannus voisi nousta jopa satoihin miljooniin euroihin vuonna 2030.

– Jakeluvelvoite on ohjannut merkittäviä investointeja Suomeen. Ennakoitava sääntely-ympäristö on edellytys sille, että nämä investoinnit jatkuvat myös tulevaisuudessa, kertoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mikko Salo.

Jakeluvelvoitteen piirissä on useita erilaisia vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille. Näitä ovat nestemäiset biopolttoaineet, biokaasu, RFNBO-vety sekä tieliikenteen sähköistyminen. Niiden käyttö vähentää riippuvuutta fossiilisista öljytuotteista ja geopoliittisesti riskialttiista maista. Luonnollisesti myös kasvihuonekaasupäästöt vähenevät.

Jakeluvelvoite on vauhdittanut useita suomalaisia investointeja. Esimerkiksi Fintoil Oy suunnittelee investoivansa yli sata miljoonaa Haminan biojalostamoon. Lisäksi vireillä on useiden miljardien edestä muita hankkeita. Jakeluvelvoitteen alentaminen vaarantaisi nämä investoinnit. Ennakoitava sääntely-ympäristö on kaiken yritystoiminnan ja investointien perusedellytys, etenkin teollisuudessa, jossa työpaikkoja luovat investoinnit tehdään vuosikymmeniksi eteenpäin.

Kustannustaakkaa kannattaa keventää toisilla keinoilla

Kemianteollisuus pitää perusteltuna, että autoilijoiden ja logistiikan kustannustaakkaa kevennetään. Se kannattaa kuitenkin tehdä tehokkaammilla keinoilla, jotka eivät samalla kasvata päästöjä ja horjuta investointien ennakoitavuutta.

Esimerkiksi ammattidieselin käyttöönottoa tulisi jouduttaa, ja se voitaisiin ottaa käyttöön heti vuoden 2027 alusta suunniteltua suuremmalla palautustasolla. Vastaavasti valmisteveroja voitaisiin alentaa määräaikaisesti. Tämä veromuutos näkyisi konkreettisemmin pumppuhinnoissa, toisin kuin jakeluvelvoitteeseen tehtävät leikkaukset.

– Jakeluvelvoitteen prosenttiyksiköiden sijaan Suomessa tulisi keskittyä keinoihin, jotka tuovat nopeasti helpotusta liikenteen kustannuksiin. Ammattidieselin vauhdittamisen lisäksi pitäisi harkita dieselin valmisteveron alentamista, työmatkakulujen verovähennyksen nostamista ja toimien kohdentaminen heikossa asemassa oleviin toimialoihin ja kuluttajiin, sanoo Salo.