Työttömyystilastoissa näkyy opiskelijoiden ja eläkeläisten lisääntynyt työnhaku

”Työttömyyden kasvuun vaikuttavat monet tekijät. Ilman esimerkiksi opiskelijoiden ja eläkeläisten lisääntynyttä työnhakua työttömien määrä olisi edelleen vuoden 2015 tason alapuolella”, kertoo erityisasiantuntija Heikki Korpela VATT Datahuoneesta.

Korpela tarkasteli työvoimatutkimuksen ja laajojen rekisteriaineistojen avulla Suomen työllisyyttä ja työttömyyttä. Tarkastelusta selviää, että työttömyyden ja työvoiman ulkopuolisten työikäisten välinen rajanveto on häilyvä, ja työttömyyden rinnalla on tärkeää tarkastella myös työllisyyden kehitystä.

Sekä työllisiä että työttömiä on historiallisen paljon

Työttömyys on ollut viime vuosina korkeaa, mutta myös työllisyys on pidemmän aikavälin tarkastelussa korkealla tasolla. Suomessa syntyneiden työllisyysaste oli 69,1 % vuonna 2015 ja 73,5 % vuonna 2026. Ulkomailla syntyneiden työllisyysaste pysyi samalla tarkasteluvälillä samana eli 59,6 prosentissa.

Myös työllisyyden laatu on pysynyt hyvänä. Laatua tarkasteltiin kolmella mittarilla: talouden palkkasummalla, pieniä työtuloja saavien osuudella työllisistä ja jatkuvassa kokoaikatyössä olevien määrällä. Osa työllisistä saa hyvin pieniä, alle tuhannen euron työtuloja, mutta ilmiö ei ole uusi eikä joukon osuus työllisistä ole kasvanut. Osa-aikatyön lisääntymisestä huolimatta myös jatkuvassa kokoaikatyössä olevien määrä on korkeampi kuin aiemmilla vuosikymmenillä.

Miksi sekä työttömyys että työllisyys ovat nousseet samaan aikaan

Suomessa voi samanaikaisesti olla EU:n keskiarvoa korkeampi työllisyysaste ja korkea työttömyysaste, koska työllisten ja työttömien lisäksi työikäiseen väestöön kuuluu työvoiman ulkopuolisia. Lisäksi työllisyys- ja työttömyysaste lasketaan eri tavoin.

Työllisyysaste kertoo työllisten osuuden työikäisestä väestöstä, johon sisältyvät työlliset, työttömät ja näiden lisäksi työvoiman ulkopuoliset. Työttömyysaste taas kertoo työttömien osuuden työvoimasta, johon kuuluvat vain työlliset ja työttömät eli työtä aktiivisesti hakevat. Työvoimaan ei lasketa mukaan sen ulkopuolelle luokiteltuja, jotka eivät hae tai voi ottaa vastaan töitä.

Sekä työnteko että työnhaku ovat lisääntyneet eläkeläisten ja opiskelijoiden keskuudessa. Jos näin ei olisi tapahtunut, olisi moni heistä luultavasti kirjautunut työvoiman ulkopuolelle. Suomeen on myös tullut enemmän maahanmuuttajia, joista useat ovat työllistyneet, mutta moni on myös tällä hetkellä työtön tai työvoiman ulkopuolinen. Näin sekä työllisten että työttömiksi tilastoitavien määrä kasvaa.

Suomessa syntyneiden työllisyysaste kasvanut, ulkomailla syntyneiden vakaa

Korpela tarkasteli erikseen Suomessa ja muualla syntyneiden työllisyyttä ja työttömyyttä. Suomessa syntyneiden työllisyysaste on kasvanut ja muualla syntyneiden pysynyt pitkällä aikavälillä samana. Vaikka muualla syntyneiden ei-työllisten määrä on kasvanut, ulkomailla syntyneiden työllisten määrä on kuitenkin kasvanut enemmän. Suomessa syntyneiden työttömien määrä oli vuonna 2025 sama kuin vuonna 2015.

”Pelkät tilastot maahanmuuttajien työllistymisestä eivät kuitenkaan kerro, miten maahanmuutto vaikuttaa laajemmin työmarkkinoihin. Näiden vaikutusten selvittämiseen tarvitaan pitkäjänteistä tutkimusta”, Korpela huomauttaa.

Työllisyys on kansantalouden kannalta tärkeämpi mittari kuin työttömyys

”Työllisten määrä ja työllisyysaste ovat työmarkkinamittareista keskeisimpiä, koska ne kertovat suoraan toteutuneesta työnteosta. Niillä on suora yhteys sekä siihen, miten kansantaloudessa ja julkisessa taloudessa menee, että ihmisten toimeentuloon”, Korpela tiivistää.

Lisäksi työllisyyttä on suhteellisen helppoa ja luotettavaa mitata: sekä työvoimatutkimus että hallinnolliset rekisterit antavat siitä hyvin samanlaisen kuvan. Työttömien erotteleminen työvoiman ulkopuolisista on haastavampaa, ja erilaiset työttömyysmittarit voivat antaa ilmiöstä keskenään erilaisen kuvan.

Termit haltuun: miksi työttömän määrittely on vaikeaa

Työikäiset jaetaan työllisyyttä ja työttömyyttä tarkasteltaessa kolmeen ryhmään: työllisiin, työttömiin ja työvoiman ulkopuolisiin.

Työvoimatutkimuksessa työllinen on henkilö, joka on tehnyt palkallista työtä, työskennellyt yrittäjänä tai ollut vain lyhytaikaisesti ja tilapäisesti poissa työstä. Yhdenkin tunnin työ palkkaa vastaan riittää työlliseksi luokitteluun.

Työvoimatutkimuksessa työttömiä ovat henkilöt, jotka eivät ole työllisiä, mutta ovat hakeneet aktiivisesti työtä neljän viime viikon aikana ja voivat aloittaa työn kahden viikon kuluessa.

Rekisteritiedoissa työttömillä voidaan tarkoittaa rekisteröityneitä työttömiä työnhakijoita tai työttömyysetuuden saajia. Näistä ryhmistä selvä enemmistö ei ole työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä. Toisaalta merkittävä osuus työvoimatutkimuksen työttömistä ei ole rekisteröitynyt työnhakijoiksi.

Lisää sekaannusta voi aiheuttaa, että suuri osa työtä vailla olevista työnhakijoista on rekisterissä välillä työttöminä ja välillä työllistymistä edistävissä palveluissa.

Työvoiman ulkopuolisia ovat ne, jotka eri syistä eivät halua, hae tai voi ottaa vastaan työtä.