Näe ry: Näön heikkeneminen maksaa terveydenhuollolle noin kaksi miljardia euroa vuodessa – hoitojonot voidaan katkaista nykyosaamista hyödyntämällä

Näkö ratkaisee, kuinka pitkään ihminen pystyy työskentelemään, liikkumaan itsenäisesti ja selviytymään arjessa. Väestön ikääntyessä hoitamattomien näköongelmien seuraukset näkyvät yhä voimakkaammin terveydenhuollon menoissa, kotihoidon tarpeessa ja jo valmiiksi ruuhkautuneissa hoitojonoissa.

Tutkimuksen mukaan jo lievä näkökyvyn aleneminen aiheuttaa Suomessa muulle terveydenhuollolle vuosittain noin kahden miljardin euron suorat kustannukset. Summa ei sisällä kaikkia välillisiä vaikutuksia, kuten työ- ja toimintakyvyn heikkenemistä tai kasvavaa kotihoidon tarvetta.

Näe ry nostaa vaalitavoitteissaan esiin kolme välittömästi toteutettavaa ratkaisua: näönhuollon liittämisen perusterveydenhuoltoon, uusien hoitopolkujen käyttöönoton sekä palveluntuotannon läpinäkyvän kustannus- ja vaikuttavuusvertailun.

”Suomella ei ole varaa odottaa, että ehkäistävissä oleva näön heikkeneminen muuttuu kaatumisiksi, työkyvyttömyydeksi ja raskaampien palvelujen tarpeeksi. Näköongelmiin on puututtava ennen kuin lasku siirtyy muun terveydenhuollon maksettavaksi”, Näe ry:n toimitusjohtaja Panu Tast sanoo.

Näönhuolto osaksi perusterveydenhuoltoa

Näe ry esittää, että optikkoliikkeiden palvelut liitetään osaksi perusterveydenhuollon palveluketjua. Näön arvioinnista, riskien tunnistamisesta, pienien ongelmien hoitamisesta perustutkimusten yhteydessä sekä jatko-ohjauksesta on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus. Julkinen sektori ei tuota Suomessakaan näönhuollon peruspalveluja. Siksi tarvitaan kansalliset seulontamallit ja jatkohoitopolut koululaisille, riskiryhmiin kuuluville työikäisille ja ikääntyneille.

Samalla on otettava laajemmin käyttöön silmäkuvantaminen ja tekoäly, joiden avulla sairauksia voidaan tunnistaa aiemmin. Myös okulomiikka eli silmästä saatavan kuva- ja mittaustiedon hyödyntäminen koko kehon terveydentilan arvioinnissa yleistyy. Kehitys edellyttää, että Kanta-palvelun uusien toiminnallisuuksien käyttöönotto toteutuu suunnitellusti 1.10.2029 mennessä.

Hoitojonoja purettava uusilla hoitopoluilla

Viivästynyt diagnoosi usein heikentää hoitotulosta, kasvattaa kustannuksia ja vaarantaa potilaan oikeuden oikea-aikaiseen hoitoon. Näe ry ehdottaa yhtenäisten kansallisten hoitopolkujen käyttöönottoa yleisimpiin silmäsairauksiin, kuten kaihiin, glaukoomaan, diabeettiseen retinopatiaan ja ikärappeumaan.

Potilas on ohjattava suoraan tarkoituksenmukaiselle ammattilaiselle ilman tarpeettomia välikäyntejä. Selkeä työnjako optometristien, silmätautien erikoislääkärien ja erikoissairaanhoidon välillä nopeuttaisi hoitoon pääsyä ja vapauttaisi erikoissairaanhoidon resursseja vaativimpiin tehtäviin.

Tämä edellyttää optometristien osaamisen nykyistä laajempaa hyödyntämistä sekä heidän läheteoikeutensa ja rajatun lääkkeenmääräämisoikeutensa kehittämistä.

Verorahat käytettävä tarkasti ja vaikuttavasti

Näe ry ehdottaa, että hyvinvointialueet velvoitetaan vertailemaan avoimesti eri palveluntuotantotapojen kustannuksia, laatua ja saatavuutta. Valinnan lähtökohdaksi on otettava potilaalle ja yhteiskunnalle kokonaistaloudellisin vaihtoehto.

Ratkaisevaa ei saa olla, tuotetaanko palvelu julkisesti, yksityisesti vai kolmannen sektorin toimesta, vaan se, missä potilas saa vaikuttavan palvelun oikea-aikaisesti ja rajalliset resurssit tuottavat suurimman hyödyn.

”Seuraavalla hallituskaudella ratkaistaan, pystymmekö ehkäisemään näön heikkenemistä ajoissa vai maksammeko sen seuraukset raskaampina palveluina. Parempi näkö tarkoittaa enemmän toimintakykyisiä vuosia, vähemmän hoidon tarvetta ja kestävämpää sote-taloutta. Näönhuoltojärjestelmä on uudistettava nyt, ennen kuin väestön ikääntyminen kärjistää ongelmat”, Panu Tast sanoo.

Tutustu Näe ry:n vaalitavoitteisiin vaalisivulla: naery.fi/hyva-nakeminen-kuuluu-kaikille/