Maaseudun yritysrahoitus hyödynnettävissä lähes kaikkialla Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueella – tukirahaa kysyntään nähden jäljellä hyvin

Maaseudun yritysrahoituksen osalta kysyntä on piristynyt alkuvuoden aikana Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueella Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä. Silti elinvoimakeskuksen kautta olisi mahdollista tukea maaseudun yrityksiä vielä nykyistä enemmänkin. Yritysrahoituksen tavoitteista ollaan jäljessä erityisesti Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa.

– Tällä hetkellä maaseudun yritystukia on kysyntään nähden jäljellä varsin hyvin. Alueen yritysten ja yrittäjien kannattaa ehdottomasti tutustua maaseuturahoituksen monipuolisiin mahdollisuuksiin ja varmistaa, voisiko yritys hyödyntää maaseudun yritystukia, sanoo rahoitusasiantuntija Kari Palvaila Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksesta.

Maaseudun yritysrahoitusta voi saada yritystoiminnan investointeihin, kehittämiseen ja käynnistämiseen. Lähes koko Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen toimialue Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa on luokittelun mukaan maaseutualuetta.

– Vain suurimpien kaupunkien keskusta-alueet on rajattu tukialueen ulkopuolelle. Elinvoimakeskuksen alueella se tarkoittaa käytännössä Lahden, Kouvolan, Kotkan ja Lappeenrannan keskustoja. Toisin sanoen maaseuturahoituksen mahdollisuudet yritysten investointeihin ja kehittämiseen ovat siis hyödynnettävissä ylivoimaisesti suurimmassa osassa kolmen maakunnan aluetta, Palvaila jatkaa.

Maaseudun yritystukia voi hakea jatkuvasti – pian päättyvälle valintajaksollekin ehtii vielä mukaan

Maaseudun yritystukien haku on jatkuvaa, mutta päätökset rahoitettavista kohteista tehdään valintajaksoittain. Seuraava yritystukien valintajakso päättyy 15.10.

– Hakea kannattaa ehdottomasti, ja vielä ehtii hyvin tällekin valintajaksolle. Oleellista on, että hakemus on jätetty ajoissa, eli mikäli nyt päättyvälle jaksolle mielii mukaan, tulisi hakemus jättää kuun puoliväliin mennessä. Toki rahoitusta voi tietysti hakea tämänkin jälkeen, rahoitusasiantuntija Eija Harju sanoo.

Elinvoimakeskuksesta muistutetaan, että ennen hakemuksen jättämistä kannattaa olla yhteydessä asiantuntijaan.

– Näin vältetään jo ennakkoon monet sudenkuopat ja varmistetaan prosessin sujuvuus, rahoitusasiantuntija Kirsi Teräväinen neuvoo.

Yritysrahoitus tukee monipuolisesti maaseudun yrittäjyyttä ja elinvoimaa

Maaseudun yritystukia voivat hakea maaseudulla sijaitsevat mikro- ja pienyritykset. Lisäksi tukea voivat hyödyntää keskisuuret elintarvikeyritykset maataloustuotteiden ensiasteen jalostustoimintaan. Yrityksen tulee sijaita maaseudulla ja sillä on oltava edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan.

– Tällä rahoituskaudella on tuettu esimerkiksi koneinvestointeja, tuotantotilojen rakentamista ja tuotantoprosessien kehittämistä. Myös käytettyjen koneiden tukeminen voi olla mahdollista, Palvaila kertoo.

Lisäksi investointitukea voi käyttää esimerkiksi ohjelmistojen ja patenttien tai käyttöomaisuuden hankintaan sekä uusiutuvaa energiaa ja biopolttoaineita tuottavien ja myyvien laitosten perustamiseen ja laajentamiseen.

– Maaseudun yritysrahoitus hyödyttää sekä perinteisempiä toimialoja, kuten valmistavaa teollisuutta ja palvelualoja, että uusia, innovatiivisia kasvualoja. Olemme mielellämme mukana tukemassa yritysten kasvua ja kehittymistä ja sitä kautta alueen elinvoimaa ja työllisyyttä, toteaa yksikön päällikkö Jukka Penttilä elinvoimakeskuksesta.

Maaseudun yritykset voivat hakea elinvoimakeskuksen lisäksi myös paikallisesta maaseudun kehittämisyhdistyksestä eli Leader-ryhmästä yritystukea toimintaansa. Elinvoimakeskuksella ja Leader-ryhmillä on omat valintajaksonsa ja myöntövaltuutensa. Kaakkois-Suomen elinvoimakeskusalueella toimivia Leader-ryhmiä ovat Päijänne-Leader ry, Pohjois-Kymen Kasvu ry, Leader Sepra ry, Leader Länsi-Saimaa ry ja Leader Kärki ry. Rahoituksen hakija voi olla yhteydessä joko elinvoimakeskukseen tai Leader-ryhmään, ja tarvittaessa hakija ohjataan oikean tahon luo eteenpäin.

– Nyt kun taloudessa on nähtävissä elpymisen merkkejä, tarjoaa maaseuturahoitus yhden mahdollisen työkalun päästä kiinni orastavaan kasvuun, Harju ja Teräväinen päättävät.