Kauppakamarikysely: Osaajapula ja työttömyys rinnakkain – yritykset peräävät nopeampia täsmäkoulutuksia tutkintojen sijaan

Työelämässä tarvittavat taidot muuttuvat ja esimerkiksi tekoäly sekä vihreä kasvu haastavat yrityksiä ja työntekijöitä kiihtyvällä tahdilla. Tämän taklaamiseksi ei kuitenkaan vaadita työelämässä oleville uusia perustutkintoja. Noin 81 prosenttia kauppakamarien kyselyyn vastanneista yrityksistä piti yksittäisiä kursseja ja opintojaksoja melko tai erittäin tärkeinä henkilöstön osaamisen kehittämisessä. Lyhyitä täsmä- ja muuntokoulutuksia piti tärkeinä hieman yli 80 prosenttia. Uuden perustutkinnon suorittamista piti tärkeänä vain 28 prosenttia.

”Yritysten viesti on selvä: kaikkeen osaamisvajeeseen ei tarvita uutta tutkintoa. Usein riittää muutaman kuukauden täsmäkoulutus tai opintojakso, joka auttaa pääsemään työhön kiinni ja kehittymään siinä eteenpäin”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.

Myös valtiovarainministeriön tuoreessa virkamiespuheenvuorossa analyysi on samansuuntainen: työn ohessa suoritettavat lyhyemmät koulutuskokonaisuudet olisi­vat tutkintokoulutusta kustannustehokkaampi tapa laajentaa ja päivittää aikuisten osaamista.

”Tekoäly muuttaa työnkuvia, mikä edellyttää järjestelmältä ketteryyttä tukea uusiin tehtäviin siirtymistä. Samoin laajemminkin digi- ja vihreä siirtymä edellyttää uudistuvaa osaamista.”

Pulkkisen mukaan Suomen työmarkkinoiden ongelmana ovat samanaikaisesti sekä työttömyys että yritysten osaajapula. Tämä kertoo siitä, etteivät kysyntä ja työnhakijoiden osaaminen aina kohtaa. Lisäkoulutuksen pitäisi toimia ponnahduslautana työttömyydestä uuteen työpaikkaan nykyistä paremmin.

Julkisen rahan pitää seurata työmarkkinoiden tarvetta

Kyselyssä yritykset näkevät myös melko selkeän vastuunjaon koulutuksesta. 90 prosenttia vastaajista katsoo, että työttömille suunnatun koulutuksen ensisijainen rahoitusvastuu kuuluu julkiselle sektorille. 84 prosenttia vastaajista sanoo, että vastuu nykyiseen työhön liittyvästä lisäkoulutuksesta on työnantajalla. 93 prosenttia vastaajista sanoo, että vastuu yrityksen sisällä uuteen tehtävään kouluttamisesta on yrityksellä.

Omasta kiinnostuksesta suoritettavat yksittäiset opinnot taas ovat 92 prosentin mielestä ensisijaisesti yksilön vastuulla.

”Suomessa aikuiset kouluttautuvat ahkerasti, mutta koulutuksen ja työllistymisen yhteys on liian hutera. Juuri tämän yhteyden vahvistamiseen kannattaisi suunnata nyt julkiset panokset.”

Keskuskauppakamarin mukaan jatkuva oppiminen on nostettava nykyistä selvemmin osaksi työllisyys- ja kasvupolitiikkaa. Koulutusta on ohjattava sinne, missä sillä syntyy työtä, kasvua ja uusia mahdollisuuksia.

“Peruskoulutuksella rakennetaan laaja-alainen pohja ja yleissivistys, mutta työuran aikaisen oppimisen tulee elää ajassa ja pohjautua työmarkkinoiden tarpeeseen”, Pulkkinen sanoo.

Kauppakamarien osaajakysely tehtiin 17.8.-23.8.2026 ja siihen vastasi 885 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea. Vastaajajoukko koostui pääosin pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Eniten vastauksia kyselyyn saatiin palvelualan yrityksistä. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Helsingin seudun, Hämeen, Keski-Suomen, Kuopion alueen, Kymenlaakson, Lapin, Länsi-Uudenmaan, Oulun, Pohjois-Karjalan, Rauman, Riihimäen-Hyvinkään, Satakunnan, Tampereen ja Turun kauppakamarien sekä Ålands handelskammare  jäsenyrityksiltä. Kyselyyn on voinut vastata yhden kerran jäsenyritystä kohden.