Vientirajoitukset vaarantavat metallien kierrätyksen ja kiertotalousinvestoinnit

Euroopan komissio julkaisi syyskuussa luonnoksen luettelosta, jossa määritellään ne OECD:n ulkopuoliset maat, joihin EU:sta voitaisiin jatkossa viedä vaarattomaksi luokiteltua jätettä. Uuden jätteensiirtoasetuksen mukaan tällainen vienti kielletään pääsääntöisesti 21.5.2027 alkaen. Vienti voisi jatkua vain komission erikseen hyväksymiin maihin ja vain hyväksyttyjen jätejakeiden osalta.

Komissio sai hakemuksen 32 maalta. Niistä yli 20 haki oikeutta vastaanottaa metallijakeita, mutta komission luonnoksen mukaan metallijätteiden vienti sallittaisiin vain viiteen hakijamaahan. Tämän seurauksena useat nykyiset ja erityisesti Aasiassa sijaitsevat merkittävät markkinat jäisivät eurooppalaisen kierrätysraaka-aineviennin ulottumattomiin.

– Kierrätysmetallit ovat malliesimerkki toimivasta kiertotaloudesta. Metalleja kerätään, lajitellaan ja jalostetaan uusiksi raaka-aineiksi ja globaalit markkinat ohjaavat ne sinne, missä niitä voidaan hyödyntää. Tätä toimivaa kiertoa ei pitäisi rikkoa. Ennemmin meidän pitäisi saada kaikki muutkin materiaalit kiertämään yhtä tehokkaasti, toteaa Kierrätysteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mia Nores.

Kierrätysmateriaalien vienti toimii ja sitä valvotaan

Valtaosa Euroopassa kerätystä ja kierrätetystä metallista hyödynnetään jo nyt EU:ssa. Vientiin päätyvät pääosin materiaalivirrat, joille Euroopassa ei ole riittävää kysyntää. Niiden viennin rajoittaminen heikentäisi kasvua ja työllisyyttä sekä vähentäisi vientituloja.

Metallien kierrätys toimii Suomessa erittäin tehokkaasti: lähes kaikkien teollisuusmetallien kierrätysaste on noin 90 prosenttia tai sitä korkeampi. Myös kriittisten raaka-aineiden talteenotto esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkaromusta kehittyy nopeasti.

– Kierrätysyritykset eivät voi valita, mitä materiaaleja yhteiskunnassa poistuu käytöstä, kuinka paljon niitä syntyy tai milloin. Missiomme on jalostaa nämä materiaalit mahdollisimman laadukkaiksi raaka-aineiksi, sanoo Kuusakoski Oy:n vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Tuomas Haikka.

Kierrätysmetallit eivät muodosta yhtä homogeenista raaka-aineryhmää, vaan niihin kuuluu lukuisia laatu-, seos- ja puhtausluokkia, joilla on erilaiset tekniset käyttökohteet ja markkinat.

– Esimerkiksi alumiinin eri laaduilla on hyvin erilaiset markkinat. Puhdas kierrätysalumiini kiertää tehokkaasti Euroopassa, mutta seosalumiinia syntyy muun muassa käytöstä poistuvista polttomoottoriautoista enemmän kuin sille on kysyntää EU:ssa. Ilman vientimarkkinoita tämän materiaalin kierrätysaste uhkaa laskea. Siksi tarvitsemme myös kansainvälisiä markkinoita.

Komissio perustelee metallijakeiden erityistä tarkastelua muun muassa metallien mahdollisilla haitallisilla ominaisuuksilla ja metallurgisten käsittelyprosessien ympäristöriskeillä. Kierrätysteollisuuden mukaan EU:sta vietävien materiaalien asianmukainen käsittely on varmistettava. Jätteensiirtoasetuksen vaatimuksiin kuuluu vastaanottavan käsittelylaitoksen auditointi eurooppalaisten normien mukaisesti. Tämän vuoksi komission esittämä materiaali- ja maakohtainen vientikielto vaikuttaa päällekkäiseltä ja suhteettomalta sääntelyltä erityisesti silloin, kun kyse on puhtaista vihreän listan metallijakeista, jotka voidaan hyödyntää turvallisesti ja tehokkaasti raaka-aineina kansainvälisillä markkinoilla.

Vientirajoitukset voivat heikentää kierrätyksen kannattavuutta

Vientimarkkinat mahdollistavat tehokkaan ja kannattavan kierrätyksen niille metalleille, joille Euroopassa ei vielä ole riittävää jatkojalostusta tai kysyntää.

Jos Euroopassa syntyville kierrätysmetalleille ei löydy riittävästi ostajia, tarjonta sopeutuu nopeasti alemmalle kysyntätasolle. Tällöin etenkin pienet ja vaikeasti kierrätettävät jakeet voivat jäädä erottelematta, kierrätysasteet laskea ja kiertotalouden kokonaisvolyymi pienentyä. Heikentyvä kannattavuus vähentäisi samalla mahdollisuuksia investoida uuteen teknologiaan ja nykyistä korkealaatuisempien kierrätysraaka-aineiden tuotantoon.

– Jos Euroopassa ei ole materiaalille riittävää kysyntää, vientimarkkinoiden sulkeminen heikentää koko kierrätysketjun kannattavuutta keräyksestä lajitteluun ja jalostukseen. Samalla yritysten kannustimet investoida parempaan kierrätykseen ja korkealaatuisempiin kierrätysraaka-aineisiin vähenevät. Vaarana on, että myös Euroopan raaka-aineomavaraisuutta tukevat investoinnit sähkö- ja elektroniikkaromussa pieninä pitoisuuksina olevien kriittisten raaka-aineiden talteenottoon lykkääntyvät, Haikka sanoo.

Kierrätysmetallien tehokas hyödyntäminen tuottaa merkittäviä ilmastohyötyjä, sillä kierrätys vähentää päästöjä neitseellisten raaka-aineiden käyttöön verrattuna. Hyöty syntyy riippumatta siitä, missä päin maailmaa kierrätysraaka-aine lopulta käytetään. Jos vientirajoitukset vähentävät kierrätysmetallien maailmanlaajuista käyttöä, ne voivat lisätä neitseellisten raaka-aineiden tarvetta ja kasvattaa päästöjä.

Eurooppaan tarvitaan lisää kysyntää kierrätysraaka-aineille

Jos kierrätysmetallien eurooppalaisia sisämarkkinoita halutaan vahvistaa kauppapolitiikalla, tulisi viennin rajoittamisen sijaan tarkastella keinoja, joilla maksimoidaan eurooppalaisten kierrätysmetallien käyttö Euroopassa.

Kierrätysteollisuuden mukaan EU:n tulisi kasvattaa kierrätysraaka-aineiden kysyntää ja parantaa eurooppalaisen teollisuuden valmiuksia käyttää niitä. Tavoitetta voidaan edistää lisäämällä tuotteiden kierrätyssisältöä, suuntaamalla julkisia hankintoja kiertotaloutta tukeviin ratkaisuihin ja varmistamalla teollisuudelle kilpailukykyinen energia. Nämä toimet lisäisivät kierrätysraaka-aineiden käyttöä ja loisivat edellytyksiä uusille investoinneille Eurooppaan.

– Jos haluamme, että nykyistä suurempi osa eurooppalaisista kierrätysmetalleista käytetään Euroopassa, niiden käytöstä on tehtävä teollisuudelle kilpailukykyistä ja niille on luotava kysyntää. Kiertotaloutta ei vahvisteta sulkemalla markkinoita vaan rakentamalla niitä, Nores sanoo.