Joka kolmas mies jää lapsettomaksi

Suomessa joka kolmas 40-vuotias mies on lapseton. Yhä useampi mies jää lopullisesti lapsettomaksi lapsitoiveestaan huolimatta. Syntyvyyden lasku on ollut Suomessa poikkeuksellisen jyrkkä, ja lapsettomaksi jäävien osuus on maailman suurimpia.

Tietoa ja tukea tahattomasti lapsettomille tuottava Lapsettomien yhdistys Simpukka ry on huolissaan miesten lapsitoiveen näkymättömyydestä yhteiskunnassa. Miesten tahattoman lapsettomuuden kokemuksen, lapsitoiveen ja lopullisesti lapsettomaksi jäämisen pelon ympärillä elää yhä sitkeässä tabu.

“Aiemmin tuntui, että vasta parin oluen jälkeen saunan lauteilla joku saattoi nostaa lapsettomuuden esiin. On ollut ilahduttavaa huomata, että kun itse on alkanut puhua aiheesta, niin se on kannustanut muita puhumaan. Muuten edelleen suomalaisessa kulttuurissa hiljaa yksin omassa päässään jupistaan asioita. Etenkin miesporukassa huomaa, että se on vähän tabu ja pyritään naureskelun kautta painamaan isoja tunteita sivuun”, sanoo Unelmia Italiassa -tv-sarjasta suurelle yleisölle tutuksi tullut Jari Rask Simpukka-podcastin jaksossa, joka julkaistaan 2.11.2026. 

“En ole kertonut muille, enkä puhu asiasta”, vastasi Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n lapsettomuuskokemukseen liittyvään kyselyyn vastannut mies lokakuussa. 

“Liian arka asia ottaa oikein mitenkään puheeksi”, kertoi toinen kyselyyn vastannut.

Ammattilaisten on tärkeää tunnistaa, että lapsettomuuden ja mahdollisten menetysten suru on yhtä vahva naisilla ja miehillä. “Keskenmenon kokeneena juuri kukaan ei kysellyt vointiani, puolison vointia kysyi monikin”, kertoi kyselyyn vastannut mies. 

Eräs kyselyyn vastannut mies kertoi kokemuksiaan hedelmöityshoitojen raskaudesta: “Lääkärit ja hoitohenkilökunta ei ole huomioinut minua mitenkään. Vaimolla on toimenpiteet olleet fyysisesti ja henkisesti rankkoja, ne ovat myös minulle [rankkoja]. Ammattilaisille olen tuntunut olevan vain välttämätön paha vaimon vierellä, mille ei tarvitse tarjota yhtään mitään. Ei tarjota ruokamahdollisuutta, kun on vaimon vierellä kohdun tyhjennyksessä. Ei henkistä tukea. Ei mitään. Olen vain se paha vierellä kulkija, mutta vaimolle korvaamaton tuki näissä hoidoissa.”

Yksi kyselyyn vastanneista kertoi kurjasta suhtautumisesta lapsettomuuteensa näin: “Kun olin 43-vuotias, työpaikkaristeilyllä yhteisessä hytissä eräs työntekijä totesi arvostellen, että ´Tuon ikäinen ja ei ole lapsia´. - - Nämä vähättelet ja ikää arvostelevat, mihin ei voi itse enää vaikuttaa, kuten siihen löydänkö parisuhdetta ja sitten olen myöhemmin tajunnut, että se ei ole niin helppoa, kun tämä on yksi elämän isoimpia peruskysymyksiä, johon ei vaan ole yksiselitteistä vastausta.”

“Myös miehet toivovat lapsia varmasti yhtä paljon kuin naisetkin, mutta miehiä ei oteta tosissaan samalla tavalla kuin naisia omissa toiveissaan”, vastasi eräs mies.

“Lapsettomuus on rankka kriisi myös miehelle. Mies kokee asiasta painetta ja surua varmasti usein. Mieheen vaikuttaa myös puolison kipuilu asian kanssa. Mies voi kokea syyllisyyttä asiasta, jos on viivyttänyt pariskunnan lapsensaannin yrittämistä”, kertoi kyselyyn vastannut mies.

Terveydenhuollon palveluissa ei huomioida miesten surua

Lapsettomien yhdistys Simpukka ry kysyi lokakuussa someryhmissään kokemuksia miehiltä. Kyselyn näki yli 80 ja vastasi 6.

“Saatu vastausmäärä kertoo osaltaan miesten lapsettomuuden kokemuksen kipeydestä ja tabuluonteesta. Miesten lapsettomuuskokemukselle ei tunnu olevan suomen kielessä sanoja ja tilaa. Toivon, että kulttuurissamme puhuttaisi enemmän miehen kivusta ja surusta. Vahvan miehen rooli on kautta aikojen ollut pitää huolet sisällään. Tätä roolia ylläpidetään myös terveydenhuollon palveluissa, joissa miesten surua ei ole tapana huomioida. Lapsiperheellistyminen on perustavanlaatuinen toive ja monilla osa elämänsuunnitelmaa jo lapsuudesta asti sukupuolesta ja seksuaalisuudesta riippumatta”, sanoo Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n toiminnanjohtaja Piia Savio.

Parisuhteet purkautuvat ennen lasten saamista

Simpukka ry:n kyselyyn vastannut toivoo miesten lapsettomuuteen suhtauduttavan näin: 

“Asiaan olisi hyvä suhtautua yhtä vakavasti kuin naisten lapsettomuuskokemukseen. Miehelle asia ei todellakaan ole helppo. Naiset voivat nykyään hankkiutua itsellisiksi äideiksi. Miesten pitää käytännössä löytää nainen, joka on valmis hankkimaan lapsia. Hurmata hänet ja perustaa hänen kanssaan perhe. Sen jälkeen voi saada vasta lääketieteeltä apua, jos tarvitsee. Jälkeläisen kaipuun tunne voi kasvaa vuosia. Jo kumppanin löytämiseen voi mennä vuosia.”

Syntyvyyden lasku liittyy osittain myös parisuhteiden muutokseen. Nuorilla aikuisilla sitoutuminen parisuhteeseen on yhä vaikeampaa. Yhä harvempi avioituu, ja parisuhteet purkautuvat usein ennen kuin pari saa lapsia. Samaan aikaan myös parisuhteessa elävillä lastensaanti on vähentynyt. Demography-tutkimusohjelman tietopaketti 1/2026, Suomen väestökehityksen seurauksiin on nyt varauduttava nostaa nämä asiat esille.

Tietopaketin mukaan syntyvyys kytkeytyy muun muassa eriarvoisuuteen. Lopullinen lapsettomuus on yleistynyt erityisesti matalammin koulutetuilla. Lopullisella lapsettomuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa kaikki lapsen toivomisen vaiheet on ohitettu eikä lasta tule perheeseen myöskään esimerkiksi adoption tai sijaisperheenä toimimisen kautta.

Vuonna 1990 perusasteen koulutuksen käyneistä nelikymppisistä miehistä reilu 25 prosenttia oli lapsettomia. Vuonna 2023 luku oli reilu 40 prosenttia. Kasvu on merkittävä.

Miesten lapsiperheellistymistä tuettava

“Olisi tärkeää, että yhteiskunta tunnistaisi miesten kokeman lapsettomuuden ja tukisi miesten lapsiperheellistymistä. Avoin puhe miesten lapsitoiveesta, hedelmällisyydestä ja miesten lapsiperheellistymisen esteistä tekevät ilmiötä paremmin näkyväksi. Erityisen hankala tilanne on yksin elävillä miehillä ja miespareilla: heidän lapsitoivettaan ei tunnisteta”,  sanoo Savio.

Lapsiperheellistymistä tukisivat nykyistä paremmin hedelmöityshoitojen yhdenvertaisuus ja resurssien turvaaminen, psykososiaalinen tuki osana lapsettomuushoitoja ja ei-kaupallisen sijaissynnytyksen sääntely,  

Miesten viikkoa vietetään 2.–8.11.2026

Lapsettomien yhdistys Simpukka ry nostaa miesten tahattoman lapsettomuuden kokemuksen puheenaiheeksi miesten viikolla 2.–8.11.2026. Viikon aikana vietettävän isänpäivän aikaan Simpukka ry muistuttaa, että isyys ei ole itsestäänselvyys.

Tahaton lapsettomuus on yksi aikuisiän suurimmista kriiseistä, josta selviytymiseen tarvitaan tietoa ja tukea. Kokemus vaikuttaa kokijansa terveyteen, mieleen, talouteen, työelämään, ihmissuhteisiin ja tulevaisuuden suunnitelmiin. Kokemukselle tyypillistä on kokea voimakkaita tunteita, kuten pelkoa, kateutta, toiseutta, häpeää, epäonnistumista ja vihaa.

Tahattoman lapsettomuuden taustalla voi olla lääketieteeseen tai elämäntilanteeseen liittyviä syitä, kuten että puolisoa ei ole tai että puoliso on samaa sukupuolta eivätkä lapsettomuushoidot ole mahdollisia. Joskus tahattoman lapsettomuuden syytä ei saada selville.

On tärkeää, että myös miehen jaksaminen ja tunteet otetaan huomioon tahattoman lapsettomuuden kokemuksessa ja esimerkiksi lapsettomuushoitojen aikana tai keskenmenon tapahtuessa.  

Lapsettomien yhdistys Simpukka ry julkaisee miesten viikolla Simpukka-podcastin jakson sekä somekampanjan.

Jari Rask kertoo lapsettomuuskokemuksestaan Simpukan podcastissa 

Maanantaina 2.11.2026 julkaistaan Simpukka-podcastissa jakso nimeltä Miesten kokemuksia tahattomasta lapsettomuudesta. 

Jaksossa keskustelevat Unelmia Italiassa -tv-sarjasta suurelle yleisölle tutuksi tullut Jari Rask sekä Simpukka ry:n hallituksen jäsen ja Simpukka ry:n Minun perheeni - tahattomasti lapsettomien perhetarinoita -valokuvanäyttelyn yksi valokuvaajista Jesse Reponen. 

Jakson teemoina ovat muun muassa parisuhde, miehen rooli hedelmöityshoidoissa, tunteet sekä monien kokema vaikeus puhua miesten lapsettomuuskokemuksista. 

Jakso on kuunneltavissa Simpukka ry:n YouTube- ja Spotify-kanavilla.  

Lapsettomien yhdistys Simpukka ry

Vuonna 1988 perustettu Lapsettomien yhdistys Simpukka ry on valtakunnallinen tahattoman lapsettomuuden asiantuntija- ja vertaistukiorganisaatio, joka tarjoaa tietoa ja tukea tahattomasti lapsettomille. Tahaton lapsettomuus on yksi aikuisiän suurimmista kriiseistä, jonka kohtaa joka viides hedelmällisessä iässä oleva Suomessa. Kokemus vaikuttaa kokijansa terveyteen, talouteen, työelämään, ihmissuhteisiin ja tulevaisuuden suunnitelmiin. Simpukan Helminauha-toiminta jakaa tietoa ja tukea lahjasoluperheille, lahjasolutaustaisille ja ammattilaisille.