Kemissä on eniten maksuhäiriöisiä Lapissa – merkintä useammalla kuin joka kymmenennellä

Vakuudellisiin asuntolainoihin erikoistunut Bluestep Bank selvitti alueellisia maksuhäiriötilastoja ja tarkasteli niitä suhteessa kuntien työmarkkina-, väestö- ja koulutustietoihin. Suomen Asiakastiedon tuoreen kuntakohtaisen maksuhäiriötilaston perusteella maksuhäiriömerkintä on Lapissa 7,7 prosentilla aineiston henkilöistä. Koko maan aineistossa vastaava osuus on noin 7,5 prosenttia.

Lapin kuntien välillä on kuitenkin huomattavia eroja. Suurin maksuhäiriöisten osuus on Kemissä, jossa merkintä on 11,1 prosentilla aineiston henkilöistä. Osuus on samalla toiseksi korkein kaikista Suomen kunnista. Kaikista eniten maksuhäiriömerkinnän omaavia suomalaisia on Outokummussa (11,26 %). Vähiten maksuhäiriömerkintäisiä taas on Luodossa (1,86 %). Kemissä on siis lähes kuusinkertainen määrä maksuhäiriömerkintäisiä kuin Luodossa.

Pienin maksuhäiriöisten osuus Lapin alueella on Muoniossa (5,9 %). Kemin ja Muonion välillä on näin ollen yli viiden prosenttiyksikön ero. Enontekiöllä maksuhäiriöisten osuus on 6,0 prosenttia ja Pellossa 6,6 prosenttia.

”Kuntien väliset erot ovat Lapissa suuria. Kemin jälkeen suurimmat maksuhäiriöisten osuudet ovat Utsjoella, 10,7 prosenttia, ja Savukoskella, 9,5 prosenttia”, Bluestep Bankin maajohtaja Tuomas Riski kertoo.

Lapin suurimmassa kaupungissa Rovaniemellä maksuhäiriöisten osuus on 7,3 prosenttia eli hieman maakunnan keskitason alapuolella. Torniossa ja Kittilässä osuus on 7,6 prosenttia.

Kemin työttömyysaste on reilusti Lapin keskiarvoa korkeampi

Maksuhäiriötilaston rinnalla Bluestep Bank tarkasteli kuntien taloudellisia lähtökohtia Tilastokeskuksen työmarkkina- ja väestötietojen sekä Elinvoimakeskuksen työllisyystietojen avulla.

Kemissä, jossa maksuhäiriöisten osuus on Lapin korkein, myös työmarkkinatilanne on ollut monia lähikuntia vaikeampi. Viimeisimmän Elinvoimakeskuksen työllisyyskatsauksen mukaan Kemin työttömyysaste on 17,1 prosenttia, kun koko Lapissa se on 11,3 prosenttia.

”Vaikkei maksuhäiriöiden ja työttömyyden välille voi kuntatason aineistojen perusteella osoittaa suoraa syy-seuraussuhdetta, työmarkkinatilanne auttaa hahmottamaan kotitalouksien taloudellisia edellytyksiä eri alueilla. Työttömyys ja muut katkokset ansiotuloissa voivat heikentää kotitalouden taloudellista liikkumavaraa ja kykyä selvitä arjessa”, Riski sanoo.

Kotitalouksien taloudellisiin edellytyksiin vaikuttavat työllisyyden lisäksi muun muassa tulotaso, velkaantuminen, asumis- ja elinkustannukset sekä muutokset ihmisten elämäntilanteissa.

”Lapissa kotitalouksien tulotaso on hieman muuta maata matalampi. Tilastokeskuksen kuntakohtaisten velkaantumistietojen perusteella maakunta ei kuitenkaan erotu erityisen velkaantuneena”, hän kertoo.

Koulutusrakenteessa on selviä eroja Lapin kuntien välillä

Tilastokeskuksen vuoden 2025 tietojen mukaan korkea-asteen tutkinnon suorittaneita on Kemissä 25,4 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä. Osuus jää alle Lapin 29,5 prosentin ja koko maan 34,5 prosentin tason. Rovaniemellä vastaava osuus on 35,8 prosenttia eli yli kymmenen prosenttiyksikköä Kemiä korkeampi. Rovaniemi on Lapissa merkittävä koulutuksen ja työpaikkojen keskittymä.

Koulutusrakenteen ero näkyy rinnakkain myös maksuhäiriötilastojen kanssa. Kemissä maksuhäiriöisiä on 11,1 prosenttia ja Rovaniemellä 7,3 prosenttia. Lapin keskimääräinen osuus on 7,7 prosenttia.

”Koulutusrakenne kuvaa osaltaan kuntien erilaisia taloudellisia lähtökohtia, sillä koulutustaso on yhteydessä esimerkiksi tulokehitykseen ja asemaan työmarkkinoilla. Maksuhäiriömerkintöjen taustalla voi olla useita tekijöitä, mutta koulutus- ja työmarkkinatietojen tarkastelu auttaa hahmottamaan kuntien välisiä eroja laajemmin”, Riski sanoo.

Maksuhäiriömerkinnät Lapin alueella

Sija	Kunta	Maksuhäiriöisten osuus
1.	Kemi	11,1 %
2.	Utsjoki	10,7 %
3.	Savukoski	9,5 %
4.	Pelkosenniemi	8,7 %
5.	Tervola	8,1 %
6.	Simo	8,1 %
7.	Tornio	7,6 %
8.	Kittilä	7,6 %
9.	Inari	7,5 %
10.	Keminmaa	7,5 %

Lähteet
Tiedotteen tausta-aineistona ja siinä esitettyjen tietojen koostamisessa on hyödynnetty julkisesti saatavilla olevia tilasto- ja tietoaineistoja. Keskeisinä lähteinä on käytetty Suomen Asiakastiedon maksuhäiriötilastoja, Tilastokeskuksen Kuntien avainluvut -aineistoa vuodelta 2024, Väestön koulutusrakenne -tilastoa vuodelta 2025 sekä Elinvoimakeskuksen heinäkuussa 2026 tuottamia tietoja ja aineistoja työllisyydestä. Maksuhäiriötilastot on tarkistettu 20.8.2026.