Suomella on edellytykset hyötyä tekoälystä – osaamisen ylläpito ja työmarkkinoiden dynamiikka ratkaisevat kasvuvaikutukset, OSA I

Laboren johtaja Mika Maliranta tarkastelee analyysissä Tekoäly, luova tuho ja talouden kasvu, OSA I: Suomen tilannekuvaa (Labore Analyysi 10/2026), millaiset edellytykset Suomella on hyötyä tekoälystä. Tarkastelu etenee ketjuna: yritysten ja työvoiman kyvystä omaksua uutta teknologiaa käyttöönottoon ja edelleen yritysten väliseen rakennemuutokseen.

Suomi on Euroopan kärkeä tekoälyn käyttöönotossa

Vuonna 2025 generatiivista tekoälyä käytti työssään 37 prosenttia suomalaisista työllisistä ja tekoälyteknologioita hyödynsi 38 prosenttia vähintään kymmenen hengen yrityksistä. EU:ssa vastaavat osuudet olivat 22 ja 20 prosenttia. Maavertailussa tekoälyn käyttö on yleisintä maissa, joissa työllisten ongelmanratkaisutaidot ovat vahvat ja työpaikan vaihtaminen on vilkasta. Pohjoismaat ja Alankomaat erottuvat. Yhteydet eivät kuitenkaan kerro syy-seuraussuhteista. 

– Suomen korkea käyttöaste on linjassa osaamistason kanssa. Käyttöaste ei kuitenkaan vielä kerro, kuinka paljon tuottavuushyötyjä tekoälystä on saatu. Aiemmissa teknologisissa murroksissa hyödyt ovat edellyttäneet täydentäviä investointeja osaamiseen ja työn organisointiin, Maliranta sanoo.

Osaamisen ylläpito herättää kysymyksiä

Suomalaisyritykset käyttivät kurssimuotoiseen henkilöstökoulutukseen vuonna 2020 noin 260 ostovoimakorjattua euroa työllistä kohti, kun EU:n keskiarvo oli 615 ja Ruotsin 647. Kustannukset ovat laskeneet jokaisella kyselykierroksella vuodesta 2010. Samaan aikaan 20 prosenttia 25–65-vuotiaista työllisistä kokee osaamisensa riittämättömäksi työnsä vaatimuksiin, mikä on kaksinkertainen osuus OECD-maiden keskiarvoon verrattuna. Koulutukset ovat myös lyhyitä: OECD:n vertailussa vastaajan tärkeimmän työhön liittyvän koulutuksen tyypillinen kesto on Suomessa kahdeksan tuntia, ja vähintään neljännes koulutuksista koskee työturvallisuutta ja ensiapua. 

– Vahva osaamispohja, koetut osaamisvajeet ja vähäiset panostukset kurssimuotoiseen koulutukseen ovat yhdistelmä, joka ansaitsee huomiota. Tekoälyn muuttamat työtehtävät korostavat osaamisen uudistamisen merkitystä työuran aikana. On aiheellista arvioida, ovatko yritysten ja työntekijöiden edellytykset ja kannusteet siihen riittävät, Maliranta toteaa. 

Nuorten asema ei ole heikentynyt Suomessa

Yhdysvalloista on raportoitu nuorten työllisyyden heikentymistä tekoälylle altteimmissa ammateissa. Suomessa vastaavaa ei toistaiseksi näy: nuorten työllisyys ja ansiot eivät ole kehittyneet näissä ammateissa muita ammatteja heikommin.

Laboren analyysin mukaan tekoälyn vaikutuksia on vaikea erottaa etätyön yleistymisestä, sillä tekoälylle alttiit tehtävät ovat osin samoja, joita tehdään etänä. Suomessa säännöllinen etätyö on EU:n yleisintä.  

Tutkimusnäytön mukaan työtovereiden läheisyys tukee nuorten työpaikalla oppimista, joka on työuran alussa keskeinen osaamisen lähde. Laboren aiemman tarkastelun mukaan samassa tehtävässä jatkavat nuoret saavat Suomessa usein yleistä palkkalinjaa suurempia korotuksia (Fornaro & Maliranta, Talous & Yhteiskunta 3/2026), mikä sopii yhteen oppimisen merkityksen kanssa. Tekoälyn ja etätyön vaikutuksia nuorten osaamiseen on siksi hyödyllistä tutkia rinnakkain. 

Kasvuvaikutukset syntyvät myös yritysten välillä

Tieto- ja viestintätekniikan aikakaudella yritysten väliset tuottavuuserot kasvoivat Suomessa eniten korkean teknologian toimialoilla. Tekoäly voi vastaavasti kasvattaa eroja sitä menestyksellisesti hyödyntävien ja muiden yritysten välillä. 

– Tuottavuushyödyt vahvistuvat, kun työvoima ja markkinaosuudet voivat siirtyä tuottavampiin yrityksiin ja epäonnistuneet kokeilut voidaan purkaa kohtuullisin kustannuksin. Siksi työmarkkinoiden dynamiikka on tärkeä sekä yritysten sisäisen uudistumisen että yritysten välisen uudelleenkohdentumisen kannalta, Maliranta sanoo. 

Hyvät edellytykset eivät vielä ole kasvua

Analyysin myönteinen kuva koskee tekoälyn käyttöönoton edellytyksiä, ei toteutunutta talouskasvua. Suomen viime vuosien hidasta kasvua ja julkisen talouden velkaantumista ei selitä yritysten heikko digitalisaatio tai osaamisen puute vaan yritysten tuottavuuden heikko menneisyys: yrityssektorin tuottavuus vajosi syvään kuoppaan vuosina 2009–2015 elektroniikka- ja metsäteollisuuden rakennemuutoksen seurauksena, ja viime vuosina tähän ovat kasautuneet Venäjän-kaupan loppuminen, energian hinnan ja korkojen nousu, rakentamisen jyrkkä lasku sekä väestön ikääntyminen.

– Suomen talouden ongelmien syitä on syytä etsiä toisesta suunnasta kuin teknologian käyttöönoton edellytyksistä. Tekoäly ei korjaa menneisyyden tuottavuusvajetta, mutta se voi vahvistaa tulevaa tuottavuuskasvua, jos osaamisen uudistamiseen ja työn organisointiin panostetaan ja työmarkkinoiden dynamiikka antaa voimavarojen siirtyä tuottavampaan käyttöön, Maliranta sanoo. Analyysin havainnot tukevat hänen Pinnan alta -kirjansa (Docendo 2024) johtopäätöstä, jonka mukaan Suomen pitkän aikavälin kasvukyky on perustekijöiltään kunnossa.

Osa tekoälyselvitystä

Analyysi on osa tilannekuvan muodostamista työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa selvitystyössä, jossa Maliranta arvioi yhdessä Maija Hovilan ja Teemu Roosin kanssa tekoälyn vaikutuksia suomalaiseen työelämään ja työmarkkinoihin. Selvityshenkilöiden raportti valmistuu helmikuun 2027 loppuun mennessä.

Lue lisää selvitystyöstä: https://labore.fi/julkaisu/mika-maliranta-selvittamaan-tekoalyn-vaikutuksia-tyoelamaan-ja-tyomarkkinoihin/

Julkaisu: Maliranta, M. (2026). Tekoäly, luova tuho ja talouden kasvu, OSA I: Suomen tilannekuvaa. Labore Analyysi 10/2026. 

Linkki julkaisuun ja sen tiivistelmään.