SDP:n Marttila: Espoon turvakotia ei saa kaataa kaavatulkintaan

"Meillä on tarve, toimija ja rahoitus. Kaikki edellytykset uuden turvakodin avaamiselle ovat olemassa. Siksi on kestämätöntä, jos hanke kariutuisi kaavatulkintaan tilanteessa, jossa väkivaltaa pakeneville ihmisille tarvitaan lisää turvakotipaikkoja", Marttila sanoo.

Espoon rakennusvalvonta katsoo, ettei turvakotitoiminta sovellu asuinkerrostaloille varatulle kaava-alueelle. Tulkinta perustuu korkeimman hallinto-oikeuden kesäkuussa antamaan ratkaisuun (KHO: 2026:47), joka koski 300-paikkaista vastaanottokeskusta. KHO arvioi toiminnan vaikutusten vastaavan tilapäisyytensä ja laajuutensa vuoksi enemmän majoitustoimintaa kuin asemakaavan mukaista asumista.

Marttilan mukaan suuren vastaanottokeskuksen rinnastaminen turvakotiin on ongelmallista. Turvakoti on lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille tarkoitettu maksuton kriisipalvelu, joka tarjoaa ympärivuorokautista turvattua asumista ja psykososiaalista tukea. Suunniteltuun turvakotiin tulisi enintään 14 asiakaspaikkaa.

”Turvakodin asiakkaat käyvät töissä, lapset päiväkodeissa ja kouluissa. He eivät ole kaupungista irrallinen ryhmä, vaan espoolaisia ja lähialueen asukkaita, jotka rakentavat turvakodista käsin itselleen turvallisempaa tulevaisuutta”, aiemmin lastensuojelussa työskennellyt Marttila toteaa.

Marttila muistuttaa, että Helsingissä, Vantaalla ja Keravalla turvakodit sijaitsevat osana tavallista kaupunkirakennetta ja asuinalueita. Siksi Espoon tulkinta herättää hänen mukaansa perustavanlaatuisen kysymyksen: jos turvakodille ei löydy paikkaa tavalliselta asuinalueelta, mistä sille sitten löytyy paikka?

”Turvakotia ei voi sijoittaa kaupungin ulkopuolelle tai eristää teollisuusalueelle. Asiakkaiden on voitava jatkaa työtään, koulunkäyntiään ja muuta arkeaan turvallisesti”, Marttila sanoo.

Länsi-Uudenmaan turvakotipaikkojen vajaus on merkittävä. Euroopan neuvoston asiantuntijaryhmä GREVIO, joka arvioi naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaa ja Istanbulin sopimuksen toimeenpanoa, on pitänyt riittävän kapasiteetin lähtökohtana yhtä perhepaikkaa 10 000 asukasta kohden. Tällä perusteella ja arvioiden mukaan Länsi-Uudenmaan alueelta puuttuu noin 38 perhepaikkaa. Valtio on jo myöntänyt lisärahoitusta turvakotiverkoston vahvistamiseen, ja Espoon uuden turvakodin rahoitus sisältyy hallituksen päätökseen kasvattaa turvakotipalveluiden rahoitusta lähes 2,7 miljoonalla eurolla.

”Espoon kaupunkisuunnittelun, rakennusvalvonnan ja poliittisen johdon on istuttava saman pöydän ääreen ja tuotava ratkaisu päätöksentekoon kiireellisesti. Tälle asialle on löydettävä ratkaisu, koska tarve uusille turvakotipaikoille on ilmeinen”, Marttila vaatii.

Marttila nosti turvakodin pattitilanteen esiin myös tasa-arvoasiain neuvottelukunnan TANE:n paneelissa (HS 21.10.) ja arvostelee kotikaupunkiaan siitä, ettei asia ole edelleenkään ratkennut.

”Olisi Espoolle suuri häpeä, jos kipeästi tarvittu turvakoti jäisi toteutumatta kaavaongelman vuoksi. Espoon on käynnistettävä tarvittava kaavamuutos tai löydettävä muu lainmukainen ratkaisu mahdollisimman nopeasti. Hallinnollinen pattitilanne ei saa estää ihmisiä pääsemästä turvaan”, Marttila sanoo.

Turvakotipaikkojen tarpeellisuutta korostavat myös viime päivien järkyttävät väkivaltarikokset. Turussa poliisi kertoi eilen (10.11.) tutkivansa epäiltynä tappona tapausta, jossa asunnosta löydettiin menehtynyt keski-ikäinen nainen. Keski-Suomen käräjäoikeus puolestaan vangitsi viime viikolla noin 20-vuotiaan miehen todennäköisin syin epäiltynä nuoren naisen taposta Jyväskylässä. Lisäksi eilen uutisoitiin tuomiosta espoolaismiehelle, joka oli saanut ehdollista vankeutta avovaimonsa pahoinpitelystä mutta tappoi naisen koeaikana.

”Vuodesta 2026 on muodostumassa poikkeuksellisen synkkä naisiin kohdistuvan väkivallan vuosi. Turvakoti ei yksin ratkaise väkivaltaa, mutta oikealla hetkellä tarjottu paikka voi pelastaa ihmishengen. Olisi katastrofi, jos Espoon uudet turvakotipaikat jäisivät toteutumatta tilanteessa, jossa tarve on kiistaton ja rahoitus on jo olemassa. Viime kädessä vastuu siitä, että ratkaisu löytyy, on tasa-arvoministeri Partasella”, Marttila päättää.