Raha uhkaa mädäntyä Pohjois-Suomen metsiin

Pohjois-Pohjanmaalla on Suomen heikoin tilanne metsien käytön ja kasvun suhteessa. Metsät kasvavat eniten suhteessa jalostuskapasiteettiin. Puuraaka-aineen käyttöä voitaisiin kestävästi lisätä melkein puolella nykyisestä. Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin suurin kestävä tukin, kuidun ja energiapuun hakkuukertymä on yli 17 milj.m3/vuosi, mutta käyttö oli esim. vuonna 2011 alle 11 milj. m3.

- Yksityismetsien puun kysyntä Pohjois-Suomessa on tällä hetkellä olematonta. Kaukokuljetusmatkat ovat pitkiä ja tämä rapauttaa yksityismetsätalouden kannattavuuden, totesi Kumpusalo.

Metsänomistajat kaipaavat uusia käyttökohteita sekä tukille että kuidulle. Erityisesti mäntykuidun käyttöön kaivataan uusia investointeja. - Jos jalostuskapasiteettiä mäntyharvennuspuun käyttöön ei saada lisättyä, heikkenee tulevaisuuden tukkipuusaanto. Monta puurakennusta jää rakentamatta ja metsänomistajien metsänkasvatukseen investoimat eurot mätänevät metsiin, totesi Kumpusalo. Puun käyttöä edistäviä investointeja pitäisi valtiovallan toimesta helpottaa eikä vaikeuttaa.

Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa kasvaa valtava määrä uusiutuvaa ja luontoystävällistä energiaa. Biomassaa voitaisiin korjata nyt suoraan energiantuotantoon harvennuksilta ja jatkossa tukkien latvukset ja sahojen sivutuotteet olisivat valtava biomassan lähde.

- Ajoksen biodieselhanke on saatava pikaisesti liikkeelle. Sen avulla voidaan korvata tuontihiiltä ja -öljyä, parantaa metsätalouden kannattavuutta ja ulkomaan kauppatasetta sekä lisätä työllisyyttä, muistutti Kumpusalo.