Helsingin yliopisto

Aivojen kantasoluja suojeleva molekyyli löytyi

Jaa
Suojeleva peptidi voi parantaa hermosolujen uudistumista esimerkiksi aivohalvauksen tai Parkinsonin taudin yhteydessä.

Aivovaurioon, Alzheimerin tautiin ja Parkinsonin tautiin liittyy usein aivojen tulehdustila. Tulehdus häiritsee hermoston kantasolujen jakautumista ja sitä kautta vaurioiden korjaamista aivoissa. Raili Koivuniemi on väitöskirjatyössään löytänyt peptidin, joka pystyy suojelemaan hermoston kantasoluja.

– Tällä neuropeptidillä on mahdollisuuksia lääkeaineeksi aivohalvauksen tai hermoston rappeutumasairauksien hoidossa. Teoriassa uusien aivosolujen syntyminen vaurioituneilla aivoalueilla saattaisi olla mahdollista kantasolujen jakautumisen myötä, sanoo Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa väittelevä Koivuniemi.

Hermoston kantasolujen kasvun ja jakautumisen säätely on tärkeää vauriotilanteiden lisäksi myös stressireaktioissa, sillä stressihormonit estävät kantasolujen jakautumista. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää myös kantasoluterapiaa suunniteltaessa.

Väitöskirjatyössä löydettiin myös uudenlainen viestintäreitti, jossa kasvutekijät säätelevät aivojen kantasolujen jakautumista ja erilaistumista solun pintaproteiinien välityksellä.
______________

FM Raili Koivuniemi väittelee 6.9.2013 kello 12 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Regulation of neural progenitor cell proliferation and fate by proteolytic pathways and inflammatory signals in the brain". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Haartman-instituutti, luentosali 2, Haartmaninkatu 3.

Väitöskirja sähköisenä E-thesis-tietokannassa

Lisätiedot: Raili Koivuniemi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tiedottaja Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302

Tietoja julkaisijasta

Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa tutkitaan ja opiskellaan akvaattisia tieteitä, biokemiaa, biotekniikkaa, ekologiaa, evoluutiobiologiaa, fysiologiaa, kasvibiologiaa, neurotiedettä, perinnöllisyystiedettä, yleistä mikrobiologiaa, ympäristöekologiaa, ympäristömuutosta ja ympäristöpolitiikkaa. Näitä voidaan hyödyntää niin terveydenhuollossa, lääketieteessä kuin luonnonvarojen kestävässä käytössä sekä ympäristöongelmien ratkomisessakin. Tiedekunnassa on kaksi laitosta. Biotieteiden laitos sekä osa ympäristötieteiden laitoksesta sijaitsevat Viikin vihreällä kampuksella Helsingissä. Ympäristöekologian tutkimus ja opetus löytyvät Lahden ympäristökampukselta. Tiedekuntaan kuuluu myös kolme tutkimusasemaa: Lammi, Tvärminne ja Kilpisjärvi. Biotieteellisessä tiedekunnassa on noin 470 tutkijaa, opettajaa ja muuhun henkilökuntaan kuuluvaa. Perustutkinto-opiskelijoita on noin 1 300 ja jatkotutkinto-opiskelijoita 450. Vuosittain tiedekunnasta valmistuu yli sata maisteria ja yli 40 filosofian tohtoria.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye