90 prosenttia sähköpotkulautailijoiden kasvomurtumista tapahtui alkoholin vaikutuksen alaisena

Kasvotraumatologian tutkimuksessa verrattiin Töölön tapaturma-aseman kasvomurtuman saaneiden sähköpotkulautailijoiden ja pyöräilijöiden tapaturmiin liittyviä tekijöitä tammikuun 2019 ja lokakuun 2020 välisenä aikana. Tutkimuksessa oli yhteensä 169 potilasta, joista 124:lla oli polkupyöräilyyn ja 45:llä sähköpotkulautailuun liittyvä kasvomurtuma.

Alkoholin vaikutuksen alaisena ajaminen oli selvästi yleisempää sähköpotkulautailijoilla kuin pyöräilijöillä. Kasvomurtuman saaneista lautailijoista 88,9 prosenttia oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Sähköpotkulautailija oli 18-kertaa todennäköisemmin humalassa ajaessaan verrattuna polkupyöräilijään.

“Alkoholin vaikutuksen alaisena olevien lautailijoiden osuus oli aineistossamme huomattavan korkea muihin kansainvälisiin sähköpotkulautavammoja käsitteleviin tutkimuksiin verrattuna. Tulostemme perusteella sähköpotkulaudalla alkoholin vaikutuksen alaisena ajaminen näyttäisi altistavan erityisesti vakaville kasvojen alueen vammoille”, väitöskirjatutkija Olli-Jussi Murros kertoo.

Sähköpotkulautailijoilla selvästi enemmän kallonmurtumia

Alkoholin käytön lisäksi tunnuksenomaista sähköpotkulautaonnettomuuksissa on nuori ikä ja ilman kypärää ajaminen. Onnettomuuden aikaan vain yhdellä tutkimusaineiston sähköpotkulautailijalla oli kypärä päässä, kun pyöräilijöistä kypärää käytti noin kolmasosa.

“Erityisesti kallomurtumat liittyvät nimenomaan sähköpotkulautavammoihin, kun huomioidaan muut tapahtuman olosuhteet. Humalassa ajavat sähköpotkulautailijat loukkaantuvat tyypillisesti törmäyksessä paikallaan olevan kohteen kanssa. Onnettomuustilanteessa törmätään katukivetykseen ja kaadutaan kasvot edellä maahan. Reaktiokykyä heikentävä alkoholi ja kypärättömyys aiheuttavat näissä olosuhteissa pään alueen vammojen kannalta vaarallisen yhdistelmän”, Murros toteaa.

Liikenneturvallisuutta edistettävä

HUSin julkaistussa selvityksessä keskeinen havainto on, että yölliset sähköpotkulautavammat ovat vähentyneet merkittävästi. Syyskuussa 2021 Helsingin kaupunki rajoitti sähköpotkulautojen käyttöä laskemalla nopeutta ja estämällä sähköpotkulautojen vuokrauksen viikonloppuöisin.

“Uudet liikkumismuodot ovat tulleet jäädäkseen, mutta näihin liittyvää päihtyneenä, ilman kypärää ja liikennesääntöjen vastaista ajelua on katsottu läpi sormien. On erinomaista, että pääsemme vammoista puhumisen sijaan siihen, miten tapaturmia voitaisiin ehkäistä. Toivottavasti liikenneturvallisuutta voidaan edistää yhteistyössä kaupungin ja vuokrayritysten kesken. Vastuu turvallisesta liikkumisesta on kuitenkin myös käyttäjillä itsellään”, suu- ja leukakirurgian osastonylilääkäri, apulaisprofessori Johanna Snäll painottaa.

Lisätiedot: väitöskirjatutkija Olli-Jussi Murros, olli-jussi.murros@hus.fi, 050 357 5107