Perhekoon pieneneminen hävitti malarian
Helsingin yliopiston Metsätieteiden laitoksen, Luonnontieteellisen keskusmuseon ja kanadalaisen Guelphin yliopiston tutkijat ovat yhteistyössä selvittäneet, miksi malaria on onnistuttu hävittämään toisista maista, muttei kaikista. Ryhmä analysoi melkein kuusikymmentä tekijää ja osoitti, että perhekoko vaikuttaa ratkaisevasti malarian pysyvään häviämiseen.
Malariaan sairastuu vuosittain yli 200 miljoonaa ihmistä, valtaosa Afrikassa, mutta tautia esiintyy myös Kaakkois-Aasiassa. Suurin osa kuolintapauksista on alle viisivuotiaita lapsia. Malaria on myös ollut maantieteellisesti yksi laajimmalle levinneistä taudeista. Se on esiintynyt kotoperäisenä kaikissa maanosissa Siperiasta tropiikkiin.
Myös Suomessa malaria on ollut tavallinen tauti, varsinkin 1700-luvulla. Viimeinen suurempi epidemia oli Helsingissä niinkin myöhään kuin vuonna 1902. Jatkosodan aikana tautia esiintyi rintamalla ja kotoperäinen malaria hävisi vasta 1954. Nykyisin malariaa esiintyy Suomessa ainoastaan tuontitapauksina.
Malaria leviää malaria- eli horkkahyttysten välittämänä ihmisistä toiseen. Horkkahyttysiä esiintyy Antarktista lukuun ottamatta kaikissa maanosissa ja se puuttuu ainoastaan muutamista saarivaltioista. Suomessa esiintyy kolme lajia, joista horkkahyttynen (Anopheles messeae) on ollut tärkein malarian välittäjä sekä meillä että Pohjois-Venäjällä, Siperiassa ja Pohjois-Kiinassa.
Dosentti Lena Huldénin, professori Ross McKitrickin ja intendentti Larry Huldénin 220 valtiosta keräämän aineiston perusteella malariaa esiintyy yhä 106 maassa ja se on hävinnyt 82 maasta. Ainoastaan 32 valtiossa malariaa ei ole koskaan esiintynyt. Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta näillä alueilla ei esiinny lainkaan malariaa levittäviä horkkahyttysiä.
Tutkimuksessa malariatilannetta verrattiin muun muassa bruttokansantuotteeseen, perhekokoon, kaupungistumiseen, slummiutumiseen, keskilämpötilaan ja leveysasteeseen, metsän määrään, muslimien osuuteen väestöstä, DDT:n käyttöön ja väestön tiheyteen. Malariaa verrattiin myös denguekuumeeseen ja 47 eri maataloustuotteeseen, jotta voitiin analysoida maankäytön ja maatalouskäytäntöjen merkitystä.
Tilastollinen analyysi osoitti, että perhekoolla oli ratkaiseva vaikutus malarian häviämiseen. Malaria hävisi perhekoon pienentyessä alle neljään henkeen taloutta kohti. Suomessa, kuten monessa muussakin valtiossa, häviäminen tapahtui spontaanisti, ilman kampanjoita, joissa olisi jaettu ilmaista lääkettä tai yritetty hävittää tautia levittäneitä hyttysiä.
Kun perhekoko pienentyi, malarian häviäminen oli väistämätöntä, vaikka muutaman vuoden ajan esiintyikin hajatapauksia. Hajatapaukset oli helppo hävittää malariakampanjoiden avulla, mitä tehtiinkin, esimerkiksi Alankomaissa. Pelkästään laajoilla hyttysten hävittämiseen keskittyneillä yrityksillä ei ole koskaan onnistuttu malariaa hävittämään. Tautimäärä on kohonnut takaisin heti kampanjan päätyttyä.
Perhekoon merkitystä malarian esiintymiseen ei ole tähän mennessä ymmärretty. Kun vuonna 2007 malarian lopullinen hävittäminen nousi jälleen ajankohtaiseksi, keskityttiin muun muassa rokotteen kehittämiseen. Valitettavasti malariarokotteen kehittäminen on osoittautunut luultua vaikeammaksi ja monet aiemmat lääkkeet ovat menettämässä tehonsa. Vuonna 2008 jouduttiinkin ottamaan DDT takaisin käyttöön tehokkaana hyttysmyrkkynä.
Nyt julkaistu tutkimus osoittaa, että päämäärän saavuttamista voidaan nopeuttaa jakamalla yksilöllisiä hyttysverkkoja, lisäämällä köyhyyden vastaista taistelua ja kouluttamalla tyttöjä. Kaikki toimenpiteet, jotka vaikuttavat perhekoon pienentymiseen vaikuttavat myös malarian hävittämiseen.
Huldén, Lena, McKitrick, Ross and Huldén Larry (2013) Averige household size and the eradication of malaria. Journal of the Royal Statistical Society. Early View, Article first published online: 30 OCT 2013
Yhteystiedot:
Dosentti Lena Huldén
Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos
045 318 4501, lena.hulden@helsinki.fi
Intendentti Larry Huldén
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS
040 514 8064, 050 318 2333, larry.hulden@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura HiisivuoriTiedottaja, LUOMUS
Puh:+358 50 576 2960laura.hiisivuori@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Psykiatrian identiteettikriisit muovaavat mielenterveyden käsitystä ja hoitoa15.5.2025 09:48:06 EEST | Tiedote
Psykiatria ja mielenterveyden ongelmat koskettavat jollakin tavalla lähes kaikkia ihmisiä. Tuore tutkimus analysoi psykiatriassa toistuvia kriisejä ja niitä yhdistäviä tekijöitä. Tutkija povaa seuraavaa kriisiä diagnoosijärjestelmästä, joka ohjaa hoitoa ja tapaa ymmärtää mielenterveyden ongelmia.
Mediatilaisuus 4.6. Tutkimus tuo toivoa – tiedettä potilaan parhaaksi14.5.2025 15:05:40 EEST | Kutsu
Tervetuloa viettämään Toivon päivää 4.6. Meilahden kampukselle ja kuulemaan, kuinka suomalaista huippututkimusta viedään käytäntöön potilaiden parhaaksi. Neljä tutkijaa kertoo masennuksen, rintasyövän, sydänsairauksien ja lihavuuden uusista hoidoista. Ilmoittautuminen 28.5. mennessä.
Tutkimus paljastaa - ihminen elpyy tehokkaammin ikärakenteeltaan vanhemmissa metsissä14.5.2025 13:14:47 EEST | Tiedote
Ikärakenteeltaan vanhemmat metsät ovat tärkeitä ihmisen hyvinvoinnille ja etenkin mielenterveydelle, osoittaa Helsingin yliopistossa ja Luonnonvarakeskuksessa tehty tutkimus. Kaikilla tutkimuksen metsillä oli kuitenkin elvyttävä vaikutus osallistujiin, mikä korostaa lähiluonnon merkitystä ihmisen hyvinvoinnille.
50 vuotta ja 62 000 lintulaskentakilometriä kertovat muutokset linnustossa14.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Suomen linnut siirtyvät noin puolitoista kilometriä kohti pohjoista vuosittain – tämä on selvinnyt vuosittaisista lintujen linjalaskennoista, jotka ovat suomalaisen linnustonseurannan selkäranka. Seurantojen aineistoja hyödynnetään monipuolisesti tutkimuksessa, luonnonsuojelussa ja ympäristön tilan seurannassa.
Yhteenkuuluvuuden ja jatkuvuuden säilyttämisen kokemus avaintekijöitä muistisairauteen sopeutumisessa13.5.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Työikäisenä muistisairauteen sairastuneiden sopeutumista kuten myös heidän läheistensä sopeutumista sairauteen vaikuttaa se, miten sairaus muuttaa arjessa toimimista, kuinka sairastuneet ja läheiset pystyvät säilyttämään jatkuvuuden kokemusta sekä millaiseksi heidän välinen yhteenkuuluvuus muuntuu. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme