Aarteeni Helsingissä -kyselyn tulokset kertovat helsinkiläisten suhteesta kulttuuriperintöön

Helsingin kaupunginmuseo kartoitti kesällä kaupunkilaisten näkemyksiä helsinkiläisestä kulttuuriympäristöstä. Aarteeni-Helsingissä -kyselyssä pyydettiin vastaajia nimeämään paikkoja, jotka heidän mielestään kuuluvat helsinkiläiseen kulttuuriympäristöön. Vastaajien tuli perustella valintansa ja lisäksi heitä pyydettiin jakamaan tarinoita ko. paikkoihin liittyen. Temaattisiksi kulttuuriympäristöjä luonnehtiviksi ”megatrendeiksi” aineistossa nousivat historia, luonto ja meri. Yksittäisiä kohteita nimettiin kolmisen sataa. Kysely oli avoinna 1.6.–31.8.2021​ ja siihen vastasi kaikkiaan 1072 henkilöä.

Aineisto on runsas ja määrällisesti mittava, toisaalta kerroksellinen kokonaisuus, jossa​ mainintoja saivat niin rakennukset (ulkotilat ja sisätilat), maisemat ja näkymät, pihat ja puistot, kalliot, rannat, metsät ja niityt kuin tunnelmat ja muistotkin. Aineiston analyysissä tarkasteltiin mitä ja minkälaisia paikkoja kaupunkilaiset mieltävät kulttuuriympäristöksi ja mistä aineksista kokemus kulttuuriympäristöstä mahdollisesti koostuu.

Kulttuuriympäristö näyttäytyy aineistossa laajana kokonaisuutena. Kaupunkilaiset tunnistivat arvokohteet, mutta myös arkiympäristöön liittyviä paikkoja. Lähiluonnon sekä meren ja rantojen merkityksellisyys mainittiin useissa vastauksissa. Kokemus luonnon ympäristöjen ja kulttuuriympäristöjen yhteen kietoutumisesta kävi myös ilmi. ​

Nimetyt paikat olivat osin odotettuja ja tuttuja. Mainintoja saivat mm. Senaatintori, Hietalahti, jugend, Suomenlinna sekä kartanot ja kartanopuistot​. Aiemminkin kansalaiskeskustelua herättäneet kohteet nousivat aineistossa voimakkaasti esiin: määrällisesti eniten mainintoja saivat Malmin entinen lentokenttä, Lapinlahti, Kivinokka, Seurasaaren uimala, Stansvik ja Riistavuori​. Nuoria kohteita ja uusia näkökulmia nousi myös esiin esimerkiksi Aurinkolahden, Tilkanniityn, Siltamäen rantapuiston ja Pitkänsillan puulaitureiden myötä. Yksittäisiä paikallisia kohteita omasta arjen ympäristöstä nimettiin eri puolilta kaupunkia, mm. Ruutinkoski (Haltiala), Ruoholahden kanava, Päitsitie, Ourit-saari ja Tattarisuo​.

Temaattisiksi kulttuuriympäristöjä luonnehtiviksi ”megatrendeiksi” aineistossa nousivat historia, luonto ja meri. Paikan pitkä ja tunnettukin historia oli usein merkittävin perustelu sille, miksi paikka tulisi lukea osaksi kulttuuriympäristöä, vaikka myös nuorempia vielä kehittyviä tai hiljattain hiljentyneitä kohteita nimettiin.​ Vastaajat tunnistivat useita keskeisiä rakennusperintökohteita ja arvorakennuksia, ​ joilla on jo suojeltu asema tai jotka tulisi suojella. Historia nähtiin aineistossa identiteetin ja oman arjen​ rakennusaineena. ​Esiin tuli myös kulttuuriympäristön itseisarvoinen asema. Näkymä, maisema, rakennus tai esim. puisto arvioitiin ainutlaatuiseksi ja nimenomaan helsinkiläiseksi kohteeksi. Helsingistä oltiin ylpeitä, mutta samaan aikaan tuotiin esiin huoli sen säilymisestä. Helsingin historialliset erityispiirteet ja ominaisluonne olivat myös vahvasti tarinoissa esillä.

Luontokohteet ja -arvot korostuivat aineistossa merkittävällä tavalla. Luonto nähdään aineistossa henkireikänä sekä hengähdys- ja pakopaikkana rakennetusta ympäristöstä ja arjen kiihkeästä rytmistä. Ulkoilu ja luonnossa liikkuminen (lenkkeily, kävely, hiihto yms.) sekä muu luonnossa toimiminen (retkeily, marjastus ja sienestys) ovat vastausten perusteella olennainen osa myös kaupunkilaista elämäntapaa ja arkea. ​Myös meri kietoutuu vastauksissa osaksi helsinkiläistä elämäntapaa; meren läsnäolo näkyy kaupunkilaisten arjessa maisemana ja visuaalisena rytmittäjänä. ​​

Lapsuus ja lapsuusmuistot vilahtelivat monien vastaajien tarinoissa. Toisaalta nimetyt paikat ovat tarjonneet myös näyttämön sukupolvien väliselle ketjulle ja vuorovaikutukselle. Monen vastaajan muisteloissa palattiin perheiden yhteisiin kokemuksiin, joita oli itse koettu lapsina. Vastaavasti omia lapsia ja lapsenlapsia tuodaan nykyisin tärkeiksi ja merkittäviksi koetuille paikoille.​ Tarinoista välittyy esiin myös se seikka, että kiintymyssuhde johonkin paikkaan syntyy monasti oman asuinhistorian tuloksena.​

​​​Kysely toteutettiin osana Helsingin kulttuuriympäristöohjelman laadintaan kuuluvaa tiedonkeruuta. Ohjelmaa tehdään asukkaiden yhteisöjen ja viranomaisten yhteistyönä, ja samalla kootaan yhteen tietoa, joka selittää helsinkiläisten ympäristöjen kehityshistoriaa ja alueiden identiteettiä.​

Kysely toteutettiin avoimena verkkokyselynä Questback-alustalla. Kyselyä jaettiin Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan sekä Helsingin kaupunginmuseon verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Kiitos kaikille kyselyyn osallistuneille!

Tutustu kyselyraporttiin [pdf]

Vastaukset raakadatana Helsinki Region infoshare-sivustolla 

Tämä tiedote julkaistaan ruostiksi ja englanniksi Helsingin kaupungin verkkosivuilla osoitteessa hel.fi.