Äiti muiden joukossa – vammaisten naisten äitiys on yhteiskunnallisena kysymyksenä jännitteinen
Jyväskylän yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka vammaiset äidit rakensivat identiteettiään ja toimijuuttaan äiteinä niin äitiyden alkumetreillä kuin päivittäisessä lapsiperhearjessaan.
Väitöstutkimus tuo näkyville fyysisesti vammaisten äitien kohtaamat esteet ja ennakkoluulot. Naisten äitiyskertomukset osoittavat, kuinka he joutuvat kamppailemaan vammaisuuden stigman kanssa ja vastustamaan vammaisuuteen liitettäviä kielteisiä merkityksiä.
– Äitiyden kulttuuriset ihanteet ovat edelleen kapeita. Vammaisten naisten äitiyskertomukset rikkovat ja venyttävät terveellä tavalla näitä ihanteita ja tuovat esiin äitiyden moninaisuuden tämän päivän yhteiskunnassa, KM Anita Lappeteläinen toteaa.
Äitejä muiden joukossa
Vaikka fyysisesti vammaiset äidit kohtasivat ennakkoluuloja, oli äitiydellä heille myönteinen merkitys.
– Naiset eivät suostuneet asemoimaan itseään vammaisille tyypillisesti annettuihin asemiin, kuten hoivan vastaanottajaksi, olosuhteiden uhriksi tai taakaksi. Äidit eivät myöskään nähneet itseään sankareina, vaan tavallisina, pärjäävinä äitinä. Heille äitiys ja lapset olivat voimaannuttavia ja tärkeitä identiteetin rakennusaineita, Lappeteläinen kuvaa.
Äitiysidentiteetin rakentaminen olikin jännitteinen prosessi, joka sisälsi sekä ristiriitaisia että itseä vahvistavia kokemuksia.
Vammaisuuden kokemus syntyy yhteiskunnan rakenteissa
Lappeteläisen väitöstutkimuksen tulokset vahvistavat sitä, että vammaisuuden kokemiseen vaikuttaa aina myös kulttuurinen ja sosiaalinen ympäristö sekä yhteiskunnan rakenteet. Vaikka Suomessa vammaisten ihmisten yhteiskunnallinen asema on muuttunut lainsäädännöllisesti paremmaksi vuosien aikana, fyysisesti vammaisten äitien kertomukset paljastivat yhteiskunnan palvelujen osittaisen riittämättömyyden ja soveltumattomuuden vastata heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa.
– Kaikkien äitien äitiysidentiteetin vahvistaminen sekä äitiyteen liittyvien tuen tarpeiden normalisointi sekä niihin vastaaminen voisivat vahvistaa myös vammaisten naisten vanhemmuutta, Lappeteläinen korostaa.
Tutkimus on julkaistu Jyväskylän yliopiston väitöstutkimusten JYU Dissertations -sarjassa, numero 365, Jyväskylä, 2021. ISSN 2489-9003; 365, ISBN: 978-951-39-8580-6 (PDF). Linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8580-6
KM Anita Lappeteläisen erityispedagogiikan väitöskirjan "Fyysisesti vammaisten naisten kertomukset äitiydestä: äitiysidentiteetin rakentumisen jännitteitä" tarkastetaan perjantaina 23. huhtikuuta klo 12 alkaen. Vastaväittäjänä professori Eija Kärnä (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena dosentti Tanja Vehkakoski (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Väitöstilaisuutta voi seurata verkkovälitteisesti osoitteessa: r.jyu.fi/dissertation-lappetelainen-230421
Lisätietoja:
Anita Lappeteläinen, anita.lappetelainen@gradia.fi, puh. 050-3008692
Anita Lappeteläinen kirjoitti ylioppilaaksi Kajaanin Vuohengin lukiosta vuonna 1983. Hän opiskeli ensin sairaanhoitajaksi ja erikoistui myöhemmin kätilöksi. Kasvatustieteen maisteriksi Lappeteläinen valmistui vuonna 1999 Jyväskylän yliopistosta. Valmistumisensa jälkeen hän on työskennellyt erityisopettajana Lievestuoreen, Palokan ja Jyväskylän normaalikoulun yläkouluissa. Tällä hetkellä hän toimii Jyväskylän Lyseon lukion erityisopettajana.
Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Alli Paasikiven ja Emil Aaltosen säätiöt sekä Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kirke Hassinen
Viestinnän asiantuntija
kirke.m.hassinen@jyu.fi, puh. 050 462 6920
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Koneen Säätiöltä lähes kolme miljoonaa euroa Jyväskylän yliopistoon11.12.2025 14:00:00 EET | Tiedote
Syksyn 2025 yleisessä haussa Koneen Säätiö myönsi Jyväskylän yliopistoon kaikkiaan 16 apurahaa, joiden yhteissumma nousi 2 924 700 euroon.
Väitös: Yritysjohto ja etujärjestöt ovat keskeisiä toimijoita kansallisen suurstrategian muotoutumisessa11.12.2025 12:38:16 EET | Tiedote
KTM Roosa Oinasmaa tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään strategian ja yrittäjyyden väitöskirjassaan, miten yritysjohto ja etujärjestöt vaikuttavat kansallisen suurstrategian muotoutumiseen. Tulokset osoittavat, että suurstrategia ei ole yksittäinen valtion muovaava suunnitelma, vaan pitkän aikavälin prosessi, jossa yritysjohto, etujärjestöt ja valtionhallinto neuvottelevat kansallisista tavoitteista ja resurssien käytöstä.
Tutkijat opettivat heliksit vaihtamaan muotoa11.12.2025 12:13:14 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat löytäneet yksinkertaisen tavan ohjelmoida synteettisiä molekyylejä niin, että ne voivat muodostaa tiettyjä spiraalimaisia rakenteita upottamalla ohjeet suoraan niiden sekvenssiin. Tämä läpimurto voi johtaa uusiin älykkäisiin materiaaleihin ja molekyylilaitteisiin, jotka sopeutuvat ympäristöönsä.
Väitöstutkimus: Kotoutumiskoulutus auttaa saavuttamaan arjessa tarvittavan suomen kielen taidon11.12.2025 10:20:50 EET | Tiedote
FM Tanja Seppälän väitöstutkimuksen mukaan kotoutumiskoulutukseen osallistuvista valtaosa saavuttaa arjessa tarvittavan kielitaidon, mutta saavutetut taitotasot vaihtelevat yksilöllisesti. Lisäksi Seppälän tutkimus osoittaa, kuinka kotoutumiskoulutuksen jälkeen moni käyttää tai opiskelee aktiivisesti suomea tai suomeksi, vaikka reitit toiveiden mukaiseen työpaikkaan tai tutkintoon johtavaan koulutukseen voivat olla pitkiä.
Tutkijat seurasivat vuoden yläkoulun valmistavaa opetusta: Vasta maahan muuttaneiden kielitaito kehittyy odotusten mukaisesti, mutta tavoite on liian matala11.12.2025 08:45:00 EET | Tiedote
Tutkimus selvitti ensimmäistä kertaa laajasti valmistavaa opetusta suomalaisissa yläkouluissa. Vuoden seuranta paljastaa, että useimmat oppilaat saavuttavat vuoden aikana valmistavalle opetukselle asetetut tavoitteet: lähes yhdeksän kymmenestä ylitti luetun ymmärtämisen tavoitetason, kuullun ymmärtämisessä tavoitetason ylitti neljä viidestä. Kirjoittaminen kehittyi muita taitoja hitaammin. Tavoitetaso ei kuitenkaan välttämättä riitä yläkoulussa pärjäämiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme