Äiti muiden joukossa – vammaisten naisten äitiys on yhteiskunnallisena kysymyksenä jännitteinen
Jyväskylän yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka vammaiset äidit rakensivat identiteettiään ja toimijuuttaan äiteinä niin äitiyden alkumetreillä kuin päivittäisessä lapsiperhearjessaan.
Väitöstutkimus tuo näkyville fyysisesti vammaisten äitien kohtaamat esteet ja ennakkoluulot. Naisten äitiyskertomukset osoittavat, kuinka he joutuvat kamppailemaan vammaisuuden stigman kanssa ja vastustamaan vammaisuuteen liitettäviä kielteisiä merkityksiä.
– Äitiyden kulttuuriset ihanteet ovat edelleen kapeita. Vammaisten naisten äitiyskertomukset rikkovat ja venyttävät terveellä tavalla näitä ihanteita ja tuovat esiin äitiyden moninaisuuden tämän päivän yhteiskunnassa, KM Anita Lappeteläinen toteaa.
Äitejä muiden joukossa
Vaikka fyysisesti vammaiset äidit kohtasivat ennakkoluuloja, oli äitiydellä heille myönteinen merkitys.
– Naiset eivät suostuneet asemoimaan itseään vammaisille tyypillisesti annettuihin asemiin, kuten hoivan vastaanottajaksi, olosuhteiden uhriksi tai taakaksi. Äidit eivät myöskään nähneet itseään sankareina, vaan tavallisina, pärjäävinä äitinä. Heille äitiys ja lapset olivat voimaannuttavia ja tärkeitä identiteetin rakennusaineita, Lappeteläinen kuvaa.
Äitiysidentiteetin rakentaminen olikin jännitteinen prosessi, joka sisälsi sekä ristiriitaisia että itseä vahvistavia kokemuksia.
Vammaisuuden kokemus syntyy yhteiskunnan rakenteissa
Lappeteläisen väitöstutkimuksen tulokset vahvistavat sitä, että vammaisuuden kokemiseen vaikuttaa aina myös kulttuurinen ja sosiaalinen ympäristö sekä yhteiskunnan rakenteet. Vaikka Suomessa vammaisten ihmisten yhteiskunnallinen asema on muuttunut lainsäädännöllisesti paremmaksi vuosien aikana, fyysisesti vammaisten äitien kertomukset paljastivat yhteiskunnan palvelujen osittaisen riittämättömyyden ja soveltumattomuuden vastata heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa.
– Kaikkien äitien äitiysidentiteetin vahvistaminen sekä äitiyteen liittyvien tuen tarpeiden normalisointi sekä niihin vastaaminen voisivat vahvistaa myös vammaisten naisten vanhemmuutta, Lappeteläinen korostaa.
Tutkimus on julkaistu Jyväskylän yliopiston väitöstutkimusten JYU Dissertations -sarjassa, numero 365, Jyväskylä, 2021. ISSN 2489-9003; 365, ISBN: 978-951-39-8580-6 (PDF). Linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8580-6
KM Anita Lappeteläisen erityispedagogiikan väitöskirjan "Fyysisesti vammaisten naisten kertomukset äitiydestä: äitiysidentiteetin rakentumisen jännitteitä" tarkastetaan perjantaina 23. huhtikuuta klo 12 alkaen. Vastaväittäjänä professori Eija Kärnä (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena dosentti Tanja Vehkakoski (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Väitöstilaisuutta voi seurata verkkovälitteisesti osoitteessa: r.jyu.fi/dissertation-lappetelainen-230421
Lisätietoja:
Anita Lappeteläinen, anita.lappetelainen@gradia.fi, puh. 050-3008692
Anita Lappeteläinen kirjoitti ylioppilaaksi Kajaanin Vuohengin lukiosta vuonna 1983. Hän opiskeli ensin sairaanhoitajaksi ja erikoistui myöhemmin kätilöksi. Kasvatustieteen maisteriksi Lappeteläinen valmistui vuonna 1999 Jyväskylän yliopistosta. Valmistumisensa jälkeen hän on työskennellyt erityisopettajana Lievestuoreen, Palokan ja Jyväskylän normaalikoulun yläkouluissa. Tällä hetkellä hän toimii Jyväskylän Lyseon lukion erityisopettajana.
Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Alli Paasikiven ja Emil Aaltosen säätiöt sekä Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kirke Hassinen
Viestinnän asiantuntija
kirke.m.hassinen@jyu.fi, puh. 050 462 6920
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
“Kun hän syntyi, päätin antaa hänelle mahdollisuuden puhua venäjää” – näkökulma kielipolitiikkaan25.4.2024 09:34:59 EEST | Tiedote
FM Polina Vorobeva tutkii väitöksessään, miten venäjänkieliset yksinhuoltajaperheet sovittavat Suomessa kielipolitiikkaansa monimutkaisten yhteiskuntapoliittisten ja koulutuksellisten realiteettien taustaa vasten.
Vertailututkimus sai jatkoa: Onko suomalaisnuorten kuva yhteiskunnasta muuttunut?24.4.2024 13:39:02 EEST | Tiedote
Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselle noin 1,2 miljoonan euron rahoituksen kansainväliseen vertailevaan ICCS 2027 -tutkimukseen, jossa arvioidaan 8.-luokkalaisten nuorten yhteiskunnallisia tietoja, asennoitumista kansalaistaitoihin ja kansalaisuuteen sekä sitoutumista ja halukkuutta sitoutua aktiiviseen kansalaisuuteen.
Simojoen raakkukanta on pelastettavissa tehokkailla toimilla24.4.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
LIFE Revives -projektissa arviotiin raakkupopulaation tila Simojoessa. Etenkin nuorten raakkuyksilöiden puuttuminen huolestuttaa tutkijoita. Kanta on kuitenkin vielä pelastettavissa.
Onko koulu kriisissä – miten koulutuksen tulosten ja hyvinvoinnin suunta saadaan muuttumaan?23.4.2024 07:07:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistolla on torstaina 25.4.2024 koulutuksen superpäivä, joka alkaa EDUCA – koulutuksen tulevaisuus -lippulaivahankkeen esittelyllä. Lippulaiva pyrkii löytämään ratkaisuja muun muassa oppimistulosten heikentymiseen. Päivä jatkuu PISA-tutkimuksen ruotimisella: mitä PISAssa oikeastaan mitataan, ja mitä se meille kertoo?
Väitös 26.4.2024: Mikromuovin seuraavat askeleet – mihin muoveista peräisin oleva hiili päätyy?23.4.2024 06:35:00 EEST | Tiedote
Tuore Jyväskylän yliopiston väitöstutkimus keskittyi järviin päätyvän orgaanisen aineksen ja mikromuovien hajotukseen. Tutkimuksessa havaittiin, että hajotusnopeudeltaan poikkeavien materiaalien hiilen biokemiallinen kohtalo on samankaltainen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme