Äiti muiden joukossa – vammaisten naisten äitiys on yhteiskunnallisena kysymyksenä jännitteinen

Jyväskylän yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka vammaiset äidit rakensivat identiteettiään ja toimijuuttaan äiteinä niin äitiyden alkumetreillä kuin päivittäisessä lapsiperhearjessaan.

Väitöstutkimus tuo näkyville fyysisesti vammaisten äitien kohtaamat esteet ja ennakkoluulot. Naisten äitiyskertomukset osoittavat, kuinka he joutuvat kamppailemaan vammaisuuden stigman kanssa ja vastustamaan vammaisuuteen liitettäviä kielteisiä merkityksiä.

– Äitiyden kulttuuriset ihanteet ovat edelleen kapeita. Vammaisten naisten äitiyskertomukset rikkovat ja venyttävät terveellä tavalla näitä ihanteita ja tuovat esiin äitiyden moninaisuuden tämän päivän yhteiskunnassa, KM Anita Lappeteläinen toteaa.

Äitejä muiden joukossa

Vaikka fyysisesti vammaiset äidit kohtasivat ennakkoluuloja, oli äitiydellä heille myönteinen merkitys.

– Naiset eivät suostuneet asemoimaan itseään vammaisille tyypillisesti annettuihin asemiin, kuten hoivan vastaanottajaksi, olosuhteiden uhriksi tai taakaksi. Äidit eivät myöskään nähneet itseään sankareina, vaan tavallisina, pärjäävinä äitinä. Heille äitiys ja lapset olivat voimaannuttavia ja tärkeitä identiteetin rakennusaineita, Lappeteläinen kuvaa.

Äitiysidentiteetin rakentaminen olikin jännitteinen prosessi, joka sisälsi sekä ristiriitaisia että itseä vahvistavia kokemuksia.

Vammaisuuden kokemus syntyy yhteiskunnan rakenteissa

Lappeteläisen väitöstutkimuksen tulokset vahvistavat sitä, että vammaisuuden kokemiseen vaikuttaa aina myös kulttuurinen ja sosiaalinen ympäristö sekä yhteiskunnan rakenteet. Vaikka Suomessa vammaisten ihmisten yhteiskunnallinen asema on muuttunut lainsäädännöllisesti paremmaksi vuosien aikana, fyysisesti vammaisten äitien kertomukset paljastivat yhteiskunnan palvelujen osittaisen riittämättömyyden ja soveltumattomuuden vastata heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa.

– Kaikkien äitien äitiysidentiteetin vahvistaminen sekä äitiyteen liittyvien tuen tarpeiden normalisointi sekä niihin vastaaminen voisivat vahvistaa myös vammaisten naisten vanhemmuutta, Lappeteläinen korostaa.

Tutkimus on julkaistu Jyväskylän yliopiston väitöstutkimusten JYU Dissertations -sarjassa, numero 365, Jyväskylä, 2021. ISSN 2489-9003; 365, ISBN: 978-951-39-8580-6 (PDF). Linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8580-6

KM Anita Lappeteläisen erityispedagogiikan väitöskirjan "Fyysisesti vammaisten naisten kertomukset äitiydestä: äitiysidentiteetin rakentumisen jännitteitä" tarkastetaan perjantaina 23. huhtikuuta klo 12 alkaen. Vastaväittäjänä professori Eija Kärnä (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena dosentti Tanja Vehkakoski (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Väitöstilaisuutta voi seurata verkkovälitteisesti osoitteessa: r.jyu.fi/dissertation-lappetelainen-230421

Lisätietoja:

Anita Lappeteläinen, anita.lappetelainen@gradia.fi, puh. 050-3008692

Anita Lappeteläinen kirjoitti ylioppilaaksi Kajaanin Vuohengin lukiosta vuonna 1983. Hän opiskeli ensin sairaanhoitajaksi ja erikoistui myöhemmin kätilöksi. Kasvatustieteen maisteriksi Lappeteläinen valmistui vuonna 1999 Jyväskylän yliopistosta. Valmistumisensa jälkeen hän on työskennellyt erityisopettajana Lievestuoreen, Palokan ja Jyväskylän normaalikoulun yläkouluissa. Tällä hetkellä hän toimii Jyväskylän Lyseon lukion erityisopettajana.

Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Alli Paasikiven ja Emil Aaltosen säätiöt sekä Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta.