Kaksosten, kolmosten ja nelosten perheiden järjestö Suomen Monikkoperheet ry toteutti monikkovanhemmille marraskuussa 2022 laajan etuus- ja palvelukyselyn, jossa selvitettiin mm. tyytyväisyyttä äitiyshuollon palveluihin. Kokemuksistaan kertoi kaikkiaan 328 monikkovanhempaa.

Raskauden seurannan poliklinikkamaksut tulisi poistaa

Monikkoperheille koituu monisikiöraskauden vuoksi monia lisäkuluja, mm. pakolliset raskauden poliklinikkaseurannan maksut, mahdolliset sairaalajaksot odottajan vuodelevon aikana ja synnytyksen jälkeiset lasten tehohoitojaksot.

Kysyimme perheiltä, miten paljon he kokevat nimenomaan raskauden seurantakäyntien kuormittavan talouttaan. Yli puolet vastaajista (52 %) piti monisikiöraskauden seurantakäyntien poliklinikkamaksuja joko kalliina tai erittäin kalliina.

-Erikoissairaanhoidon riskiraskauden seurannan maksut tulisi poistaa. Niiden poistaminen kokonaan lisäisi yhdenvertaisuutta myös yhtä lasta odottaviin ja monikko-odottajien kesken, Suomen Monikkoperheet ry:n toiminnanjohtaja Ulla Kumpula toteaa.

Erikoissairaanhoidon äitiyshuoltoon eli äitiyspoliklinikan, lapsivuodeosaston ja vastasyntyneiden tehostetun hoidon palveluihin vastaajat ovat suurelta osin tyytyväisiä, sillä 90 % prosenttia piti niitä hyvinä tai kohtuullisina.

Kiitosta pysyvyydelle ja yksilölliselle huomioinnille

Raskauden aikaisiin ja lasten syntymän jälkeen saatuihin neuvolapalveluihin ollaan pääosin tyytyväisiä, sillä vastanneista 78 % koki palvelut hyviksi tai kohtuullisiksi. Palveluilla tarkoitettiin esimerkiksi tiedonsaantia, perhevalmennusta ja arjen tuen järjestymistä. Kun samaa kysyttiin monikkovanhemmilta vuoden 2017 kyselyssämme, vastaava luku oli 83 %, joten tyytyväisyys neuvolapalveluihin on sen mukaan hieman heikentynyt.

-Monikkoperheiden myönteisiin kokemuksiin vaikuttaa palveluiden sujuvuus, pysyvyys ja perheenjäsenten yksilöllinen kohtaaminen, Ulla Kumpula toteaa.

Tieto monikkoperheistä paikoin heikkoa

Kielteisistä kokemuksista raportoi selvä vähemmistö: välttäviksi neuvolapalvelut koki 16 % ja huonoiksi 6 % vastaajista. Avovastausten perusteella tyytymättömyyttä herättää olennaisesti, että tietoa ei saa tarpeeksi raskauden aikana tai sen jälkeen.

Synnytyksen jälkeen etenkin keskosten hoitoon, etuuksiin, vanhemmuuteen ja monikkoarjen käytäntöihin liittyvää tietoa ja tukea saadaan paikoin heikosti.

Yhteistyössä tiedonkulun ongelmia

Enemmistö vastaajista koki neuvolan ja erikoissairaanhoidon yhteistyön joko neutraaliksi (33 %) tai hyväksi (28 %). Huonoja kokemuksia oli 16 prosentilla ja erittäin huonoja 7 prosentilla vastaajista. Yhteistyön heikkouksina nousee keskeisesti esiin epäselvyydet vastuualueissa sekä ongelmat tiedonkulussa.

Monikko-odottajat ovat aina erikoissairaanhoidon seurannassa. Osalla monikko-odottajista neuvolapalvelujen saaminen on joko loppunut täysin tai selvästi vähentynyt siinä vaiheessa, kun monikkoraskautta on alettu seurata äitiyspoliklinikalla, pahimmillaan kaukana kotipaikkakunnalta.

Neuvolan ja erikoissairaanhoidon äitiyshuollon palveluista kysyttäessä yli puolet koki päällekkäisyyttä olleen joko vähän (29 %) tai erittäin vähän, ellei lainkaan (26 %). Jonkin verran päällekkäisyyttä koki 25 % vastaajista.

Kun tieto ei ole kulkenut riittävästi ja odottajaa on pompoteltu kahden palveluntarjoajan välillä, on lopulta saatettu keskittyä lähinnä sikiöiden seurantaan ja odottaja on osaltaan unohdettu. Vaikka palveluihin ollaan pääsääntöisesti tyytyväisiä, äitiyshuollon on pystyttävä seurantaa tarjoavasta tahosta riippumatta vastaamaan monikko-odottajien tarpeisiin tasalaatuisemmin ja tasa-arvoisemmin.

-Uusilla hyvinvointialueilla on hieno mahdollisuus kehittää äitiyshuoltoa erityisesti juuri pienten asiakasryhmiensä osalta, koska palveluilla on nyt laajemmat hartiat, ehdottaa Ulla Kumpula.