Akava: TKI-panostukset jäivät budjettiriihessä sivuosaan

Talouspolitiikan tehtäväksi lisätä uutta kasvua ja työtä

Hallituksen ensi vuoden budjettiesitys on 10,7 miljardia euroa alijäämäinen, minkä taustalla ovat muun muassa koronakriisin hoitoon tarvittavat välttämättömät menot.

– Menoelvytys on Akavan mielestä kuitenkin liian suurta. Kestävyysvaje, alhainen syntyvyys ja heikko työllisyyskehitys edellyttäisivät toimia, jotka luovat edellytyksiä uudelle työlle ja kasvulle, painottaa Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

– Palkansaajien ostovoima uhkaa heikentyä ensi vuonna. Katsomme, että ansiotulojen verotusta olisi pitänyt keventää tekemällä kevennyksiä tuloveroperusteisiin, Fjäder jatkaa.

TKI-panostukset eivät riitä kasvun edellytysten parantamiseen

Kestävän kasvun saavuttamiseksi on tärkeää nostaa erityisesti tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan panostuksia.

– Hallitus ei tehnyt riittävästi konkreettisia linjauksia, joilla TKI-panostusten kasvattaminen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta turvattaisiin. Akava korostaa, että hallitusohjelmassa mainittu tiekartta tarvitsee tuekseen pitkäjänteisen suunnitelman. Myönteistä on, että yritysten kannusteita tutkimus- ja kehittämistoimintaan lisätään määräaikaisella tutkimusyhteistyön lisäverovähennyksellä, Fjäder toteaa.

Työllisyystavoitteen nostamiselle tuki

Hallitus nosti työllisyystavoitettaan kahdellakymmenellä tuhannella 80 000 henkilöön. Hallituksen tekemät linjaukset ovat tärkeitä, vaikka tavoitteen toteutumisen aikajänne ulottuu hallituskauden lopun sijasta kuluvan vuosikymmenen loppuun.

– Akava on korostanut, että työllisyydessä pitää päästä nopeasti ja uskottavasti kohti 75 prosentin työllisyysastetta. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää rakenteellisia uudistuksia jo tällä vaalikaudella. Muiden pohjoismaiden työllisyysasteet ovat rohkaisevia esimerkkejä meillekin, Fjäder sanoo.

Työvoimapalveluihin uusi malli

– Uuden työnhaun mallin tavoitteena on mahdollisimman aktiivinen ja tehokas työn hakeminen. Mallissa otetaan huomioon työttömien erilaiset tilanteet ja koulutustaustat sekä palveluiden tarve. Velvollisuuksien ja oikeuksien pitää olla tasapainossa. On hyvä, että TE-toimistojen resursseja lisätään, mutta niiden mahdollisuuksia hankkia yksilöllisiä palveluja tulisi myös lisätä, Fjäder toteaa.

Työmarkkinajärjestöt hakevat keinoja työurien pidentämiseksi

Hallitus päätti siirtää työmarkkinakeskusjärjestöille eläkeikää lähestyvien työllisyyskokonaisuuden. Pakettiin liittyvistä toimista merkittävin on kysymys työttömyysturvan lisäpäivistä eli ns. eläkeputkesta.

– Olemme valmiita hakemaan jatkovalmistelussa oikeudenmukaista tapaa toteuttaa lisäpäiviin liittyvä ratkaisu. Eläkeikää lähestyville pitää turvata riittävän siirtymäajan ohella erityisesti parempia työllisyyspalveluja, kattavampi muutosturva sekä osaamista, työkykyä ja työhyvinvointia lisääviä toimenpiteitä, Fjäder painottaa.

Akavan mielestä oli valitettavaa, että hallitusohjelmassa mainitun yhdistelmävakuutuksen käyttöönotossa ei edelleenkään edetty. Palkkatyön ja yrittäjyyden välissä olevat ihmiset tarvitsevat myös työttömyysturvansa.

Riihessä ei tehty uusia linjauksia paikallisesta sopimisesta

– Budjettiriihessä ei tehty uusia linjauksia paikallisesta sopimisesta, vaan valmistelua päätettiin jatkaa työryhmässä. Paikallista sopimista pitää edistää hallitusohjelman mukaisesti työ- ja virkaehtosopimusten kautta. Sopiminen on kasvanut jatkuvasti niiden avulla. Sopimismahdollisuuksia voidaan laajentaa esimerkiksi vuonna 2016 kilpailukykysopimuksessa tehdyn kompromissin perusteella. Akava on valmis paikallisen sopimisen lisäämiseen, Fjäder sanoo.

Osaamisen kehittämisen toimet jäivät vajaiksi

Akava oli esittänyt toimenpiteitä jatkuvan oppimisen tehostamiseksi, mutta nämä toimet jäivät budjettiriihessä suurelta osin tekemättä. Osaamissetelin käyttöönotto ja työnantajan kustantaman työntekijän kouluttautumisen verovapaus ovat heti käyttöönotettavia jatkuvan oppimisen työkaluja.