Akava Works -talousennuste: Suomella nollakasvua edessä vuonna 2023
– Vuonna 2023 maailmantalouden näkymiä vaimentavat kohonneet elinkustannukset, korkojen nousu sekä energian hinnan ja saatavuuden epävarmuus. Eurooppa ajautuu todennäköisesti lyhyeen taantumaan, mikä heikentää vientimme lähiajan kysyntänäkymiä. Suomen taloudessa jatkuu heikko jakso vuoden 2023 alkupuoliskolla. Vuoden 2023 talouskasvuksi arvioimme nolla prosenttia, sanoo Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen.
– Käsitys talouden näkymistä on varsin kaksijakoinen. Kuluttajilla on varsin synkkä käsitys talouden näkymistä ja heidän tulevaisuudenuskonsa on heikompi kuin koskaan aikaisemmin. Yritysten luottamus on heikentynyt paljon vähemmän kuin kuluttajien, Sorjonen luonnehtii.
Kotitalouksien ostovoima on heikentynyt jyrkästi
Voimakas inflaatio on kääntänyt kuluttajien reaaliansiot laskuun. Kotitalouksien, palkansaajien ja eläkeläisten tilanne on synkentynyt. Keskimääräistä palkkojen nousua mittaava ansiotasoindeksi nousi heinä–syyskuussa 2,7 prosenttia vuoden takaa, mutta kuluttajahinnat paljon enemmän (7,8 prosenttia).
– Yksittäisen kotitalouden ostovoima on heikentynyt todella rajusti, mikä yhdessä korkojen nousun kanssa rajoittaa kulutusmahdollisuuksia. Kuluttajat välttävät isompien hankintojen tekemistä ja kestokulutustavaroiden hankinnat vähentyivät selvästi alkuvuotena. Uusien asuntolainojen nostot vähenivät syksyllä jyrkästi, Sorjonen jatkaa.
Kuluttajahintojen nousu hidastuu
Talousennusteen mukaan kuluttajahinnat nousevat Suomessa 7 prosenttia vuonna 2022 ja 4,5 prosenttia vuonna 2023. Ennusteen mukaan laaja-alainen hintojen nousu hidastuu vuoden 2023 loppua kohti. Liikenteen polttoaineiden hintojen oletetaan vakautuvan karkeasti nykyiselle tasolleen. Asumisen hintaa nostavat sähkön kallistuminen ja asuntolainojen korkojen nousu, joka näkyy kuluttajahintaindeksissä vasta osittain.
Työmarkkinoilla yhä hyvä vire
Työttömyysaste on kohonnut hieman keväästä lähtien, mutta työllisyysaste on pysynyt 74 prosentin tuntumassa. Avoimia työpaikkoja on edelleen paljon, vaikka niiden määrä on vähentynyt kesän jälkeen. Työllisiä on selvästi enemmän kuin vuosi sitten.
– Työllisyyden paraneminen on keskeinen syy siihen, että koko talouden yhteenlaskettu palkkasumma on kasvanut jo toista vuotta yli kuuden prosentin vauhtia. Ripeästä noususta huolimatta se on edellisen puolen vuoden ajan hävinnyt kilpajuoksun hintojen nousua vastaan. Reaalisesti talouden palkkasumma on supistunut, Sorjonen sanoo.
Tutustu Akava Worksin joulukuun 2022 talousennusteeseen Kahdet kasvot
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pasi Sorjonenpääekonomisti
Puh:+358505575271pasi.sorjonen@akava.fiTietoja julkaisijasta
Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö, johon kuuluu 36 jäsenliittoa. Akavan liittojen jäsenenä on sekä palkansaajia että ammatinharjoittajia ja yrittäjiä, mutta myös opiskelijoita. Akavan liittoihin liitytään suoritetun tutkinnon, asematason tai ammatin perusteella.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Akava ry
Mediakutsu: EU:n ilmastopolitiikan vaikutukset Suomen talouteen – Oxford Economics -raportin julkaisu tiistaina 21.5.8.5.2024 10:35:27 EEST | Kutsu
Tervetuloa tiistaina 21.5. tilaisuuteemme, jossa Oxford Economics esittelee laatimansa raportin EU:n ilmastopolitiikan vaikutuksista Suomen talouteen.
Akava: Kilpailukieltosopimuksia koskevilla lainsäädäntömuutoksilla oikeansuuntainen vaikutus6.5.2024 13:39:35 EEST | Tiedote
Akava pitää kilpailukieltosopimuksia koskevien lainsäädäntömuutosten vaikutuksia oikeansuuntaisina, mutta riittämättöminä. Tietoisuutta kilpailukielloista pitää yhä parantaa. Työ- ja elinkeinoministeriön tuore selvitys kilpailukieltosopimusten käytöstä vuonna 2023 kertoo, että lakimuutosten vaikutus kilpailukieltosopimusten käyttöön on toistaiseksi ollut melko vähäinen.
Akava: Yrityksillä on kehysriihen jälkeen näytön paikka16.4.2024 17:00:14 EEST | Tiedote
Kehysriihen myönteisiä linjauksia ovat Akavan mielestä, että TKI-panostukset ja perusopetuksen rahoitus säästyivät leikkauksilta. Hallitus teki kehysriihessä isot sopeutustoimet, jotka eivät kohdistuneet juurikaan yrityksiin. Akava pitää epätasapainoisena ratkaisuna, että hallitus lisäsi kansalaisten verorasitusta.
SAK, Akava ja STTK: Aikuiskoulutustuelle ei onnistuttu luomaan korvaavaa mallia11.4.2024 16:34:25 EEST | Tiedote
Palkansaajajärjestöt SAK, Akava ja STTK jättivät eriävän mielipiteen työuran aikaista jatkuvaa oppimista kehittävän työryhmän loppuraporttiin, joka julkaistiin tänään 11. huhtikuuta. Järjestöt eivät kannata opintotukeen tai lainaan perustuvaa mallia aikuiskoulutustuen tilalle. Aikuiskoulutustuen lakkauttamisen ja mahdollisten uusien etuusmallien käyttöönoton väliin on muodostumassa katkos, joka vaarantaa osaavan työvoiman saatavuuden monilla yhteiskunnan kriittisillä aloilla. Järjestöjen tekemiä esityksiä ei ole hyväksytty työryhmän ehdotuksiksi.
Akava: Luottamus talouteen ja työmarkkinoihin pitää palauttaa kehysriiheen mennessä9.4.2024 12:53:05 EEST | Tiedote
Akava korostaa, että maan hallituksen pitää nopeasti pyrkiä purkamaan työmarkkinoiden kriisi ja palauttamaan luottamus, jotta työmarkkinoiden kriisi ei heikennä kasvun edellytyksiä. Tämä edellyttää tietenkin myös työmarkkinaosapuolilta vastaantuloa. Uudet sopeutustoimet voivat kärjistää työmarkkinatilannetta uudelleen. Työeläkkeiden kolmikantaista valmistelua pitää jatkaa kuten hallitusohjelmaan on kirjattu, Akava huomauttaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme