Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Aktiivisella työvoimapolitiikalla voidaan vaikuttaa lähinnä siihen, kuka työllistyy – ei työllisyysasteeseen

Jaa

Työpolitiikan vaikutus työllisyysasteeseen on toivottua vähäisempi, todetaan tänään julkistetussa tutkimuksessa. Työpolitiikan toimenpiteet nostavat työttömän todennäköisyyttä työllistyä melko vähän ja lisäksi toimenpiteillä on sivuvaikutuksia, jotka heikentävät toimien vaikutusta työllisyysasteeseen. Tutkimus suosittelee muun muassa selvittämään työpolitiikan toimien kustannuksia ja hyötyjä nykyistä tarkemmin sekä hyödyntämään osa-aikaisia järjestelmiä työllisyyden edistämisessä.

Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.
Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.

Poimintoja tutkimuksen johtopäätöksistä:

  • Työpolitiikan toimilla on merkittäviä sivuvaikutuksia. Aktiivisen työvoimapolitiikan toimet voivat vaikuttaa lähinnä siihen, kuka työllistyy - ei työllisyysasteeseen.
  • Työeläkekuntoutuksella ja työvoimapoliittisella koulutuksella on merkittäviä "lukitusvaikutuksia" eli niihin osallistumisen aikana työllistytään heikommin.
  • Työllisyyden edistämisessä tulisi hyödyntää myös osa-aikaisia järjestelmiä.
  • Työpolitiikan toimien kustannusvaikuttavuutta ei kunnolla tunneta, siksi päätöksenteon tueksi tarvitaan luotettavia kustannus-hyöty-analyyseja.
  • Aktiivisen työvoimapolitiikan toimeenpanoa voidaan tehostaa käyttämällä tilastollisia päätössääntöjä toimenpiteiden kohdentamisessa.
  • Työnhaun tukea voidaan tehostaa esimerkiksi keventämällä virkailijoiden työkuormaa, jolloin työllisyysvaikutukset paranevat. Tapaamiset tulisi aloittaa heti työttömyyden alkuvaiheessa.
  • Yksityisen sektorin palkkatuki on vaikuttavimpia aktiivisen työvoimapolitiikan välineitä, ja parantaa siihen osallistuneiden työllisyyttä. Julkisen sektorin palkkatuki taas ei.
  • Työttömyysturvan enimmäiskeston lyhentäminen ja etuuksien tason laskeminen molemmat lyhentävät työttömyysjaksojen pituuksia sekä vaikuttaisivat vähentävän myös työttömyyttä.
  • Työttömyyseläkeputken alaikärajan nosto on lisännyt iäkkäiden työllisyyttä.
  • Myöntämiskriteerejä tiukentamalla ja korvaustasoa madaltamalla on mahdollista vähentää työkyvyttömyysetuuksien käyttöä. Ei ole kuitenkaan selvää, lisääkö se työhön osallistumista.
  • Osasairauspäivärahan käyttöä lisäämällä voidaan lisätä työhön osallistumista ja säästää sosiaaliturvakustannuksia.
  • Ansiotuloveron kevennykset, alvin alentaminen tai työnantajamaksujen alentaminen ovat kalliita tapoja parantaa työllisyyttä ja kannustaa työntekoon.

Aktiivisella työvoimapolitiikalla negatiivisia sivuvaikutuksia

Hallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyyttä aktiivisella työvoimapolitiikalla ja palvelujen tehokkaammalla kohdentamisella.Etlan, Työterveyslaitoksen ja Pellervon taloustutkimuksen tänään julkaistun tutkimuksen mukaan työpolitiikan vaikutukset työllisyyteen ovat kuitenkin rajalliset.

Pienillä politiikkamuutoksilla ei voida saada aikaan isoja työllisyysvaikutuksia, ja merkittävät politiikkamuutokset saattavat taas tarkoittaa toimenpiteen ensisijaisesta tarkoituksesta tinkimistä, tai olla kalliita julkiselle taloudelle. Esimerkiksi leikkaamalla työttömyysturvan kestoa ja tasoa lyhennetään työttömyysjaksoja, mutta samalla työttömyysturvan vakuutusrooli pienenee. Aktiivisella työvoimapolitiikalla puolestaan on työllisyysvaikutusten lisäksi merkittäviä sivuvaikutuksia, joita tavanomaiset työvoimapolitiikan arviointitutkimukset eivät huomioi, korostaa Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.

- Keskeinen ongelma on se, että aktiivinen työvoimapolitiikka voi heikentää niiden henkilöiden työllistymismahdollisuuksia, jotka eivät osallistu toimenpiteisiin. Aktiivinen työvoimapolitiikka voi siis vaikuttaa lähinnä siihen, kuka työllistyy, eikä niinkään itse työllisyysasteeseen, Kauhanen sanoo.

Työnhaun tuen työllisyysvaikutuksia voitaisiin parantaa, jos työvoimatoimistojen virkailijoiden työkuormaa kevennettäisiin ja tapaamiset aloitetaan mahdollisimman pian heti työttömyysjakson alettua. Tutkimus korostaa, että aktiivisen työvoimapolitiikan toimeenpanoa voidaan tehostaa käyttämällä tilastollisia päätössääntöjä toimenpiteiden kohdentamisessa.

Veronkevennykset kallis tapa parantaa työllisyyttä

Työllisyyden parantaminen on matalasuhdanteessa todennäköisesti tehokkaampaa työvoimakustannuksia alentamalla kuin työn verotusta keventämällä. Tämä johtuu siitä, että työn kysynnän joustot ovat suuremmat kuin työn tarjonnan suhteessa työvoimakustannuksiin. Työnantajamaksujen alennuksen siirtyminen palkkoihin on vähäisempää taantumassa. Lisäksi työnantajamaksujen alentamisella voidaan korvata palkkojen jäykkyyttä alaspäin. Jotta maksujen alennusta voitaisiin käyttää taantumassa, niitä on nostettava noususuhdanteessa.

Myöskään ansiotuloveron tai arvonlisäveron alentaminen eivät ole tutkijoiden mukaan paras tapa parantaa työllisyyttä. Sen sijaan tulonsiirtojen ehtoja muuttamalla voidaan saada sekä korkeampi työllisyysaste, että enemmän verotuloja.

- Verotuksen ja tulonsiirtojen yhteisvaikutus heikentää merkittävästi esimerkiksi pienten lasten äitien ja ikääntyneiden kannusteita työntekoon. Saadut tulonsiirrot vähentävät työtulojen tarpeellisuutta ja verotus puolestaan pienentää nettopalkkaa, Etlan Kauhanen summaa.

Työttömyysturvan leikkaukset vaikuttaisivat vähentävän työttömyyttä

Työttömyysturvan enimmäiskeston lyhentäminen ja etuuksien tason laskeminen molemmat lyhentävät etuuksien saajien työttömyysjaksojen pituuksia. Toisaalta nämä toimenpiteet samalla vähentävät työttömyysturvan vakuutushyötyä, eli roolia kulutuksen tasaajana yli työmarkkinatilojen.

Työttömyysturvan tasoa, joka tasapainottaisi vakuutushyödyn ja haitalliset kannustinvaikutukset ei ole arvioitu empiirisesti Suomessa. Työttömyysturvan enimmäiskeston lyhennys ja etuuksien tason laskeminen vaikuttaisivat vähentävän työttömyyttä myös kokonais- ja sivuvaikutukset huomioon ottaen. Erityisesti myös työttömyysturvan lisäpäivien eli ns. työttömyyseläkeputken alaikärajojen nostot ovat lisänneet iäkkäiden työllisyyttä ja siten pidentäneet työuria.

Työskentely työttömyyden ohella näyttäisi edistävän erityisesti huonossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä. Siten soviteltua työttömyysturvaa voisi yrittää kohdentaa enemmän heikossa työmarkkina-asemassa oleville, esimerkiksi välittämällä osa-aikaisia avoimia työpaikkoja ensisijaisesti heille.

Osasairauspäiväraha lisää työhön osallistumista – mutta vaatii uudistamista

Sairauspäivärahan ja työkyvyttömyyseläkkeen myöntämiskriteereitä tiukentamalla ja korvaustasoa madaltamalla on mahdollista vähentää näiden etuuksien käyttöä. Ei kuitenkaan ole selvää, missä määrin tiukennukset lisäisivät työhön osallistumista ja työllisenä olemista, jos vaihtoehtona on muiden etuuksien saanti. Muutokset etuusjärjestelmiin tulisikin suunnitella kokonaisuutena, tutkijat korostavat.

Tutkijat suosittavat, että Suomen nykyistä osasairauspoissaolojärjestelmää muokattaisiin muiden Pohjoismaiden mukaiseksi, missä a) sairauspoissaoloa määrätessä osasairauspäiväraha on ensisijainen tai ainakin tasavertainen vaihtoehto täydelle sairauspäivärahalle, b) osasairauspäivärahan aste (nykyisin aina 50% täydestä sairauspäivärahasta) voi vaihdella työkyvyn aleneman mukaan ja c) työnantajien oletetaan järjestävän osa-aikaista työtä osasairauspäivärahan käytön yhteydessä. Osasairauspäivärahan yleisemmällä käytöllä säästettäisiin myös sosiaaliturvakustannuksissa.

Työpolitiikka ja työllisyysaste: tutkimukseen perustuvia johtopäätöksiä” -raportti on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.
Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Datajätit luoneet ”kuolemanlaakson” markkinoille pyrkiville uusille yrityksille – EU:n puututtava kilpailua vääristäviin yritysostoihin23.6.2020 09:00:00 EESTTiedote

Euroopan komissio pohtii parhaillaan kilpailulainsäädännön uudistamista digitalisaation ja alustatalouden myötä muuttuneille markkinoille. Globaalien teknologiajättien kasvavat datavarannot heikentävät kilpailua ja jätit estävät myös yritysostoin uusien yritysten markkinoille tuloa. Koronapandemia on vain lisännyt teknologiajättien kassavirtoja, eikä nykyisen lainsäädännön puitteissa yrityskauppoihin pystytä puuttumaan, todetaan tänään julkaistussa ETLA Muistiossa. Lainsäädäntöä tulisi muuttaa niin, että hallitsevassa markkina-asemassa olevien yritysten kilpailua vääristäviin yritysostoihin voitaisiin puuttua myös silloin, kun ostokohteiden liikevaihto on verrattain pieni.

EMBARGO: KLO 12 // Suomi ohitti Kiinan ja nousee 13. sijalle IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa16.6.2020 12:00:00 EESTTiedote

Suomi parantaa hieman kilpailukykyasemaansa ja nousee kaksi sijaa ylöspäin tämänvuotisessa 63 maan kilpailukykyvertailussa. Suomi ohittaa nyt vertailussa muun muassa Kiinan, jonka sijoitus heikkeni edelllisvuodesta. Viime vuonna kolmanneksi sijoittunut Yhdysvallat putosi nyt sijalle 10, Suomi nousi sijalle 13. IMD:n vertailussaan käyttämät tilastot ovat ajalta ennen koronakriisiä, mutta haastatteluihin koronakriisi on saattanut vaikuttaa. Mahdollisten vaikutusten arviointi on kuitenkin haastavaa.

Suomi kakkossijalla digitaalisuuden hyödyntämisessä – kyberturvallisuudessa olemme kuitenkin jäämässä verrokkimaiden kyydistä11.6.2020 10:30:00 EESTTiedote

Suomi on noussut toiselle sijalle digitaalisuuden hyödyntämisessä oltuaan kaksi viime vuotta vertailun kolmantena, käy ilmi tänään julkaistusta 2020 Digibarometrista. Suomi sijoittuu kolmen kärkeen niin kansalaisten kuin julkisen sektorin vertailussa, mutta yritysten osalta sijoitus on heikentynyt. Barometrin mukaan Suomen kyberturvallisuus on kohtuullisen hyvällä tasolla, mutta jäämässä silti kehityksessä verrokkimaiden kyydistä. Yrityksiä vaivaavat erityisesti tietosuojaongelmat: suurissa yrityksissä tietovuodot ovat Suomessa jopa kolme kertaa yleisempiä EU-maiden keskitasoon verrattuna. Myös kuluttajien osalta tietoturvassa on parantamisen varaa, sillä neljäsosa suomalaisista mobiililaitteiden käyttäjistä jätti asentamiensa sovellusten käyttöoikeudet rajoittamatta.

//EMBARGO: JULKI KLO 10 // Sähkönkäytön kasvu jatkuu ICT-alalla ‒ kasvun takana on kuluttajien mobiilidatan käyttö8.6.2020 10:00:00 EESTTiedote

Informaatiosektorin sähkönkäyttö kasvoi Suomessa liki 14 prosenttia vuosina 2011‒2017, todetaan tuoreessa Etlan ja Aalto-yliopiston tutkimuksessa. Sähkönkulutuksen kasvun taustalla on IP-liikenteen eli internetissä tapahtuvan liikenteen määrän lisääntyminen, koska digitaalisia palveluita hyödynnetään yhä enemmän niin teollisuuden kuin kuluttajien keskuudessa. Kuluttajien kasvava mobiilidatan käyttö ei kuitenkaan näy kuluttajien vaan koko ICT-alan sähkönkäytön kasvuna. Tämä selittyy osittain sillä, että merkittävä osa kuluttajien dataliikenteestä tulee kiinteän verkon IP-liikenteestä. Informaatiosektorin energian- ja sähkönkulutus tulee tutkimuksen mukaan jatkamaan kasvuaan, ellei alan energiatehokkuus parane kasvun hillitsemiseksi ja päästöjen vähentämiseksi.

FIIA ja ETLA selvittivät: EU:n pakotepolitiikkaa terävöitettävä, vaikutukset Suomeen olleet kuitenkin suhteellisen vähäisiä27.5.2020 13:02:52 EESTTiedote

Pakotteiden asettaminen on yksi unionin kovimmista keinoista puuttua kansainvälisten normien rikkomuksiin ja turvallisuuspoliittisiin uhkiin. EU:n on tehostettava pakotepolitiikkaansa, jotta se säilyy tuloksellisena ulko- ja turvallisuuspoliittisena työkaluna kiristyvän geopoliittisen kilpailun maailmassa, todetaan tänään julkaistussa EU:n pakotepolitiikkaa ja sen vaikutuksia Suomeen tarkastelevassa raportissa. Tutkimuksen ovat toteuttaneet yhdessä Ulkopoliittinen instituutti FIIA ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme