Finanssiala ry

Älä jätä laskuja viime tippaan – suunnitellut alueelliset sähkökatkot vaikuttavat maksamiseen

Jaa

Sähköpulasta johtuvilla mahdollisilla kiertävillä sähkökatkoksilla on vaikutuksia myös finanssialaan. Pankkien järjestelmien sähkönsaanti on turvattu muun muassa varavoimakonein, mutta maksamisen toimivuus riippuu ennen kaikkea arvoketjun loppupäästä, eli esimerkiksi kaupasta tai apteekista. Kotitalouksien kannattaa varautua katkoksiin varaamalla tarvikkeita ja huolehtimalla sähkölaitteista. Käteisen hamstraamiseen ei ole syytä, sillä käteiselläkään maksaminenkaan ei todennäköisesti onnistu, jos kaupan sähköt ovat poikki.

Alueelliset sähkökatkot ovat Suomen, suomalaisten ja yritysten maksama hinta siitä, että Venäjän raaka hyökkäyssota Ukrainassa saataisiin lopetettua. Suunnitelluistakin sähkökatkoista tulee väistämättä harmia ja mielipahaa, mutta niitä voi vähentää varautumalla. Finanssiala ry:n (FA) valmiuspäällikkö Juha Nieminen muistuttaa, että elämä ja maailma eivät lopu parin tunnin sähkökatkoon.

”Ei kannata jättää asioita viime tinkaan vaan jättää pelivaraa niin, ettei ole pakko mennä kauppaan, tankkaamaan tai verkkopankkiin juuri sen kahden tunnin sähkökatkon aikana”, Nieminen neuvoo.

Jos talven aikana sähkönkulutus kasvaa liian suureksi tuotantoon nähden, kantaverkkoyhtiö Fingrid antaa tarvittaessa jakeluverkkoyhtiöille määräyksen tiputtaa tehoja, mikä tarkoittaa hallittuja alueellisia sähkökatkoja. Sähkökatkot kohdistuisivat koko maahan, ja niillä olisi väistämättä vaikutuksia ihmisten arkeen. Jotkin huoltovarmuuskriittisiksi nimetyt toimialat, kuten sairaalat, vankilat ja vesilaitokset, on rajattu sähkökatkojen ulkopuolelle. Vakuutusyhtiöt ja rahoituslaitokset eivät kuulu näihin aloihin.

Finanssiyhtiöt ovat varautuneet sähkökatkoihin ja häiriöihin muun muassa konesalien varavoimakoneiden avulla. Varavoiman avulla pankin omat järjestelmät pysyvät toiminnassa, mutta asiakas ei pysty niitä käyttämään, jos tietoliikenneverkko ei toimi. Lopulta se, saako asiakas palvelua ratkeaa arvoketjun loppupäässä. Vaikka maksukortti toimisi tai käteistä olisi varattuna, ei ruoan tai polttoaineen ostaminen onnistu, jos kauppa tai huoltoasema on ilman sähköä.

”Käteistä kannattaa olla varalla, mutta ei valtavia määriä: puhutaan kympeistä ennemmin kuin satasista.”

Kolmen vuorokauden varustus

Finanssiala ry muistuttaa viranomaisten ja järjestöjen 72 tunnin varautumissuosituksesta. Kotona tulisi olla vähintään kolmeksi vuorokaudeksi ruokaa, vettä ja lääkkeitä. Lisäksi kannattaa varata valonlähteitä – esimerkiksi taskulamppu on kynttilää kätevämpi ja turvallisempi. On myös tärkeää tuntea varautumisen perusteet, kuten tietää, mistä saa oikeaa tietoa häiriötilanteessa ja miten pärjätä kylmenevässä asunnossa.

Viranomaisten tavoitteena on, että sähkökatkoista tiedotetaan hyvissä ajoin. Katkoksista tiedottaminen on jakeluverkkoyhtiöiden vastuulla, ja mahdolliset toimintaohjeet kannattaa tarkastaa oman sähköyhtiön sivuilta.

”Kun sähköt katkeavat, muista sammuttaa virtanappulasta tai irrottaa pistoke pistorasiasta käytössä olevista sähkölaitteista, kuten liedestä, silitysraudasta ja kahvinkeittimestä. Näin vältyt yllätyksiltä sähköjen palattua. Jos mahdollista, takka kannattaa olla sytytysvalmiudessa”, neuvoo FA:n johtava asiantuntija Petri Mero.

Mero muistuttaa, että sähkökatkon aikana myöskään katuvalot eivät toimi. Autoilua, polkupyöräilyä tai kävelyä talvisilla pimeillä kaduilla kannattaa siis välttää, jos odotettavissa on sähkökatko.

Normaalisti sähkölaitteet kestävät sähkökatkokset. Erityisesti lämmitysjärjestelmien käyttöohjeista kannattaa tarkistaa mahdolliset ohjeet katkojen varalle. Olennaista on, että lämmitysjärjestelmä jatkaa toimintaansa katkon jälkeen.

Lyhyiden sähkökatkoksien vuoksi ei tarvitse olla huolissaan jääkaapin tai pakastimen sisällöstä, kunhan muistaa olla turhaan aukomatta niiden ovia. Talvisaikaan ruokatarvikkeita pystyy myös tarvittaessa säilyttämään vaikkapa parvekkeella.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Talousguru valitaan jo 25. kerran – juhlavuoden guruksi tarjolla ehdokkaita Kemistä Maarianhaminaan6.2.2023 13:00:00 EET | Tiedote

Lukiolaisten Talousguru on vuosittain järjestettävä taloustietokilpailu, jossa palkintona on opiskelupaikkoja peräti 8 suomalaisessa yliopistossa. Alkukilpailu pidettiin ylioppilaskirjoitusten tapaan tammikuun alussa kaikkialla Suomessa samaan aikaan. Kilpailuun osallistui 120 lukiota, joissa osanottajia oli noin 600. Alkukilpailun perusteella Helsingissä käytävään loppukilpailuun on valittu 14 finalistia eri puolilta Suomea. Loppukilpailun suullista osuutta voi seurata suorana Kauppalehden verkkosivuilta 1.3. klo 14.00 alkaen.

Talouden tilan kuvailu ei enää riitä pankkien lisäpääomavaatimusten perusteluiksi3.2.2023 14:53:09 EET | Tiedote

Finanssivalvonta valmistelee parhaillaan maaliskuussa julkaistavaa makrovakauspäätöstään. Odotukset kohdistuvat tällä kertaa siihen, palauttaako se pankeille pandemian alussa poistetun järjestelmäriskipuskurivaatimuksen ja erityisesti, miten se tällöin toteuttaa uudistetun lain mukaisen perusteluvelvollisuutensa. Perusteluiksi eivät enää riitä ylimalkaiset taloudellisen tilanteen kuvailut.

Maksutavat-tutkimus: Mobiilimaksaminen kasvattaa suosiotaan vähitellen – nuorimmat maksavat edelleen kortilla ja käteisellä3.2.2023 06:30:00 EET | Tiedote

Mobiilimaksaminen ohitti suosiossa ensimmäistä kertaa käteisen, käteisellä maksaa 6 prosenttia vastaajista. Mobiilisovellus on tavallisin maksutapa 7 prosentilla vastaajista. Vuonna 2021 näin sanoi vain prosentti vastaajista. Debit-kortti on säilyttänyt asemansa pääasiallisena maksutapana (73 prosenttia vastaajista). Vastaajista 17 prosenttia ei juuri koskaan nosta käteistä. Verkkopankissa laskut maksetaan tavallisimmin älypuhelimella (58 prosenttia) Vastaajista 17 prosenttia toivoo vain digitaalisia pankkipalveluita. Luvut selviävät Finanssiala ry:n tuoreesta Maksutavat-tutkimuksesta

Vasemmistopuolueiden ehdotus kansallisesta rahoitustoimintaverosta iskisi alan yrityksiin, työntekijöihin ja asiakkaisiin2.2.2023 06:00:00 EET | Tiedote

Suomalaiset pankit ja vakuutusyhtiöt ovat jo tällä hetkellä Suomen suurimpia veronmaksajia. Finanssialan kokonaisveropotti vuonna 2021 oli 4,8 miljardia euroa. Finanssiala on aivan keskeinen tukipilari hyvinvointiyhteiskuntamme rahoittamisessa. Toimiala paitsi rahoittaa kotitalouksia ja yrityksiä, se toimii myös pitkäaikaisena sijoittajana sekä riskien vakuuttajana.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme