Albanialaisrunoilijat Arian Leka ja Natasha Lako vierailevat Tampereella ja Lahdessa kesäkuussa

Aviador on kutsunut albanialaisen nykyrunouden arvostetuimpiin kuuluvat runoilijat Arian Lekan ja Natasha Lakon vierailulle Suomeen Olipa kerran toivo – albanialaista nykyrunoutta -runoantologian julkaisemisen kunniaksi. Lyhyt julkistamiskiertue vie runoilijat yhdessä teoksen kokoojan ja kääntäjän Silvana Berkin kanssa ensin Tampereelle torstaina 13.6. ja sitten Lahden Runomaratoniin sunnuntaina 16.6. 

Molempiin tilaisuus on vapaa pääsy kaikille runouden ystäville, albanialaisesta kulttuurista kiinnostuneille ja kaikille muillekin. Tervetuloa!

Julkistamistilaisuus Finlayson Art Arealla Tampereella

Olipa kerran toivo -antologian julkistamistilaisuus järjestetään Finlayson Art Arealla FAA&Arteljee pop upissa Tampereella 13.6. klo 18 alkaen. Tilaisuudessa Arian Leka, Natasha Lako ja Silvana Berki kertovat kustantaja Vesa Tompurin haastattelussa omasta runoudestaan sekä Albanian nykyrunouden piirteistä ja teemoista. Runoilijat myös lukevat otteita tuotannostaan. 

FAA&Arteljee pop up sijaitsee Media54:n aulassa, jonne pääsee joko Satakunnankatu 18 A:sta tai Siperian liikekeskuksen kautta. 

Albanialaisrunous värittää Lahden Runomaratonia

Arian Leka ja Natasha Lako esittävät runojaan myös Lahden Runomaratonin pääjuhlassa sunnuntaina 16.6. Maraton järjestetään tänä vuonna osana Japanin-viikkoja, ja maraton on viikkojen huipennus. Se on monituntinen hyökyaalto runoutta sekä puhetta runoudesta, ja Vaahterasalin täyttää runous kuuden tunnin ajan klo 12–18.

Tarkemman aikataulun ja Lekan ja Lakon esiintymisajat voi tarkistaa myöhemmin Lahden Runomaratonin verkkosivuilta tai tapahtuman Facebook-sivulta.

Modernin runouden ja naisten asialla

Arian Leka (s. 1966) on runoilija, prosaisti, esseisti ja lastenkirjailija. Hän on väitellyt tohtoriksi ja työskentelee lehtorina Tiranan yliopistossa. Albanian kirjailijayhdistys sekä kulttuuriministeriö ovat palkinneet hänet useina vuosina lahjakkuudesta niin runon kuin proosankin alalla. Leka on tullut myös kansainvälisesti tunnetuksi esimerkiksi tarinalla ”Partaterän veljekset”, joka on saanut Best European Fiction 2011 -palkinnon. Arian Leka on perustanut Poeteka-kustantamon, joka toimii myös Poetsia-festivaalin järjestäjänä. Tutkija Robert Elsien mukaan Leka on vaikuttanut albanialaiseen kirjallisuuteen kehittämällä modernia runoutta ja nostamalla estetiikan tasoa.

Natasha Lako (s. 1948) on albanialainen kirjailija, joka kuuluu albanialaisten naiskirjailijoiden ensimmäiseen sukupolveen. Hän on ensimmäinen vapaa naiskirjailija Albaniassa. Lakon tuotanto koostuu sekä runoudesta että proosasta. Lako on kotoisin Korçën kaupungista. Hänen ensimmäinen runokokoelmansa Marssi sisällämme (1971) ilmestyi hänen opiskellessaan toimittajaksi Tiranan yliopistossa, mutta myöhemmin häntä kiellettiin toimimasta toimittajan ammatissa. Hänen lyriikkaansa on julkaistu kansainvälisissä antologioissa, esimerkiksi hollantilaisessa teoksessa Kymmenet jalat (De Geus-Hollande, 1990) ja ruotsalaisessa antologiassa Nainen kaikessa ja kaikissa (Bonnier, 1990). Lako on toiminut myös elokuvaohjaajana ja kuuluu Albanian johtaviin käsikirjoittajiin. Hän on myös päätoimittanut Albanian valtion elokuvalehteä vuodesta 1997 vuoteen 2005.

Olipa kerran toivo tuo albanailaisen nykykulttuurin äänet kuuluviin Suomeksi

Olipa kerran toivo – albanialaista nykyrunoutta on monipuolinen kokoelma nykyhetken albanialaisen runouden parhaimmistoa. Albanialla on loisteliaat, lähes 2000-vuotiaat kirjalliset perinteet, ja maan nykyrunoilijat kehittävät albanilaista sanataidetta nykyaikaisesti, moniäänisesti – ja edelleen perinteitä kunnioittaen. Olipa kerran toivo -antologiaan on heistä on valikoitunut Lekan ja Lakon lisäksi muun muassa Booker-palkittu Ismail Kadaré sekä 24 muuta merkittävää albanialaisrunoilijaa.

Olipa kerran toivon runot on koonnut ja suomentanut Tampereella vuodesta 1991 asunut albanialainen kirjailija Silvana Berki, ja Berkin apuna toimitustyössä on ollut kirjailja Aleksanteri Kovalainen. Albanian kieltä ja runoutta käsittelevän katsauksen teokseen on laatinut professori Gazmend Krasniqi, joka osallistuu kokoelmaan myös omilla runoillaan.