Albumiini virittää enteroviruksen tehokkaaseen infektioon – tieto auttaa viruslääkkeiden kehittämisessä
Tutkimuksissa on löydetty vasta vähän tietoa siitä, mitkä tekijät aiheuttavat viruksen avautumisen ja genomin vapautumisen viruksen päästessä isäntäsoluun.
Dosentti Varpu Marjomäen tutkimusryhmä Jyväskylän yliopistossa japrofessori Sarah Butcherin tutkimusryhmä Helsingin yliopistossa saivat tutkimuksessaan uutta tietoa viruksen avautumiseen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimusryhmät selvittivät, että veressä ja soluvälitilassa yleinen molekyyli, albumiini, aiheuttaa muutoksia enteroviruksissa ennen soluun päätymistä.
Tutkimuksessa havaittiin, että albumiini aiheuttaa viruksen laajentumisen ja muuttaa viruspartikkelin siten huokoisemmaksi jo solun ulkopuolella. Virus on sen jälkeen alttiimpi ympäristön ionimuutoksille, jotka sitten solun vesikkeleissä edistävät viruksen tehokkaampaa perimän vapautumista.
”Viruksen perimän vapautuminen oikeassa paikassa oikeaan aikaan onkin virusinfektion etenemisen kannalta olennaisen tärkeä asia. Nämä tutkimustulokset lisäävät ymmärrystä virusten tärkeistä perusmekanismeista”, sanoo dosentti Varpu Marjomäki Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksesta.
Viruksen avautumisprosessin ymmärtäminen voi johtaa myös uusien viruslääkkeiden löytämiseen, arvioivat tutkijat.
”Osa viruslääkkeistä tähtää siihen, että viruspartikkeli ei pysty avautumaan, vaan että se stabiloituu”, kertoo Marjomäki.
"Ryhmämme on jo löytänyt molekyylejä jotka nimenomaan stabiloivat viruspartikkeleita. Nyt julkaistu artikkeli auttaa ymmärtämään viruksen stabiilisuutta ja avautumista molekyylitasolla”, arvioi Marjomäki.
Tutkimuksissa käytettiin hyväksi erilaisia biokemiallisia metodeja, erityisesti työssä kehitettyä spektroskooppista avautumismetodia ja cryo-elektronimikroskooppista rakennetutkimusta.
Tutkimus “Extracellular Albumin and Endosomal Ions Prime Enterovirus Particles for Uncoating That Can Be Prevented by Fatty Acid Saturation” (Ruokolainen, Domanska, Laajala, Pelliccia, Butcher, Marjomäki)julkaistiin Journal of Virology-julkaisusarjassa elokuussa 2019. Se valittiin vaikuttavuudeltaan erittäin merkittäväksi artikkeliksi.
Linkki artikkeliin: https://jvi.asm.org/content/93/17/e01080-19
Lisätietoja:
Dosentti Varpu Marjomäki, Jyväskylän yliopisto, varpu.s.marjomaki@jyu.fi , puh.+358 40 563 4422
Professori Sarah Butcher, Helsingin yliopisto, sarah.butcher@helsinki.fi, puh. +358 50 415 5492
Tiedottaja Tanja Heikkinen, Jyväskylän yliopisto, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, puh. +358 50 581 8351
matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
https://www.jyu.fi/science/fi
Facebook: jyscience Twitter: jyscience
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Ikääntyneiden palveluohjaus hyvinvointialueilla kaipaa kehittämistä – tutkimus nostaa esiin kriittiset kohdat28.10.2025 16:01:51 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston johtama, Tampereen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa toteutettu tutkimus nostaa esiin merkittäviä kehittämistarpeita ikääntyneiden palveluohjauksessa hyvinvointialueilla. Tulosten mukaan palveluohjaus ei kaikilta osin toteudu suunnitellusti tai asiakaslähtöisesti. Tutkijat tunnistivat palveluohjauksessa kriittisiä kohtia, kuten vaikeudet päästä palvelun piiriin, avun tarpeen arvioinnin kapea-alaisuuden ja resurssien riittämättömyyden. Tutkijat tarjoavat viisi konkreettista suositusta, joiden avulla hyvinvointialueiden palveluohjausta voidaan kehittää kohti ennakoivaa ja paremmin ikääntyneiden tarpeet huomioivaa palvelua.
Jyväskylän yliopiston 2026 aloittavan hallituksen kokoonpano vahvistettu28.10.2025 12:43:36 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston hallituksen jäsenten vaali toimikaudelle 1.1.2026–31.12.2029 päättyi keskiviikkona 1.10.2025. Yliopistokollegio vahvisti vaalin tuloksen 24.10.2025.
Tutkimus selvitti, miksi teinivuosien musiikkikappaleet säilyvät merkityksellisinä läpi elämän28.10.2025 07:29:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston johtama tutkimus paljastaa, että tunteisiimme eniten vetoava musiikki on usein peräisin teinivuosilta, todennäköisimmin ikävuoden 17 tienoilta. Tämä muistoihin liittyvä ilmiö auttaa selittämään, miksi nuoruusaikojen musiikkikappaleet säilyvät usein syvästi merkityksellisinä – jopa vuosikymmeniä myöhemmin. Muistojen voimakkuus kuitenkin vaihtelee elämän mittaan ja paljastaa erilaisia kehityskulkuja miesten ja naisten välillä.
Tutkimus selvitti: suomen kielen kielitaidon arvioinnissa voi piillä yllättäviäkin vinoumia – aksentti voi vaikuttaa testissä suoriutumiseen27.10.2025 10:26:25 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat selvittivät, millaisia arviointivinoumia Yleisten kielitutkintojen suomen puhutun kielen testissä voi piillä. Tutkimuksessa huomattiin, että kielitestin suorittajan aksentti ja siitä päätelty tausta voivat vaikuttaa arviointiin. Tutkimuksessa selvitettiin arabian-, thain-, venäjän-, viron- ja suomenruotsinkielisten arviointia.
Uudet tutkimukset valottavat, miten aivot käsittelevät kasvonilmeitä27.10.2025 07:30:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella tehdyissä kahdessa uudessa tutkimuksessa tarkasteltiin kasvonilmeiden havaitsemista aivoaktiivisuuden mittauksin sekä sitä, miten tunnepitoiset ilmeet vaikuttavat työmuistiin. Yhdessä nämä tutkimukset valottavat, miten ihmisen havainto- ja muistijärjestelmät käsittelevät toisten ihmisten kasvonilmeisiin liittyvää tietoa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme