Alhainen toimijuus sekä taloudellinen ja henkinen tyytymättömyys lisäävät nuorten aikuisten koronahuolia
Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen johtaman DigiConsumers-hankkeen artikkelista käy ilmi, että alhainen toimijuus eli negatiivinen suhtautuminen toimintaa vaativiin tilanteisiin oli vahvimmin yhteydessä 18–29-vuotiaiden huoleen koronakriisin vaikutuksista omaan mielenterveyteen, talouteen sekä uraan ja opintoihin.
Tyytymättömyys elämään oli yhteydessä huoleen koronakriisin vaikutuksesta omaan mielenterveyteen. Sukupuolten välillä havaittiin myös eroja. Nuoret naiset olivat enemmän huolissaan koronakriisin vaikutuksesta mielenterveyteensä kuin nuoret miehet. Heikoksi koettu taloudellinen tilanne taas oli yhteydessä huoleen koronankriisin vaikutuksesta työuraan ja opintoihin.
Nuorten huoli oli merkittävästi suurempi kuin muulla työikäisellä väestöllä. Lisäksi heidän tyytyväisyytensä elämäänsä ja taloudelliseen tilanteeseensa sekä yleinen luottamuksensa ihmisiin oli matalampi kuin muilla ikäryhmillä.
Tutkimusartikkeli tehtiin Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen tutkijoiden yhteistyönä.
– Tulokset koronakriisin vaikutuksista nuorten aikuisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ovat huolestuttavia. Kriisin huipun aikana kerätty aineisto kuvastaa nuorten aikuisten erityistä haavoittuvaisuutta muutenkin vaativassa elämänvaiheessa, artikkelin ensimmäinen kirjoittaja, tutkijatohtori Mette Ranta Helsingin yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta toteaa.
Tutkimuksessa havaittiin, että nuorten aikuisten huolissa heijastuvat aiempien talouskriisien vaikutukset. Pandemiassa erilaista on kuitenkin tilanteen arvaamattomuus ja epävarmuus. Alhaisen toimijuuden omaavat nuoret ovat ehkä muita taipuvaisempia näkemään kriisitilanteen kontrolloimattomana ja vaipumaan pessimismiin.
– Koronakriisin aikana ja sen jälkeen yhteiskunnassa pitäisi kiinnittää erityistä huomiota nuorten yksilölliseen tukemiseen ja optimistisen yhteiskunnallisen ilmapiirin luomiseen uhkakuvien maalailemisen sijaan, DigiConsumers -hankkeen johtaja, sosiologian professori Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopistosta toteaa.
Tutkimusartikkeli on osa Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa DigiConsumers-hankkeessa tehtävää tutkimusta COVID-19-kriisin vaikutuksista nuorten aikuisten talouteen ja hyvinvointiin. Hanke sai myös lisärahoituksen Suomen Akatemialta. Tutkimusaineistona oli huhtikuussa 2020 kerätty 1000 18–65-vuotiaan vastaajan valtakunnallisesti edustava kyselyaineisto.
Alkuperäisjulkaisu: Ranta, M., Silinskas, G., and Wilska, T-A (2020). Young adults’ personal concerns during the COVID-19 pandemic in Finland: an issue for social concern. International Journal of Sociology and Social Policy (epub ahead of print) DOI 10.1108/IJSSP-07-2020-0267
Lisätietoja:
Mette Ranta, mette.ranta@helsinki.fi, p. 041 510 3335
Terhi-Anna Wilska, terhi-anna.wilska@jyu.fi, p. 040 8054201
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tutkimus: Vihreä kulutus painottuu brändeihin ja muotiin – Suomi erottuu vaatimattomilla vihreillä kuluttajilla12.5.2025 07:30:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja LUT-yliopiston tutkimuksen mukaan vihreä kuluttaminen on yleisempää Suomessa kuin Ruotsissa ja Iso-Britanniassa, mutta myös ei-vihreiden kuluttajien määrä on huomattava. Vihreät kuluttajat olivat tyypillisesti paitsi ekologisuutta arvostavia, myös brändi- ja muotitietoisia. Näillä niin sanotuilla premium-vihreillä kuluttajilla oli keskivertoa paremmat tulot ja he olivat nuorempia kuin muut kuluttajat.
Liikunta ja kuidut muokkaavat suolistomikrobiston toimintaa – edistävät maksan ja koko kehon terveyttä12.5.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Yhteiselo ihmisen ja mikrobien välillä näkyy erityisesti suolistossa, jossa bakteerien tuottamat aineenvaihduntatuotteet vaikuttavat koko kehon terveyteen. Väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten suolistomikrobisto reagoi liikuntaan ja ravitsemukseen sekä miten nämä muutokset voivat lievittää metabolista rasvamaksatautia. Tutkimus osoitti, että sekä fyysinen aktiivisuus että prebioottikuitujen lisääminen ruokavalioon muokkaavat mikrobiston aineenvaihduntaa, mikä voi parantaa metabolista terveyttä.
Väitöstutkimuksen mukaan ryhmälauluopetus edistää nuorten hyvinvointia kehollisuuden ja hengitystietoisuuden kautta9.5.2025 09:48:03 EEST | Tiedote
Ryhmälauluopetus voi vahvistaa nuorten itsetuntoa, lievittää stressiä ja vähentää sosiaalista ahdistusta, todetaan FM, MuM Mari Koistisen musiikkikasvatuksen väitöstutkimuksessa.
Viisaus ei ole pelkkää tietämistä8.5.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus haastaa arkikäsitykset viisaudesta. Toisin kuin usein ajatellaan, pelkkä tieto ei tee ihmistä viisaaksi.
Pyöräillen vai vanhempien kyydillä kouluun? Vanhempien liikunnallisuus ja lyhyet matkat edistävät aktiivista kulkemista8.5.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Koulumatkojen kulkeminen aktiivisesti, esimerkiksi pyöräillen tai kävellen, on vähentynyt merkittävästi, osoittaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan pitkittäistutkimus. Tutkimuksessa verrattiin 1980-luvulla koulua käyneiden koulumatkaliikkumista heidän lastensa koulumatkaliikkumiseen 2010-luvun lopulla. Vanhempien rooli on tärkeä, sillä heidän liikunnallisuutensa vaikuttaa myönteisesti lasten aktiiviseen koulumatkaliikkumiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme