Alhainen toimijuus sekä taloudellinen ja henkinen tyytymättömyys lisäävät nuorten aikuisten koronahuolia
Tuoreen tutkimuksen mukaan nuoret aikuiset ovat muuta väestöä huolestuneempia koronakriisin omakohtaisista vaikutuksista. Tuloksissa korostuvat henkilökohtaisen tilanteen ja yksilöllisten valmiuksien yhteys huolen kokemiseen.
Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen johtaman DigiConsumers-hankkeen artikkelista käy ilmi, että alhainen toimijuus eli negatiivinen suhtautuminen toimintaa vaativiin tilanteisiin oli vahvimmin yhteydessä 18–29-vuotiaiden huoleen koronakriisin vaikutuksista omaan mielenterveyteen, talouteen sekä uraan ja opintoihin.
Tyytymättömyys elämään oli yhteydessä huoleen koronakriisin vaikutuksesta omaan mielenterveyteen. Sukupuolten välillä havaittiin myös eroja. Nuoret naiset olivat enemmän huolissaan koronakriisin vaikutuksesta mielenterveyteensä kuin nuoret miehet. Heikoksi koettu taloudellinen tilanne taas oli yhteydessä huoleen koronankriisin vaikutuksesta työuraan ja opintoihin.
Nuorten huoli oli merkittävästi suurempi kuin muulla työikäisellä väestöllä. Lisäksi heidän tyytyväisyytensä elämäänsä ja taloudelliseen tilanteeseensa sekä yleinen luottamuksensa ihmisiin oli matalampi kuin muilla ikäryhmillä.
Tutkimusartikkeli tehtiin Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen tutkijoiden yhteistyönä.
– Tulokset koronakriisin vaikutuksista nuorten aikuisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ovat huolestuttavia. Kriisin huipun aikana kerätty aineisto kuvastaa nuorten aikuisten erityistä haavoittuvaisuutta muutenkin vaativassa elämänvaiheessa, artikkelin ensimmäinen kirjoittaja, tutkijatohtori Mette Ranta Helsingin yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta toteaa.
Tutkimuksessa havaittiin, että nuorten aikuisten huolissa heijastuvat aiempien talouskriisien vaikutukset. Pandemiassa erilaista on kuitenkin tilanteen arvaamattomuus ja epävarmuus. Alhaisen toimijuuden omaavat nuoret ovat ehkä muita taipuvaisempia näkemään kriisitilanteen kontrolloimattomana ja vaipumaan pessimismiin.
– Koronakriisin aikana ja sen jälkeen yhteiskunnassa pitäisi kiinnittää erityistä huomiota nuorten yksilölliseen tukemiseen ja optimistisen yhteiskunnallisen ilmapiirin luomiseen uhkakuvien maalailemisen sijaan, DigiConsumers -hankkeen johtaja, sosiologian professori Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopistosta toteaa.
Tutkimusartikkeli on osa Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa DigiConsumers-hankkeessa tehtävää tutkimusta COVID-19-kriisin vaikutuksista nuorten aikuisten talouteen ja hyvinvointiin. Hanke sai myös lisärahoituksen Suomen Akatemialta. Tutkimusaineistona oli huhtikuussa 2020 kerätty 1000 18–65-vuotiaan vastaajan valtakunnallisesti edustava kyselyaineisto.
Alkuperäisjulkaisu: Ranta, M., Silinskas, G., and Wilska, T-A (2020). Young adults’ personal concerns during the COVID-19 pandemic in Finland: an issue for social concern. International Journal of Sociology and Social Policy (epub ahead of print) DOI 10.1108/IJSSP-07-2020-0267
Lisätietoja:
Mette Ranta, mette.ranta@helsinki.fi, p. 041 510 3335
Terhi-Anna Wilska, terhi-anna.wilska@jyu.fi, p. 040 8054201
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Työssäkäyvien köyhyyttä tutkitaan – Kirjoituskutsu kokemuksista12.5.2021 10:42:40 EEST | Tiedote
Mistä työssäkäyvien köyhyydessä on kysymys? Miten se näkyy ja tuntuu? Millaisia vaikutuksia sillä on sosiaalisiin suhteisiin? Kuinka onnistuu työttömyysturvan, asumistuen, toimeentulotuen ja muun sosiaaliturvan yhdistäminen elämiseen riittämättömiin palkka- tai yrittäjyystuloihin? Miten korona on vaikuttanut pienituloisten työllisten elämään?
Kuntavaalien asiantuntijoita Jyväskylän yliopistossa 12.5.2021 10:09:49 EEST | Tiedote
Kuntavaalikampanjointi kiihtyy. Toimittaja: Kaipaatko asiantuntijaa politiikkaa ja tulevia vaaleja koskeviin teemoihin? Jyväskylän yliopiston tutkijoilta löytyy näihin teemoihin tieteellistä ja asiantuntevaa osaamista eri näkökulmista. Alla on listattu asiantuntijoita, joilta voit saada vastauksia kysymyksiisi.
Väitös 21.5.2021: Musiikin ja liikunnan yhdistäminen tuo lisää terveyshyötyjä lapsille12.5.2021 08:00:00 EEST | Tiedote
Pipsa Tuomisen väitöstutkimuksessa selvitettiin musiikkiliikuntavideoiden ja musiikkimatolla tapahtuvan liikkumisen vaikutuksia alle kouluikäisten lasten liikemittarilla mitattuun paikallaanoloon ja fyysiseen aktiivisuuteen. Tulosten mukaan lapset, jotka noudattivat tutkimuksessa annettuja harjoitteluohjeita, vähensivät paikallaanoloaan ja lisäsivät reipasta ja rasittavaa liikkumistaan lähtötilanteeseen verrattuna. Äitien musiikkitausta, esimerkiksi laulaminen, soittaminen tai tanssiminen vaikutti positiivisesti lasten kevyen fyysisen aktiivisuuden määrään.
Kuusi uutta SA-rahoitusta kulttuurin- ja yhteiskunnan tutkimukseen Jyväskylän yliopistoon11.5.2021 16:03:52 EEST | Tiedote
Suomen Akamian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta on valinnut uudet akatemiatutkijat ja tutkijatohtorit, molempia kolme Jyväskylän yliopistoon. Aiheiden ja lähestymistapojen monimuotoisuus näkyy myönnetyissä rahoituksissa.
Kiinnostava kooste varhaisten feministien tekstejä suomeksi11.5.2021 11:57:43 EEST | Tiedote
Feminismillä on paljon pidempi historia kuin usein tiedostetaan. Esimerkiksi sukupuolten välisestä tasa-arvosta kirjoitettiin jo noin 150 vuotta ennen Ranskan vallankumousta.
Verkkopalvelut tuntevat sinut jo ja ennakoivat halusi ja motivaatiosi – tutkimus selvitti, miten digimarkkinoinnin ajoitus voisi olla vieläkin tarkempaa10.5.2021 08:45:00 EEST | Tiedote
Verkkopersonointi on digitaalisen markkinoinnin keskeisimpiä työkaluja, mutta onnistuakseen se vaatii osuvaa ajoittamista. Toisin sanoen, mitä oikeammalla hetkellä mainos tavoittaa kuluttajan, sitä todennäköisemmin tällä on motivaatiota klikata tuote tai palvelu ostoskoriin. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa valmistuneen tutkimuksen mukaan käyttäjän psykologisen profiloinnin painottaminen motivaatioon voisi tarkentaa personoinnin ajastusta entisestään.
Digitalisaatio muuttaa yhteiskuntaa – mitä tämä muutos tarkoittaa?6.5.2021 12:42:15 EEST | Tiedote
Mitä digitalisaatio oikeastaan tarkoittaa? Entä mikä on digitalisaation merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa? Digimurros on suurin yhteiskuntaamme muokkaava megatrendi. Tätä muutosta analysoidaan uudessa Yhteiskunnan digimurros -kirjassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme