Alle 30-vuotiailla kuntatyöntekijöillä on jo enemmän sairauspoissaoloja kuin yli 50-vuotiailla
30.5.2022 08:30:00 EEST | Työterveyslaitos | Tiedote
Työterveyslaitoksen mediatiedote 30.5.2022
Koronavuosina 2020–2021 sairauspoissaolot lisääntyivät nuorilla, alle 30-vuotiailla kuntatyöntekijöillä. Heillä on jo enemmän sairauspoissaolopäiviä kuin yli 50-vuotiailla.
Vuonna 2021 kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 16,7 päivää poissa töistä oman sairauden takia. Nuorten työntekijöiden keskiarvo oli 17,7.
– Tulokset antavat aihetta huoleen nuorista työntekijöistä. On kuitenkin vaikeaa erottaa iän ja ammatin vaikutuksia toisistaan. Nuoret työntekijät työskentelevät usein lähityössä ja ammateissa, joissa sairauspoissaoloja on paljon ja joissa myös esimerkiksi korona-altistus on todennäköisempää, sanoo vanhempi tutkija Jenni Ervasti Työterveyslaitoksesta.
– Meillä ei ole käytettävissämme sairauspoissaolojen diagnoositietoa, mutta yleisesti nuorilla mielenterveyssyyt korostuvat fyysisten sairauksien sijaan, Ervasti jatkaa.
Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksessa on seurattu työntekijöiden sairauspoissaoloja vuodesta 2000 alkaen. Sairauspoissaolot olivat huipussaan vuonna 2008. Vuodesta 2013 lähtien sairauspoissaolojen määrät ovat pysyneet keskimäärin 16–17 päivässä. Vuonna 2019 ennen koronapandemiaa kuntatyöntekijät olivat poissa töistä oman sairauden takia keskimäärin 16,5 päivää. Vuosina 2020 ja 2021 keskiarvo on ollut täsmälleen sama: 16,7 päivää. (Ks. liite 1.)
Nolla päivää sairastaneiden osuus kasvoi korona-aikana
Koronavuodet ovat kohdelleet eri ammattiryhmiä eri tavoin. (Ks. liite 2.) Useissa hoitoalan ammattiryhmissä sairauspoissaolot lisääntyivät selkeästi.
Myönteistä on, että vuosina 2020–2021 kasvoi niiden työntekijöiden osuus, jotka eivät olleet poissa päivääkään oman sairauden takia. Nolla päivää sairastaneiden työntekijöiden osuus oli 23,5 % vuonna 2019, ja vuonna 2021 se oli jo 29,4 %.
– Vaikka tilastot eivät kerro kehityksen syistä, etätyön lisääntyminen lienee kehityksen taustalla. Etätöitä on ehkä tehty kotona puolikuntoisena tai lieväoireisena tilanteissa, joissa lähityö olisi vaatinut kokoaikaisen sairauspoissaolon, Ervasti arvelee.
Sairauspoissaolojen kärjessä vuonna 2021 ovat hoitoalan ammatit ja muut ammattiryhmät, joissa tehdään ruumiillista työtä: koulunkäyntiavustajat, muut avustavat ja palvelutyöntekijät, kodinhoitajat, hoitajat ja lähihoitajat, lastenhoitajat, laitoshuoltajat, perhepäivähoitajat, hammashoitajat, lastentarhanopettajat, kuljettajat, keittiötyöntekijät, sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat (poissa keskimäärin 20–28 päivää vuodessa).
Vähäisintä poissaolo oman sairauden takia oli johtajilla, erityisasiantuntijoilla, taloussihteereillä ja tiedottajilla (poissa keskimäärin 5–7 päivää).
Kunta10-tutkimus
- Tiedot kunta-alan sairauspoissaoloista löytyvät päivitettynä Työterveyslaitoksen Työelämätieto-palvelusta osoitteessa: Sairauspoissaolot kunnissa | Työelämätieto | www.tyoelamatieto.fi
- Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimus on Suomen suurin kunta-alan henkilöstön seurantatutkimus. Lisätietoa: Kunta- ja hyvinvointialan henkilöstön seurantatutkimus (FPS) | Työterveyslaitos (ttl.fi)
- Tutkimukseen osallistuvat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Naantali, Raisio, Nokia, Valkeakoski ja Virrat.
- Yli 90 000 kuntatyöntekijän vuosittaisia sairauspoissaoloja seurataan työnantajien henkilöstörekistereistä yhdenmukaisella laskentatavalla, jossa suhteutetaan toteutuneet sairauspoissaolopäivät tehtyihin henkilötyövuosiin.
- Nämä tilastot eivät sisällä sairauspoissaolojen syitä.
- Yhden kunnan tilastot vuonna 2021 jouduttiin jättämään pois kokonaistuloksesta.
- Sairauspoissaoloihin ja työkyvyn tiedolla johtamiseen kunnissa syvennytään tarkemmin Työterveyslaitoksen, Kevan ja Kelan maksuttomassa webinaarissa 15.6: Johda työkykyä tiedolla – sairauspoissaolot kunnissa | Työterveyslaitos (ttl.fi)
Lisätiedot
- Jenni Ervasti, vanhempi tutkija, jenni.ervasti@ttl.fi, +358 30 474 2806
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Undersökning: Artificiell intelligens lättade på vårdarnas minnesbelastning och frigjorde tid för vård8.9.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
AI-assisterad röstanteckning sparade arbetstid, minskade vårdarnas minnesbelastning och förändrade anteckningsrytmen på vårdhemmen. Enligt Arbetshälsoinstitutets undersökning beror fördelarna dock på hur bra tekniken anpassas till vårdarbetets vardag.
Tutkimus: Tekoäly kevensi hoitajien muistikuormaa ja vapautti aikaa hoivaan8.9.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Tekoälyavusteinen puhekirjaus säästi työaikaa, kevensi hoitajien muistikuormaa ja muutti kirjaamisen rytmiä hoivakodeissa. Kirjauksia voitiin tehdä myös yhdessä asukkaan kanssa. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan hyödyt riippuvat kuitenkin siitä, kuinka hyvin teknologia sovitetaan hoivatyön arkeen.
Study: Artificial intelligence eased the memory load of nurses and freed up time for care8.9.2026 06:00:00 EEST | Press release
AI-assisted voice data entry saved working time, reduced the nurses' memory load and changed the rhythm of data entry in nursing homes. Data entry could also be carried out together with a resident. However, according to a study by the Finnish Institute of Occupational Health, the benefits depend on how well the technology is adapted to the daily life of care work.
Artificiell intelligens kan göra skiftarbete hälsosammare och säkrare28.8.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Ett forskningsprojekt utarbetade rekommendationer för planering och användning av AI-lösningar i skiftarbete. Med framgångsrika lösningar kan man förbättra arbetstidsplaneringen samt skiftarbetarnas hälsobeteende och behandlingen av sömnlöshet. Förbättringar kan göra skiftarbete mer lämpligt för olika typer av arbetstagare.
Tekoäly edistää vuorotyön terveellisyyttä ja turvallisuutta28.8.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Tutkimushanke valmisti suositukset tekoälyratkaisujen suunnitteluun ja käyttöön vuorotyössä. Onnistuneilla ratkaisuilla voidaan parantaa työaikojen suunnittelua sekä vuorotyöntekijöiden terveyskäyttäytymistä ja unettomuuden hoitoa. Parannukset voivat tehdä vuorotyöstä sopivampaa erilaisille työntekijöille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme