Työterveyslaitos

Alle 30-vuotiailla kuntatyöntekijöillä on jo enemmän sairauspoissaoloja kuin yli 50-vuotiailla

Jaa

Nuorten kuntatyöntekijöiden sairauspoissaolot jatkavat kasvuaan, osoittaa Kunta10-tutkimus. Kokonaisuudessaan koronavuodet 2020 ja 2021 eivät näytä merkittävästi lisänneen sairauspoissaoloja, mutta muutoksia löytyy ikäryhmittäin ja ammateittain. Myös nolla päivää sairastaneiden kuntatyöntekijöiden osuus kasvoi korona-aikana.

Työterveyslaitoksen mediatiedote 30.5.2022

Koronavuosina 2020–2021 sairauspoissaolot lisääntyivät nuorilla, alle 30-vuotiailla kuntatyöntekijöillä. Heillä on jo enemmän sairauspoissaolopäiviä kuin yli 50-vuotiailla.

Vuonna 2021 kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 16,7 päivää poissa töistä oman sairauden takia. Nuorten työntekijöiden keskiarvo oli 17,7.

– Tulokset antavat aihetta huoleen nuorista työntekijöistä. On kuitenkin vaikeaa erottaa iän ja ammatin vaikutuksia toisistaan. Nuoret työntekijät työskentelevät usein lähityössä ja ammateissa, joissa sairauspoissaoloja on paljon ja joissa myös esimerkiksi korona-altistus on todennäköisempää, sanoo vanhempi tutkija Jenni Ervasti Työterveyslaitoksesta.

– Meillä ei ole käytettävissämme sairauspoissaolojen diagnoositietoa, mutta yleisesti nuorilla mielenterveyssyyt korostuvat fyysisten sairauksien sijaan, Ervasti jatkaa.

Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksessa on seurattu työntekijöiden sairauspoissaoloja vuodesta 2000 alkaen. Sairauspoissaolot olivat huipussaan vuonna 2008. Vuodesta 2013 lähtien sairauspoissaolojen määrät ovat pysyneet keskimäärin 16–17 päivässä. Vuonna 2019 ennen koronapandemiaa kuntatyöntekijät olivat poissa töistä oman sairauden takia keskimäärin 16,5 päivää. Vuosina 2020 ja 2021 keskiarvo on ollut täsmälleen sama: 16,7 päivää. (Ks. liite 1.)

Nolla päivää sairastaneiden osuus kasvoi korona-aikana

Koronavuodet ovat kohdelleet eri ammattiryhmiä eri tavoin. (Ks. liite 2.) Useissa hoitoalan ammattiryhmissä sairauspoissaolot lisääntyivät selkeästi.

Myönteistä on, että vuosina 2020–2021 kasvoi niiden työntekijöiden osuus, jotka eivät olleet poissa päivääkään oman sairauden takia. Nolla päivää sairastaneiden työntekijöiden osuus oli 23,5 % vuonna 2019, ja vuonna 2021 se oli jo 29,4 %.

– Vaikka tilastot eivät kerro kehityksen syistä, etätyön lisääntyminen lienee kehityksen taustalla. Etätöitä on ehkä tehty kotona puolikuntoisena tai lieväoireisena tilanteissa, joissa lähityö olisi vaatinut kokoaikaisen sairauspoissaolon, Ervasti arvelee.

Sairauspoissaolojen kärjessä vuonna 2021 ovat hoitoalan ammatit ja muut ammattiryhmät, joissa tehdään ruumiillista työtä: koulunkäyntiavustajat, muut avustavat ja palvelutyöntekijät, kodinhoitajat, hoitajat ja lähihoitajat, lastenhoitajat, laitoshuoltajat, perhepäivähoitajat, hammashoitajat, lastentarhanopettajat, kuljettajat, keittiötyöntekijät, sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat (poissa keskimäärin 20–28 päivää vuodessa).

Vähäisintä poissaolo oman sairauden takia oli johtajilla, erityisasiantuntijoilla, taloussihteereillä ja tiedottajilla (poissa keskimäärin 5–7 päivää).

Kunta10-tutkimus

Lisätiedot

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet

Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fi

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Työterveyslaitos
Työterveyslaitos
Topeliuksenkatu 41 b
00250 Helsinki

+35830 474 1https://www.ttl.fi/

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.

Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.

Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.

Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)

Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos

Ungas arbetshälsa försämrades inom servicebranscherna – det lönar sig att satsa på återhämtning och inskolning15.6.2022 08:30:00 EEST | Tiedote

Under 35-åriga arbetstagare inom servicebranscherna ansåg sin arbetshälsa vara sämre än ett år sedan, framgår det av Arbetshälsoinstitutets enkät. Både bristen på arbetskraft och coronatidens inverkan återspeglas i resultaten. Ungas erfarenheter av arbetsgemenskaper är dock positivare än äldre arbetstagares, vilket är en bra utgångspunkt för utvecklingen av arbetshälsan. Experter uppmuntrar att förbättra ledningen av arbetsförmågan, speciellt organiseringen av arbetet, det sociala stödet, återhämtningsfärdigheterna och inskolningen.

Nuorten työhyvinvointi heikentyi palvelualoilla – palautumiseen ja perehdytykseen kannattaa panostaa15.6.2022 08:30:00 EEST | Tiedote

Alle 35-vuotiaat palvelualojen työntekijät kokevat työhyvinvointinsa huonommaksi kuin vuosi sitten, kertoo Työterveyslaitoksen kyselytutkimus. Sekä työvoimapula että korona-ajan vaikutukset heijastuvat tuloksissa. Kokemukset työyhteisöistä ovat nuorilla kuitenkin myönteisempiä kuin vanhemmilla työntekijöillä, mikä on hyvä lähtökohta työhyvinvoinnin kehittämistyölle. Asiantuntijat kannustavat tekemään parannuksia työkykyjohtamiseen ja siinä erityisesti töiden organisointiin, sosiaaliseen tukeen, palautumistaitoihin ja perehdyttämiseen.

People over 50 years of age should be offered the opportunity to reduce night shifts and long hours14.6.2022 10:48:04 EEST | Press release

Finnish Institute of Occupational Health media release, 13 June 2022 For ageing employees, night work reduces sleep quality and recovering from demanding shifts takes more time. Based on new research results, the Finnish Institute of Occupational Health recommends providing employees over 50 years of age with better opportunities to reduce night shifts and long hours. Participatory working time scheduling, which provides employees with increased opportunities to influence their working hours, has proved to be an effective tool, also for supporting the well-being at work of ageing employees.

Arbetslöshet som orsak till förlorade arbetsår har ökat och sjukpensionen som orsak har minskat14.6.2022 10:39:46 EEST | Tiedote

Efter finanskrisen åren 2010–2016 förlängdes yrkeslivet för 50-åringar, men däremot inte för 30-åringar. Allt fler arbetsår går förlorade till följd av arbetslöshet som de facto är en större orsak till förlorad arbetstid än sjukpension. Granskat enligt bransch går arbetsår förlorade mest inom hotell- och restaurangbranschen, inom förvaltning och stödtjänster samt kultur och nöje. Detta visar Arbetshälsoinstitutets undersökning.

Työttömyyden merkitys menetettyjen työvuosien syynä on kasvanut ja työkyvyttömyyseläkkeen vähentynyt14.6.2022 10:14:08 EEST | Tiedote

Finanssikriisin jälkeisinä vuosina 2010–2016 odotettu työura piteni 50-vuotiailla, mutta 30-vuotiailla sen sijaan ei. Työttömyyden vuoksi menetetään yhä enemmän työvuosia ja työttömyys onkin korvannut työkyvyttömyyseläkettä menetetyn työajan suurimpana syynä. Toimialoittain tarkasteltuna eniten työvuosia menetetään majoituksen ja ravitsemuksen, hallinto- ja tukipalveluiden sekä taiteen ja viihteen aloilla, osoittaa Työterveyslaitoksen tutkimus. Tutkimus liittyy LIFECON-hankkeeseen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme