Tampereen yliopisto

Allergisen tulehduksen ja syöpäriskin yhteydestä uutta kokeellista tietoa

Jaa
Tulehdusreaktion aiheuttamaa mahdollista lisääntynyttä riskiä sairastua syöpään tutkitaan tällä hetkellä kiivaasti. Tulehdusreaktio on alun perin kehittynyt elimistön vasteeksi erilaisia taudinaiheuttajia (kuten virukset, bakteerit ja parasiitit) vastaan. Tampereen yliopiston tuoreessa tutkimuksessa havaittiin, että allergiseen tulehdukseen liittyvän IL-13-reseptorin ilmentyminen suojaa kokeelliselta ihosyövältä.
Graafinen abstrakti. IL-13 reseptorin (IL-13Ra1 KO) puutoksen omaaville hiirille kehittyi enemmän ihosyöpiä ja hiirien säätelijä-T-solujen määrä sekä IL-2- ja TSLP -sytokiinien määrä oli kohonnut. Ihossa puolestaan IL-22 sytokiinin määrä oli alentunut. Kuvio: Tero Järvinen. The figure was created by BioRender.com
Graafinen abstrakti. IL-13 reseptorin (IL-13Ra1 KO) puutoksen omaaville hiirille kehittyi enemmän ihosyöpiä ja hiirien säätelijä-T-solujen määrä sekä IL-2- ja TSLP -sytokiinien määrä oli kohonnut. Ihossa puolestaan IL-22 sytokiinin määrä oli alentunut. Kuvio: Tero Järvinen. The figure was created by BioRender.com

Virukset, bakteerit ja parasiitit kykenevät kukin aiheuttamaan erityyppisen tulehdusreaktion.

Allergisissa sairauksissa, kuten allerginen astma, atooppinen ekseema ja allerginen nuha, oireet syntyvät niin sanotun tyypin 2 tulehdusreaktion pohjalta. Tyypin 2 tulehdusreaktiossa keskeisiä tulehduksen liukoisia välittäjäaineita on ryhmä tulehdussolujen erittämiä proteiineja, sytokiineja. Tyypin 2 tulehduksen eräs keskeisin sytokiini on Interleukiini-13 (IL-13), joka aiheuttaa muun muassa allergisessa astmassa keuhkoputkien supistumista (bronkokonstriktio) ja limanerityksen lisääntymistä.

Juuri julkaistun tutkimuksen perushavainto on, että allergiseen tulehdukseen liittyvän IL-13-reseptorin ilmentyminen suojaa kokeelliselta ihosyövältä.

Tutkimuksessa käytettiin koe-eläiminä hiiriä. Hiiren T-solut eivät juurikaan ilmennä IL-13-reseptoria, ja hieman yllättäen tutkimuksessa havaittiin, että IL-13-reseptorin puutos johti immuunivastetta hillitsevien säätelijä-T-solujen määrän lisääntymiseen ihosyövän kehittyessä.

Tämä sopii tutkijoiden mukaan hyvin ajatukseen, että liiallinen säätelijä-T-solujen toiminta voi immuunivastetta estäessään antaa ”tilaa” syövän kehittymiselle. Kun IL-13-reseptorin ilmentyminen solujen pinnalla estyy syövän kehittymisen aikana, säätelijä-T-solujen määrä kasvaa ja immuunivastetta hillitään, jolloin syöpäsoluille jää ”tilaa” kasvaa.

Toisaalta tutkijat väläyttävät myös uutta näkökulmaa tulehduksen ja syövän suhteessa.

—Teimme mielenkiintoisen havainnon, että IL-13-reseptorin puutos johtaa poikkeavan uudisverisuonituksen syntymiseen ihokasvaimiin. Poikkeava tulehdussolujen kertyminen IL-13-puutoksen jälkeen viittaa vahvasti siihen, että kasvaimissa on krooninen hapen puute, joka liittyy tuohon poikkeavaan uudisverisuonitukseen. Tämä mahdollisesti ajaa syöpäkasvaimien syntyä, toteaa professori Tero Järvinen.

— Tämä on mielenkiintoinen havainto, sillä IL-13-reseptorin kautta tapahtuvaa soluviestintää on pidetty hyvin spesifisenä, allergiaan liittyvänä ilmiönä. Löydöksemme, että kyseinen solusignaalien välitysreitti myös mahdollisesti liittyisi hyvin keskeisesti solujen hapen saannin säätelyyn on täysin uusi ja voi tietyllä tapaa muuttaa ajatteluamme immuunipuolustuksen roolista taistelussa syöpää vastaan. Suoraviivaista olisi ajatella, että IL-13-reseptori säätelee juuri elimistön immuunipuolustusta (tulehdusreaktiota) syöpää vastaan.

— On kuitenkin mahdollista, että IL-13-reseptori sääteleekin kasvaimen uudisverisuonitusta ja immuunivaste on sekundaarinen vaste kasvaimeen kehittyvään hapen puutteeseen, jatkaa akatemiatutkija Ilkka Junttila.

Tästä syystä Junttila ja Järvinen jatkavat nyt tehdyn havainnon molekyylitason selvittelyä.

—Tässä on helppo nähdä avautumassa kaksi uutta tutkimuslinjaa havainnon tiimoilta: sekä perusimmunologinen immuunipoikkeamien korjaamisen vaikutus syövän kehittymiseen, että IL-13-reseptorin vaikutus verisuonten uudismuodostukseen, Järvinen ja Junttila innostuvat.

Tutkimus toteutettiin Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa.

Työssä kaksi yliopiston tutkimusryhmää teki tiivistä yhteistyötä, molempien erikoisosaamista hyödyntäen. Professori Järvisen tutkimusryhmä toteutti koejärjestelyn, akatemiatutkija Junttilan tutkimusryhmä toteutti immuunivasteen mittaamiseen liittyvät osat.

Tanja Salomaa*, Toini Pemmari*, Juuso Määttä*, Laura Kummola, Niklas Salonen, Martín González-Rodríguez, Liisa Parviainen, Lotta Hiihtola, Maria Vähätupa, Tero A.H. Järvinen* and Ilkka S. Junttila*  IL-13Rα1 Suppresses Tumor Progression in Two-stage Skin Carcinogenesis Model by Regulating Regulatory T Cells. The Journal of Investigative Dermatology *Jaettu kirjoittajuus

DOI: https://doi.org/10.1016/j.jid.2021.11.013

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Akatemiatutkija Ilkka Junttila, ilkka.junttila@tuni.fi
Professori Tero Järvinen, tero.jarvinen@tuni.fi

Kuvat

Graafinen abstrakti. IL-13 reseptorin (IL-13Ra1 KO) puutoksen omaaville hiirille kehittyi enemmän ihosyöpiä ja hiirien säätelijä-T-solujen määrä sekä IL-2- ja TSLP -sytokiinien määrä oli kohonnut. Ihossa puolestaan IL-22 sytokiinin määrä oli alentunut. Kuvio: Tero Järvinen. The figure was created by BioRender.com
Graafinen abstrakti. IL-13 reseptorin (IL-13Ra1 KO) puutoksen omaaville hiirille kehittyi enemmän ihosyöpiä ja hiirien säätelijä-T-solujen määrä sekä IL-2- ja TSLP -sytokiinien määrä oli kohonnut. Ihossa puolestaan IL-22 sytokiinin määrä oli alentunut. Kuvio: Tero Järvinen. The figure was created by BioRender.com
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Teollinen resurssienhallinta on kyvykkyyksien, ei materiaalien hallintaa24.10.2025 15:53:44 EEST | Tiedote

Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Jarmo Uusikartano tarkastelee teollisen resurssienhallinnan määritelmää uudesta näkökulmasta. Tällöin resurssi ei viittaa yksittäisiin esineisiin tai asioihin, vaan ihmisten ja luonnon väliseen vuorovaikutussuhteeseen. Tutkimus tuo esiin nykyisen resurssienhallinnan käsitteistön puutteet ja ehdottaa resurssienhallinnalle uutta määritelmää, joka huomioi ympäristöllisen kestävyyden resurssienhallinnalle asettamat reunaehdot.

Väitös: Digitaaliset työkalut vahvistavat arvonluontia kuntien, yritysten ja asukkaiden kesken kaupunkikehitysprojekteissa24.10.2025 13:45:38 EEST | Tiedote

Kaupunkikehitysprojektien alkuvaiheet ovat usein haastavia: eri sidosryhmillä on monia, jopa ristiriitaisia näkemyksiä projektin lopputuloksista, mutta samalla päätöksiä on tehtävä projektin etenemiseksi. Diplomi-insinööri Sebastian Toukolan väitöstutkimus tarjoaa ratkaisuja siihen, miten kunnat, yritykset ja asukkaat voivat luoda arvoa yhdessä. Lisäksi tutkimus osoittaa, miten digitaaliset työkalut, rakennustietomallinnuksesta sosiaalisen median alustoihin, tukevat yhteistyötä ja arvonluontia projektien alkuvaiheissa.

Tutkimus esittää suosituksia kuntayhtiöiden hallitusten asiantuntemusvaatimusten täyttämiseksi24.10.2025 12:21:47 EEST | Tiedote

Tampereen yliopiston tutkimushankkeessa syvennyttiin kuntayhtiöiden asiantuntemusvaatimuksen sisältöön, soveltamisalaan ja tosiasialliseen soveltamiseen kunnissa. Vaikka myönteistä kehitystä hallitusvalintojen valmistelussa on tapahtunut, tuoreessa tutkimuksessa yli puolessa kunnista ei erikseen arvioida kuntalain asiantuntemusvaatimuksen täyttymistä. Tutkimuksessa esitetään useita käytännön toimintasuosituksia siihen, miten hallitusten valintaprosesseja tulisi parantaa asiantuntemusvaatimuksen täyttämiseksi. Lisäksi ehdotetaan säännöksen soveltamisalan laajentamista.

Väitös: Kunnat kehittävät maaseutua valikoivasti ja tukeutuvat siinä mielellään Leader-ohjelmaan24.10.2025 12:07:28 EEST | Tiedote

Väitöstutkimuksessaan MMM Ella Mustakangas tutki kuntien maaseudun kehittämistä ja sitä, millaista hallinnan tapaa se edustaa. Kuntien keskeisiä välineitä maaseudun kehittämisessä ovat kuntastrategia ja hankkeet, jotka molemmat edellyttävät kunnissa yhteistyötä ja panostamista toimijoiden väliseen vuorovaikutukseen. Tutkimus osoittaa, että kunnat ovat maaseudun kehittämistoimissaan varovaisia, eivätkä rakenna hallinnan verkostoja maaseudulla mitenkään systemaattisesti.

Kutsu: Pelikulttuuristrategiapäivässä 5. marraskuuta kehitetään kestävämpää pelikulttuuria21.10.2025 09:40:00 EEST | Tiedote

Jotta pelien yhteiskunnalliset mahdollisuudet tunnistettaisiin ja hyödynnettäisiin täysin, pelikasvattajien mukaan tarvitaan kansallista pelikulttuuristrategiaa. Marraskuun 5. päivänä Tampereen yliopiston Paidia-tilassa järjestettävä Pelikulttuuristrategiapäivä kokoaa yhteen Suomen johtavat pelikulttuurin parissa työskentelevät toimijat keskustelemaan kestävän pelikulttuurin kehittämisestä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye