Allergisen tulehduksen ja syöpäriskin yhteydestä uutta kokeellista tietoa

Virukset, bakteerit ja parasiitit kykenevät kukin aiheuttamaan erityyppisen tulehdusreaktion.
Allergisissa sairauksissa, kuten allerginen astma, atooppinen ekseema ja allerginen nuha, oireet syntyvät niin sanotun tyypin 2 tulehdusreaktion pohjalta. Tyypin 2 tulehdusreaktiossa keskeisiä tulehduksen liukoisia välittäjäaineita on ryhmä tulehdussolujen erittämiä proteiineja, sytokiineja. Tyypin 2 tulehduksen eräs keskeisin sytokiini on Interleukiini-13 (IL-13), joka aiheuttaa muun muassa allergisessa astmassa keuhkoputkien supistumista (bronkokonstriktio) ja limanerityksen lisääntymistä.
Juuri julkaistun tutkimuksen perushavainto on, että allergiseen tulehdukseen liittyvän IL-13-reseptorin ilmentyminen suojaa kokeelliselta ihosyövältä.
Tutkimuksessa käytettiin koe-eläiminä hiiriä. Hiiren T-solut eivät juurikaan ilmennä IL-13-reseptoria, ja hieman yllättäen tutkimuksessa havaittiin, että IL-13-reseptorin puutos johti immuunivastetta hillitsevien säätelijä-T-solujen määrän lisääntymiseen ihosyövän kehittyessä.
Tämä sopii tutkijoiden mukaan hyvin ajatukseen, että liiallinen säätelijä-T-solujen toiminta voi immuunivastetta estäessään antaa ”tilaa” syövän kehittymiselle. Kun IL-13-reseptorin ilmentyminen solujen pinnalla estyy syövän kehittymisen aikana, säätelijä-T-solujen määrä kasvaa ja immuunivastetta hillitään, jolloin syöpäsoluille jää ”tilaa” kasvaa.
Toisaalta tutkijat väläyttävät myös uutta näkökulmaa tulehduksen ja syövän suhteessa.
—Teimme mielenkiintoisen havainnon, että IL-13-reseptorin puutos johtaa poikkeavan uudisverisuonituksen syntymiseen ihokasvaimiin. Poikkeava tulehdussolujen kertyminen IL-13-puutoksen jälkeen viittaa vahvasti siihen, että kasvaimissa on krooninen hapen puute, joka liittyy tuohon poikkeavaan uudisverisuonitukseen. Tämä mahdollisesti ajaa syöpäkasvaimien syntyä, toteaa professori Tero Järvinen.
— Tämä on mielenkiintoinen havainto, sillä IL-13-reseptorin kautta tapahtuvaa soluviestintää on pidetty hyvin spesifisenä, allergiaan liittyvänä ilmiönä. Löydöksemme, että kyseinen solusignaalien välitysreitti myös mahdollisesti liittyisi hyvin keskeisesti solujen hapen saannin säätelyyn on täysin uusi ja voi tietyllä tapaa muuttaa ajatteluamme immuunipuolustuksen roolista taistelussa syöpää vastaan. Suoraviivaista olisi ajatella, että IL-13-reseptori säätelee juuri elimistön immuunipuolustusta (tulehdusreaktiota) syöpää vastaan.
— On kuitenkin mahdollista, että IL-13-reseptori sääteleekin kasvaimen uudisverisuonitusta ja immuunivaste on sekundaarinen vaste kasvaimeen kehittyvään hapen puutteeseen, jatkaa akatemiatutkija Ilkka Junttila.
Tästä syystä Junttila ja Järvinen jatkavat nyt tehdyn havainnon molekyylitason selvittelyä.
—Tässä on helppo nähdä avautumassa kaksi uutta tutkimuslinjaa havainnon tiimoilta: sekä perusimmunologinen immuunipoikkeamien korjaamisen vaikutus syövän kehittymiseen, että IL-13-reseptorin vaikutus verisuonten uudismuodostukseen, Järvinen ja Junttila innostuvat.
Tutkimus toteutettiin Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa.
Työssä kaksi yliopiston tutkimusryhmää teki tiivistä yhteistyötä, molempien erikoisosaamista hyödyntäen. Professori Järvisen tutkimusryhmä toteutti koejärjestelyn, akatemiatutkija Junttilan tutkimusryhmä toteutti immuunivasteen mittaamiseen liittyvät osat.
Tanja Salomaa*, Toini Pemmari*, Juuso Määttä*, Laura Kummola, Niklas Salonen, Martín González-Rodríguez, Liisa Parviainen, Lotta Hiihtola, Maria Vähätupa, Tero A.H. Järvinen* and Ilkka S. Junttila* IL-13Rα1 Suppresses Tumor Progression in Two-stage Skin Carcinogenesis Model by Regulating Regulatory T Cells. The Journal of Investigative Dermatology *Jaettu kirjoittajuus
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Akatemiatutkija Ilkka Junttila, ilkka.junttila@tuni.fi
Professori Tero Järvinen, tero.jarvinen@tuni.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme