Allergisen tulehduksen ja syöpäriskin yhteydestä uutta kokeellista tietoa
22.11.2021 09:23:10 EET | Tampereen yliopisto | Tiedote

Virukset, bakteerit ja parasiitit kykenevät kukin aiheuttamaan erityyppisen tulehdusreaktion.
Allergisissa sairauksissa, kuten allerginen astma, atooppinen ekseema ja allerginen nuha, oireet syntyvät niin sanotun tyypin 2 tulehdusreaktion pohjalta. Tyypin 2 tulehdusreaktiossa keskeisiä tulehduksen liukoisia välittäjäaineita on ryhmä tulehdussolujen erittämiä proteiineja, sytokiineja. Tyypin 2 tulehduksen eräs keskeisin sytokiini on Interleukiini-13 (IL-13), joka aiheuttaa muun muassa allergisessa astmassa keuhkoputkien supistumista (bronkokonstriktio) ja limanerityksen lisääntymistä.
Juuri julkaistun tutkimuksen perushavainto on, että allergiseen tulehdukseen liittyvän IL-13-reseptorin ilmentyminen suojaa kokeelliselta ihosyövältä.
Tutkimuksessa käytettiin koe-eläiminä hiiriä. Hiiren T-solut eivät juurikaan ilmennä IL-13-reseptoria, ja hieman yllättäen tutkimuksessa havaittiin, että IL-13-reseptorin puutos johti immuunivastetta hillitsevien säätelijä-T-solujen määrän lisääntymiseen ihosyövän kehittyessä.
Tämä sopii tutkijoiden mukaan hyvin ajatukseen, että liiallinen säätelijä-T-solujen toiminta voi immuunivastetta estäessään antaa ”tilaa” syövän kehittymiselle. Kun IL-13-reseptorin ilmentyminen solujen pinnalla estyy syövän kehittymisen aikana, säätelijä-T-solujen määrä kasvaa ja immuunivastetta hillitään, jolloin syöpäsoluille jää ”tilaa” kasvaa.
Toisaalta tutkijat väläyttävät myös uutta näkökulmaa tulehduksen ja syövän suhteessa.
—Teimme mielenkiintoisen havainnon, että IL-13-reseptorin puutos johtaa poikkeavan uudisverisuonituksen syntymiseen ihokasvaimiin. Poikkeava tulehdussolujen kertyminen IL-13-puutoksen jälkeen viittaa vahvasti siihen, että kasvaimissa on krooninen hapen puute, joka liittyy tuohon poikkeavaan uudisverisuonitukseen. Tämä mahdollisesti ajaa syöpäkasvaimien syntyä, toteaa professori Tero Järvinen.
— Tämä on mielenkiintoinen havainto, sillä IL-13-reseptorin kautta tapahtuvaa soluviestintää on pidetty hyvin spesifisenä, allergiaan liittyvänä ilmiönä. Löydöksemme, että kyseinen solusignaalien välitysreitti myös mahdollisesti liittyisi hyvin keskeisesti solujen hapen saannin säätelyyn on täysin uusi ja voi tietyllä tapaa muuttaa ajatteluamme immuunipuolustuksen roolista taistelussa syöpää vastaan. Suoraviivaista olisi ajatella, että IL-13-reseptori säätelee juuri elimistön immuunipuolustusta (tulehdusreaktiota) syöpää vastaan.
— On kuitenkin mahdollista, että IL-13-reseptori sääteleekin kasvaimen uudisverisuonitusta ja immuunivaste on sekundaarinen vaste kasvaimeen kehittyvään hapen puutteeseen, jatkaa akatemiatutkija Ilkka Junttila.
Tästä syystä Junttila ja Järvinen jatkavat nyt tehdyn havainnon molekyylitason selvittelyä.
—Tässä on helppo nähdä avautumassa kaksi uutta tutkimuslinjaa havainnon tiimoilta: sekä perusimmunologinen immuunipoikkeamien korjaamisen vaikutus syövän kehittymiseen, että IL-13-reseptorin vaikutus verisuonten uudismuodostukseen, Järvinen ja Junttila innostuvat.
Tutkimus toteutettiin Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa.
Työssä kaksi yliopiston tutkimusryhmää teki tiivistä yhteistyötä, molempien erikoisosaamista hyödyntäen. Professori Järvisen tutkimusryhmä toteutti koejärjestelyn, akatemiatutkija Junttilan tutkimusryhmä toteutti immuunivasteen mittaamiseen liittyvät osat.
Tanja Salomaa*, Toini Pemmari*, Juuso Määttä*, Laura Kummola, Niklas Salonen, Martín González-Rodríguez, Liisa Parviainen, Lotta Hiihtola, Maria Vähätupa, Tero A.H. Järvinen* and Ilkka S. Junttila* IL-13Rα1 Suppresses Tumor Progression in Two-stage Skin Carcinogenesis Model by Regulating Regulatory T Cells. The Journal of Investigative Dermatology *Jaettu kirjoittajuus
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Akatemiatutkija Ilkka Junttila, ilkka.junttila@tuni.fi
Professori Tero Järvinen, tero.jarvinen@tuni.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Muistisairaiden ihmisten psykososiaaliset tarpeet tulisi huomioida paremmin18.6.2026 10:27:47 EEST | Tiedote
Muistisairauksiin, esimerkiksi Alzheimerin tautiin, sairastuneiden ihmisten hoidon ja tuen järjestämisessä huomio kohdistuu usein fyysisiin ja lääketieteellisiin tarpeisiin. Kuitenkin hyvinvoinnin kannalta keskeistä on huomioida psykososiaaliset tarpeet, kuten merkityksellisyyden, yhteenkuuluvuuden ja arvostuksen kokemukset, joihin etenevä sairaus voi vaikuttaa.
Uudelleen käytettäväksi suunniteltu betonirakennus voi olla taloudellisesti ja ympäristön kannalta kannattavampi17.6.2026 10:10:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston laskennallisen tapaustutkimuksen mukaan betonirakenteiden uudelleenkäyttö on järkevää ja pitkällä tähtäimellä kustannustehokasta, jos rakentamisessa on käytetty samaan mittaan standardoituja komponentteja. Purettavaksi ja uudelleen käytettäväksi suunnitellun betonirunkoisen kerrostalon elinkaaren aikainen hiilijalanjälki on pienempi kuin nykyrakentamisen mukaisen puukerrostalon, kertovat tutkijat.
Laaja geneettinen tutkimus paljastaa uusia syitä raskaudenaikaisen maksasairauden taustalla16.6.2026 14:10:00 EEST | Tiedote
Raskaushepatoosi eli raskaudenaikainen intrahepaattinen kolestaasi (ICP) on tavallisin raskauden aikana esiintyvä maksan toiminnan häiriö. ICP:ssä sappihappojen normaali kulku häiriytyy. Kansainvälisessä tutkimuksessa osoitettiin, että sairauden perinnöllinen alttius liittyy vahvasti sappihappojen säätelyyn sekä rasva- ja kolesteroliaineenvaihduntaan. Löydökset avaavat uusia mahdollisuuksia äitien terveyden ja raskauteen liittyvien maksasairauksien tutkimukseen.
Politiikkasuositus: Suomen energiajärjestelmä tarvitsee lisää joustoa16.6.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ehdottavat lisää joustoa Suomen energiamarkkinoille. Tuoreen politiikkasuosituksen mukaan Suomi voi luoda fossiilivapaan ja edullisen energiajärjestelmän ensimmäisenä maailmassa, mutta se edellyttää kulutuksen ohjausta, energiavarastoja, älykkäitä rakennuksia ja ratkaisuja.
SecureSoC vahvistaa Suomen kyberturvallisuutta, huoltovarmuutta ja puolijohdeosaamista15.6.2026 10:45:51 EEST | Tiedote
Tampereen yliopistossa on käynnistynyt SecureSoC-hanke, jonka tavoitteena on kehittää Suomeen turvallista järjestelmäpiiriteknologiaa tulevaisuuden kriittisiin järjestelmiin. Business Finlandin rahoittamassa yhteiskehityshankkeessa ovat mukana Insta, Nokia, VLSI Solution, Wapice, Xiphera sekä TTTech Flexibilis Oy. Kolmivuotisen SecureSoC-hankkeen kokonaisbudjetti on noin 6,7 miljoonaa euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
