Allergisen tulehduksen ja syöpäriskin yhteydestä uutta kokeellista tietoa

Virukset, bakteerit ja parasiitit kykenevät kukin aiheuttamaan erityyppisen tulehdusreaktion.
Allergisissa sairauksissa, kuten allerginen astma, atooppinen ekseema ja allerginen nuha, oireet syntyvät niin sanotun tyypin 2 tulehdusreaktion pohjalta. Tyypin 2 tulehdusreaktiossa keskeisiä tulehduksen liukoisia välittäjäaineita on ryhmä tulehdussolujen erittämiä proteiineja, sytokiineja. Tyypin 2 tulehduksen eräs keskeisin sytokiini on Interleukiini-13 (IL-13), joka aiheuttaa muun muassa allergisessa astmassa keuhkoputkien supistumista (bronkokonstriktio) ja limanerityksen lisääntymistä.
Juuri julkaistun tutkimuksen perushavainto on, että allergiseen tulehdukseen liittyvän IL-13-reseptorin ilmentyminen suojaa kokeelliselta ihosyövältä.
Tutkimuksessa käytettiin koe-eläiminä hiiriä. Hiiren T-solut eivät juurikaan ilmennä IL-13-reseptoria, ja hieman yllättäen tutkimuksessa havaittiin, että IL-13-reseptorin puutos johti immuunivastetta hillitsevien säätelijä-T-solujen määrän lisääntymiseen ihosyövän kehittyessä.
Tämä sopii tutkijoiden mukaan hyvin ajatukseen, että liiallinen säätelijä-T-solujen toiminta voi immuunivastetta estäessään antaa ”tilaa” syövän kehittymiselle. Kun IL-13-reseptorin ilmentyminen solujen pinnalla estyy syövän kehittymisen aikana, säätelijä-T-solujen määrä kasvaa ja immuunivastetta hillitään, jolloin syöpäsoluille jää ”tilaa” kasvaa.
Toisaalta tutkijat väläyttävät myös uutta näkökulmaa tulehduksen ja syövän suhteessa.
—Teimme mielenkiintoisen havainnon, että IL-13-reseptorin puutos johtaa poikkeavan uudisverisuonituksen syntymiseen ihokasvaimiin. Poikkeava tulehdussolujen kertyminen IL-13-puutoksen jälkeen viittaa vahvasti siihen, että kasvaimissa on krooninen hapen puute, joka liittyy tuohon poikkeavaan uudisverisuonitukseen. Tämä mahdollisesti ajaa syöpäkasvaimien syntyä, toteaa professori Tero Järvinen.
— Tämä on mielenkiintoinen havainto, sillä IL-13-reseptorin kautta tapahtuvaa soluviestintää on pidetty hyvin spesifisenä, allergiaan liittyvänä ilmiönä. Löydöksemme, että kyseinen solusignaalien välitysreitti myös mahdollisesti liittyisi hyvin keskeisesti solujen hapen saannin säätelyyn on täysin uusi ja voi tietyllä tapaa muuttaa ajatteluamme immuunipuolustuksen roolista taistelussa syöpää vastaan. Suoraviivaista olisi ajatella, että IL-13-reseptori säätelee juuri elimistön immuunipuolustusta (tulehdusreaktiota) syöpää vastaan.
— On kuitenkin mahdollista, että IL-13-reseptori sääteleekin kasvaimen uudisverisuonitusta ja immuunivaste on sekundaarinen vaste kasvaimeen kehittyvään hapen puutteeseen, jatkaa akatemiatutkija Ilkka Junttila.
Tästä syystä Junttila ja Järvinen jatkavat nyt tehdyn havainnon molekyylitason selvittelyä.
—Tässä on helppo nähdä avautumassa kaksi uutta tutkimuslinjaa havainnon tiimoilta: sekä perusimmunologinen immuunipoikkeamien korjaamisen vaikutus syövän kehittymiseen, että IL-13-reseptorin vaikutus verisuonten uudismuodostukseen, Järvinen ja Junttila innostuvat.
Tutkimus toteutettiin Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa.
Työssä kaksi yliopiston tutkimusryhmää teki tiivistä yhteistyötä, molempien erikoisosaamista hyödyntäen. Professori Järvisen tutkimusryhmä toteutti koejärjestelyn, akatemiatutkija Junttilan tutkimusryhmä toteutti immuunivasteen mittaamiseen liittyvät osat.
Tanja Salomaa*, Toini Pemmari*, Juuso Määttä*, Laura Kummola, Niklas Salonen, Martín González-Rodríguez, Liisa Parviainen, Lotta Hiihtola, Maria Vähätupa, Tero A.H. Järvinen* and Ilkka S. Junttila* IL-13Rα1 Suppresses Tumor Progression in Two-stage Skin Carcinogenesis Model by Regulating Regulatory T Cells. The Journal of Investigative Dermatology *Jaettu kirjoittajuus
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Akatemiatutkija Ilkka Junttila, ilkka.junttila@tuni.fi
Professori Tero Järvinen, tero.jarvinen@tuni.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Kvanttiarvet antavat vauhtia elektroneille ja mikropiirien kehitykselle19.9.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Kvanttifysiikka paljastaa usein arkijärjen vastaisia ilmiöitä. Uusi arpeutumisteoria syventää ymmärrystä kvanttimaailman ja klassisen mekaniikan yhteydestä. Lisäksi se auttaa selittämään aiempia havaintoja tuo tulevaisuuden teknologiset sovellukset askeleen lähemmäksi.
Väitös: Jouston hyödyntäminen sähkönsiirtoverkossa mahdollistaa kantaverkon käyttöasteen nostamisen kustannustehokkaasti17.9.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan DI Antti Kuusela esittää tarpeeseen tilattavan jouston hyödyntämistä sähkönsiirtoverkossa ratkaisuksi uusien verkkoliityntöjen mahdollistamiseen, siirtokapasiteetin kasvattamiseen sekä siirtorajoitusten hallintaan. Menetelmä kasvattaa kustannustehokkaasti nykyisen sähköjärjestelmän käyttöastetta, nopeuttaa puhdasta energiasiirtymää ja pienentää sähkösiirtojärjestelmän ympäristövaikutuksia.
Väitös: Uudet biomusteet ja monimateriaalitulostus vievät 3D-biotulosteet kohti potilashoitoa10.9.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Ihmiskehon uusiutumiskyky on ihmeellinen – mutta myös rajallinen. 3D-biotulostus voi mullistaa lääketieteen tarjoamalla uusia keinoja kudosten ja elinten biovalmistukseen silloin, kun luovuttajilta saatuja kudoksia ei ole riittävästi saatavilla. Diplomi-insinööri Paula Puistola kehitti väitöstutkimuksessaan uudenlaisia biomusteita ja biotulostusstrategioita, jotka auttavat ratkaisemaan alan nykyisiä teknologisia haasteita ja viemään biotulostusta lähemmäs kliinistä käyttöönottoa.
Mediakutsu: Lääkepolitiikan symposium – Tieteellisen näytön vahvistaminen päätöksenteossa9.9.2025 13:39:34 EEST | Kutsu
Uusien lääkkeiden korkeat hinnat ja terveydenhuollon rajalliset resurssit asettavat terveysjärjestelmämme kasvavan haasteen eteen. Millaista lääkehoitoa yhteiskuntamme tulee rahoittaa ja millä perusteilla?
Väitös: Uudet verkottuneet menetelmät mahdollistavat paikannuksen, jos satelliittisignaali puuttuu9.9.2025 09:17:00 EEST | Tiedote
Satelliittipaikannus ei ole enää itsestäänselvyys – miten pelastajat paikannetaan, kun signaalit katoavat? DI Maija Mäkelän väitöstyö esittelee uudenlaisia verkottuneita paikannusmenetelmiä, jotka yhdistävät sensoritiedon ja etäisyysmittaukset. Tuloksena on satelliittivapaa paikannusratkaisu, joka mahdollistaa jalankulkijaryhmien seurannan myös haastavissa olosuhteissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme