Ällöttäviä kylmiä väreitä ja aggressioita – tuore tutkimus selvitti vastenmieliseen musiikkiin liittyviä tunteita
21.2.2022 01:00:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Psychology of Music -lehdessä julkaistussa tuoreessa tutkimusartikkelissa analysoitiin ihmisten omia kuvauksia vastenmielisen musiikin kuuntelukokemuksistaan. Tutkimukseen osallistui 102 18–65-vuotiasta vapaaehtoista. Vastaajien joukossa oli sekä muusikkoja että ei-musiikillisesti harrastuneita vastaajia.
Avoimista kuvauksista tunnistettiin analyysissä kaksi kuuntelijatyyppiä, joista toinen reagoi vahvasti vastenmieliseen musiikkiin ja toiselle kokemus oli sävyltään neutraalimpi. Aineiston perusteella vahvojen negatiivisten kokemusten aiheuttajiksi paljastuivat musiikin laukaisemat epämiellyttävät fyysiset reaktiot ja keholliset tuntemukset, kuulijan omaelämäkerralliset tekijät liittyen esimerkiksi identiteettiin, sosiaalisiin arvoihin ja esteettisiin mieltymyksiin sekä kuuntelukonteksti.
Vastenmielisen musiikin kuuleminen saattoi johtaa joillakin suoranaiseen vihaan ja aggressiiviseen käyttäytymiseen, joka pahimmillaan purkaantui muihin ihmisiin, tai vaihtoehtoisesti haluun suojautua tai paeta tilanteesta, jossa musiikki soi.
– Musiikin positiivinen potentiaali on tutkimusnäytönkin perusteella toki kiistatonta, mutta sen negatiivisia vaikutuksia ymmärrämme vielä sangen huonosti, tutkimuksen vastuullinen tutkija, musiikkitieteen dosentti Henna-Riikka Peltola Jyväskylän yliopistosta toteaa.
– Musiikki todellakin voi laukaista joissakin kuulijoissa melko alkukantaisen ”taistele tai pakene” -reaktion. Tutkimuksemme kiinnostavimpia löydöksiä olivatkin negatiivisten tunteiden ohella niiden yhteys ihmisten käyttäytymiseen. Monet vastaajat myös kertoivat hieman häpeilevänsä vahvaa reagointiaan näennäisesti niinkin harmittomaan asiaan kuin musiikki, Peltola kertoo.
– Tämä kielii ehkä siitä, että yhteiskunnassamme musiikki nähdään automaattisesti viihdyttävänä ja mielihyvää tuottavana asiana, joten siihen liittyviä muunlaisia kokemuksia voidaan pitää poikkeavina tai jollakin tavalla vääränlaisina, Peltola jatkaa.
Musiikinkuuntelun mahdollisia haittoja onkin tutkijoiden mukaan syytä selvittää lisää jatkotutkimuksissa. Positiiviset tunnekokemukset ja musiikin hyvää tekevä voima perustuvat kuuntelemisen omaehtoisuuteen ja kuulijan omiin esteettisiin mieltymyksiin. Vastaavia hyötyjä ei saavuteta mitä tahansa musiikkia kuuntelemalla, vaan vaikutukset voivat olla täysin päinvastaiset.
– Musiikille altistaminen esimerkiksi julkisissa tiloissa voi herättää joissakin ihmisissä todella voimakasta vastenmielisyyttä ja stressireaktioita, jotka eivät ainakaan lisää heidän hyvinvointiaan, Peltola arvioi.
Lisätietoja:
Henna-Riikka Peltola, +358503854857, henna-riikka.peltola@jyu.fi
Tutkimusartikkelin tiedot:
Peltola, H.-R., & Vuoskoski, J. K. (2022). “I hate this part right here”: embodied, subjectiveexperiences of listening to aversive music. Psychology of Music, 50(1), 159–174.https://doi.org/10.1177/0305735620988596
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Liikunnallinen elämäntapa parantaa työkykyä. Vaikutus yltää kouluiästä työuran loppuun18.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että säännöllinen vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus nuoruudesta alkaen ehkäisee työkyvyn alenemaa työuran lopussa. Tulos on yhteiskunnallisesti merkityksellinen, sillä alentuneesta työkyvystä johtuva tuottavuuden lasku maksaa vuosittain miljardeja.Kansantalouden näkökulmasta yhteiskuntien kannattaa ennen kaikkea panostaa lasten ja nuorten liikuntaan, sanoo tutkijatohtori Perttu Laakso.
Peruskoulunsa päättäviltä kysyttiin, miksi oppimistulokset laskevat – eriytymiskehitys näkyy vastauksissa17.3.2026 13:52:57 EET | Tiedote
Siinä missä toiset nuoret saavat koulussa, kotona ja kavereiltaan runsaasti tukea ja kannustusta oppimiseen ja elämän käänteisiin, toiset kokevat jäävänsä yksin tai elävät muutoin kuormittavaa arkea. Tällöin myös opiskeluun kiinnittyminen on haastavaa. Niin ikään nuoriin kohdistuvat vaatimukset hahmottuvat nykynuorten kokemusmaailmassa eri tavoin. Osa kokee, että koulussa vaaditaan liian vähän, kun samaan aikaan toiset kuvaavat uupumista ja yhä epävarmempia tulevaisuudennäkymiä yhä varhaisemmassa vaiheessa.
Yli kaksi kolmesta opetusalan työntekijästä on kohdannut väkivaltaa työssään – tuki jää usein puutteelliseksi16.3.2026 09:57:50 EET | Tiedote
Perusopetuksessa työskentelevien arki on turvattomampaa kuin usein ajatellaan. Tuoreen tutkimuksen mukaan 68 prosenttia opettajista ja koulunkäynninohjaajista on kohdannut työurallaan fyysistä väkivaltaa ja 62 prosenttia väkivallalla uhkailua. Silti lähes puolessa tapauksista tilanteesta ei tehty mitään virallista ilmoitusta.
Kultananoklustereista apua sairauksien tunnistamiseen?16.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijoiden laaja laskennallinen tutkimus ennusti, että kultananoklusterit voivat tunnistaa kiraalisia biomolekyylejä valikoivasti. Tämä ominaisuus voi auttaa havaitsemaan tiettyjä sairauksia suoraan verinäytteestä.
Aivoviikon tapahtuma Jyväskylän yliopistossa: miten oppiminen muokkaa aivojamme?13.3.2026 08:52:43 EET | Tiedote
Miten oppiminen, liike, uni ja ympäristö muovaavat aivojamme? Näihin kysymyksiin pureudutaan Jyväskylän yliopiston Aivoviikon yleisötilaisuudessa Oppivat ja muovautuvat aivot tiistaina 17.3.2026. Kaikille avoin tapahtuma järjestetään yliopiston Lähde-kirjaston Tietoniekka-tilassa sekä verkossa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

