Ällöttäviä kylmiä väreitä ja aggressioita – tuore tutkimus selvitti vastenmieliseen musiikkiin liittyviä tunteita

Psychology of Music -lehdessä julkaistussa tuoreessa tutkimusartikkelissa analysoitiin ihmisten omia kuvauksia vastenmielisen musiikin kuuntelukokemuksistaan. Tutkimukseen osallistui 102 18–65-vuotiasta vapaaehtoista. Vastaajien joukossa oli sekä muusikkoja että ei-musiikillisesti harrastuneita vastaajia.
Avoimista kuvauksista tunnistettiin analyysissä kaksi kuuntelijatyyppiä, joista toinen reagoi vahvasti vastenmieliseen musiikkiin ja toiselle kokemus oli sävyltään neutraalimpi. Aineiston perusteella vahvojen negatiivisten kokemusten aiheuttajiksi paljastuivat musiikin laukaisemat epämiellyttävät fyysiset reaktiot ja keholliset tuntemukset, kuulijan omaelämäkerralliset tekijät liittyen esimerkiksi identiteettiin, sosiaalisiin arvoihin ja esteettisiin mieltymyksiin sekä kuuntelukonteksti.
Vastenmielisen musiikin kuuleminen saattoi johtaa joillakin suoranaiseen vihaan ja aggressiiviseen käyttäytymiseen, joka pahimmillaan purkaantui muihin ihmisiin, tai vaihtoehtoisesti haluun suojautua tai paeta tilanteesta, jossa musiikki soi.
– Musiikin positiivinen potentiaali on tutkimusnäytönkin perusteella toki kiistatonta, mutta sen negatiivisia vaikutuksia ymmärrämme vielä sangen huonosti, tutkimuksen vastuullinen tutkija, musiikkitieteen dosentti Henna-Riikka Peltola Jyväskylän yliopistosta toteaa.
– Musiikki todellakin voi laukaista joissakin kuulijoissa melko alkukantaisen ”taistele tai pakene” -reaktion. Tutkimuksemme kiinnostavimpia löydöksiä olivatkin negatiivisten tunteiden ohella niiden yhteys ihmisten käyttäytymiseen. Monet vastaajat myös kertoivat hieman häpeilevänsä vahvaa reagointiaan näennäisesti niinkin harmittomaan asiaan kuin musiikki, Peltola kertoo.
– Tämä kielii ehkä siitä, että yhteiskunnassamme musiikki nähdään automaattisesti viihdyttävänä ja mielihyvää tuottavana asiana, joten siihen liittyviä muunlaisia kokemuksia voidaan pitää poikkeavina tai jollakin tavalla vääränlaisina, Peltola jatkaa.
Musiikinkuuntelun mahdollisia haittoja onkin tutkijoiden mukaan syytä selvittää lisää jatkotutkimuksissa. Positiiviset tunnekokemukset ja musiikin hyvää tekevä voima perustuvat kuuntelemisen omaehtoisuuteen ja kuulijan omiin esteettisiin mieltymyksiin. Vastaavia hyötyjä ei saavuteta mitä tahansa musiikkia kuuntelemalla, vaan vaikutukset voivat olla täysin päinvastaiset.
– Musiikille altistaminen esimerkiksi julkisissa tiloissa voi herättää joissakin ihmisissä todella voimakasta vastenmielisyyttä ja stressireaktioita, jotka eivät ainakaan lisää heidän hyvinvointiaan, Peltola arvioi.
Lisätietoja:
Henna-Riikka Peltola, +358503854857, henna-riikka.peltola@jyu.fi
Tutkimusartikkelin tiedot:
Peltola, H.-R., & Vuoskoski, J. K. (2022). “I hate this part right here”: embodied, subjectiveexperiences of listening to aversive music. Psychology of Music, 50(1), 159–174.https://doi.org/10.1177/0305735620988596
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Aikuissosiaalityön tietopohja rakentuu moniäänisesti ja jännitteisessä toimintaympäristössä16.10.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
YTM Tuija Kuorikosken sosiaalityön väitöstutkimus tarkastelee aikuissosiaalityön ammattilaisten ja asiakkaiden kokemustiedosta, teoreettisesta- ja tutkimustiedosta sekä hallinnollisista vaatimuksista rakentuvaa tietopohjaa. Väitöstutkimus osoittaa, että nämä tiedonmuodot eivät aina kohtaa: niitä ohjaavat erilaiset arvot ja tavoitteet, jotka voivat olla keskenään ristiriidassa. Tutkimuksen mukaan moniäänisyys haastaa tietopohjan rakentumista, mutta samalla myös rikastuttaa sitä.
Vertaistuki rintasyövässä edellyttää joustavuutta – potilaan tarpeet vaihtelevat hoitopolun aikana15.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Rintasyöpään sairastuneiden vertaistuki on moniulotteista vuorovaikutusta, jossa potilaat rakentavat identiteettiään ja suhdettaan vertaistukijoihin. Uusi tutkimus tuo esiin potilaiden kokemuksia vertaistuen vuorovaikutuksen eri ulottuvuuksista. Kansainvälistä vertaistuen päivää vietetään 16.10.2025.
Väitös: Radioaktiivisten ionien tutkimukseen kehitetyllä laitteistolla läpimurto eksoottisten ytimien tutkimuksessa (Virtanen)14.10.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Väitöstyössään Ville Virtanen kehitti ja otti käyttöön uudenlaisen ionikimputtimen sekä massaspektrometrin Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa. Monikierroslentoaika-massaspektrometri (MR-ToF-MS) on jo osoittautunut menestykseksi ja tulee avaamaan täysin uusia mahdollisuuksia eksoottisten ionien tutkimukseen.
Raakun ääni kuuluu Rovaniemellä 16.10.202514.10.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Tiedekeskus Pilkkeessä Rovaniemellä järjestetään järjestyksessään kolmas kansallinen raakkuseminaari 16.10.2025 teemalla Raakut, kalatalous, tuulivoima ja kaivokset. Seminaarin järjestäjänä on LIFE Revives -hanke, jonka tavoitteena on lohi-, taimen- ja raakkukantojen elvyttäminen.
Yläkoululaiset pääsevät tutustumaan tiedeleirillä avaruuteen14.10.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta ja Keski-Suomen LUMA-keskus järjestävät yläkoululaisille tarkoitetun tiedeleirin Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla 13.-15.10.2025.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme