Ällöttäviä kylmiä väreitä ja aggressioita – tuore tutkimus selvitti vastenmieliseen musiikkiin liittyviä tunteita

Psychology of Music -lehdessä julkaistussa tuoreessa tutkimusartikkelissa analysoitiin ihmisten omia kuvauksia vastenmielisen musiikin kuuntelukokemuksistaan. Tutkimukseen osallistui 102 18–65-vuotiasta vapaaehtoista. Vastaajien joukossa oli sekä muusikkoja että ei-musiikillisesti harrastuneita vastaajia.
Avoimista kuvauksista tunnistettiin analyysissä kaksi kuuntelijatyyppiä, joista toinen reagoi vahvasti vastenmieliseen musiikkiin ja toiselle kokemus oli sävyltään neutraalimpi. Aineiston perusteella vahvojen negatiivisten kokemusten aiheuttajiksi paljastuivat musiikin laukaisemat epämiellyttävät fyysiset reaktiot ja keholliset tuntemukset, kuulijan omaelämäkerralliset tekijät liittyen esimerkiksi identiteettiin, sosiaalisiin arvoihin ja esteettisiin mieltymyksiin sekä kuuntelukonteksti.
Vastenmielisen musiikin kuuleminen saattoi johtaa joillakin suoranaiseen vihaan ja aggressiiviseen käyttäytymiseen, joka pahimmillaan purkaantui muihin ihmisiin, tai vaihtoehtoisesti haluun suojautua tai paeta tilanteesta, jossa musiikki soi.
– Musiikin positiivinen potentiaali on tutkimusnäytönkin perusteella toki kiistatonta, mutta sen negatiivisia vaikutuksia ymmärrämme vielä sangen huonosti, tutkimuksen vastuullinen tutkija, musiikkitieteen dosentti Henna-Riikka Peltola Jyväskylän yliopistosta toteaa.
– Musiikki todellakin voi laukaista joissakin kuulijoissa melko alkukantaisen ”taistele tai pakene” -reaktion. Tutkimuksemme kiinnostavimpia löydöksiä olivatkin negatiivisten tunteiden ohella niiden yhteys ihmisten käyttäytymiseen. Monet vastaajat myös kertoivat hieman häpeilevänsä vahvaa reagointiaan näennäisesti niinkin harmittomaan asiaan kuin musiikki, Peltola kertoo.
– Tämä kielii ehkä siitä, että yhteiskunnassamme musiikki nähdään automaattisesti viihdyttävänä ja mielihyvää tuottavana asiana, joten siihen liittyviä muunlaisia kokemuksia voidaan pitää poikkeavina tai jollakin tavalla vääränlaisina, Peltola jatkaa.
Musiikinkuuntelun mahdollisia haittoja onkin tutkijoiden mukaan syytä selvittää lisää jatkotutkimuksissa. Positiiviset tunnekokemukset ja musiikin hyvää tekevä voima perustuvat kuuntelemisen omaehtoisuuteen ja kuulijan omiin esteettisiin mieltymyksiin. Vastaavia hyötyjä ei saavuteta mitä tahansa musiikkia kuuntelemalla, vaan vaikutukset voivat olla täysin päinvastaiset.
– Musiikille altistaminen esimerkiksi julkisissa tiloissa voi herättää joissakin ihmisissä todella voimakasta vastenmielisyyttä ja stressireaktioita, jotka eivät ainakaan lisää heidän hyvinvointiaan, Peltola arvioi.
Lisätietoja:
Henna-Riikka Peltola, +358503854857, henna-riikka.peltola@jyu.fi
Tutkimusartikkelin tiedot:
Peltola, H.-R., & Vuoskoski, J. K. (2022). “I hate this part right here”: embodied, subjectiveexperiences of listening to aversive music. Psychology of Music, 50(1), 159–174.https://doi.org/10.1177/0305735620988596
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto sai 500 000 euroa teollisuuden energiajärjestelmien kustannustehokkuuden ja päästöjen optimoinnin tutkimukseen12.12.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Suomen Akatemia myönsi informaatioteknologian tiedekunnan professori Kaisa Miettisen monitavoiteoptimoinnin tutkimusryhmälle 500 000 euron rahoituksen Teollisuuden energiajärjestelmät osana kestävää ilmastoneutraalia yhteiskuntaa -hankkeeseen. Hanke tutkii prosessiteollisuuden energiajärjestelmiä. Tarkoituksena on järjestelmien energia- ja kustannustehokkuuden sekä päästöjen optimointi. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Aalto-yliopiston kanssa.
Väitös: Piipinnan päälle valmistetut DNA-origami hilat avaavat mahdollisuuksia ison mittakaavan nanovalmistukselle (Parikka)12.12.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston väitöstutkimuksessa kehitettiin DNA-origameista kaksiulotteisia verkkomaisia rakenteita piipinnoille ja selvitettiin, miten erilaiset olosuhteet vaikuttavat niiden muodostumiseen. Tulokset avaavat uusia mahdollisuuksia DNA-avusteisen litografian käytössä ja sitä kautta uudenlaisten materiaalien valmistuksessa, esimerkiksi optiikan sovelluksiin.
Koneen Säätiöltä lähes kolme miljoonaa euroa Jyväskylän yliopistoon11.12.2025 14:00:00 EET | Tiedote
Syksyn 2025 yleisessä haussa Koneen Säätiö myönsi Jyväskylän yliopistoon kaikkiaan 16 apurahaa, joiden yhteissumma nousi 2 924 700 euroon.
Väitös: Yritysjohto ja etujärjestöt ovat keskeisiä toimijoita kansallisen suurstrategian muotoutumisessa11.12.2025 12:38:16 EET | Tiedote
KTM Roosa Oinasmaa tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään strategian ja yrittäjyyden väitöskirjassaan, miten yritysjohto ja etujärjestöt vaikuttavat kansallisen suurstrategian muotoutumiseen. Tulokset osoittavat, että suurstrategia ei ole yksittäinen valtion muovaava suunnitelma, vaan pitkän aikavälin prosessi, jossa yritysjohto, etujärjestöt ja valtionhallinto neuvottelevat kansallisista tavoitteista ja resurssien käytöstä.
Tutkijat opettivat heliksit vaihtamaan muotoa11.12.2025 12:13:14 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat löytäneet yksinkertaisen tavan ohjelmoida synteettisiä molekyylejä niin, että ne voivat muodostaa tiettyjä spiraalimaisia rakenteita upottamalla ohjeet suoraan niiden sekvenssiin. Tämä läpimurto voi johtaa uusiin älykkäisiin materiaaleihin ja molekyylilaitteisiin, jotka sopeutuvat ympäristöönsä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

