Ällöttäviä kylmiä väreitä ja aggressioita – tuore tutkimus selvitti vastenmieliseen musiikkiin liittyviä tunteita
21.2.2022 01:00:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Psychology of Music -lehdessä julkaistussa tuoreessa tutkimusartikkelissa analysoitiin ihmisten omia kuvauksia vastenmielisen musiikin kuuntelukokemuksistaan. Tutkimukseen osallistui 102 18–65-vuotiasta vapaaehtoista. Vastaajien joukossa oli sekä muusikkoja että ei-musiikillisesti harrastuneita vastaajia.
Avoimista kuvauksista tunnistettiin analyysissä kaksi kuuntelijatyyppiä, joista toinen reagoi vahvasti vastenmieliseen musiikkiin ja toiselle kokemus oli sävyltään neutraalimpi. Aineiston perusteella vahvojen negatiivisten kokemusten aiheuttajiksi paljastuivat musiikin laukaisemat epämiellyttävät fyysiset reaktiot ja keholliset tuntemukset, kuulijan omaelämäkerralliset tekijät liittyen esimerkiksi identiteettiin, sosiaalisiin arvoihin ja esteettisiin mieltymyksiin sekä kuuntelukonteksti.
Vastenmielisen musiikin kuuleminen saattoi johtaa joillakin suoranaiseen vihaan ja aggressiiviseen käyttäytymiseen, joka pahimmillaan purkaantui muihin ihmisiin, tai vaihtoehtoisesti haluun suojautua tai paeta tilanteesta, jossa musiikki soi.
– Musiikin positiivinen potentiaali on tutkimusnäytönkin perusteella toki kiistatonta, mutta sen negatiivisia vaikutuksia ymmärrämme vielä sangen huonosti, tutkimuksen vastuullinen tutkija, musiikkitieteen dosentti Henna-Riikka Peltola Jyväskylän yliopistosta toteaa.
– Musiikki todellakin voi laukaista joissakin kuulijoissa melko alkukantaisen ”taistele tai pakene” -reaktion. Tutkimuksemme kiinnostavimpia löydöksiä olivatkin negatiivisten tunteiden ohella niiden yhteys ihmisten käyttäytymiseen. Monet vastaajat myös kertoivat hieman häpeilevänsä vahvaa reagointiaan näennäisesti niinkin harmittomaan asiaan kuin musiikki, Peltola kertoo.
– Tämä kielii ehkä siitä, että yhteiskunnassamme musiikki nähdään automaattisesti viihdyttävänä ja mielihyvää tuottavana asiana, joten siihen liittyviä muunlaisia kokemuksia voidaan pitää poikkeavina tai jollakin tavalla vääränlaisina, Peltola jatkaa.
Musiikinkuuntelun mahdollisia haittoja onkin tutkijoiden mukaan syytä selvittää lisää jatkotutkimuksissa. Positiiviset tunnekokemukset ja musiikin hyvää tekevä voima perustuvat kuuntelemisen omaehtoisuuteen ja kuulijan omiin esteettisiin mieltymyksiin. Vastaavia hyötyjä ei saavuteta mitä tahansa musiikkia kuuntelemalla, vaan vaikutukset voivat olla täysin päinvastaiset.
– Musiikille altistaminen esimerkiksi julkisissa tiloissa voi herättää joissakin ihmisissä todella voimakasta vastenmielisyyttä ja stressireaktioita, jotka eivät ainakaan lisää heidän hyvinvointiaan, Peltola arvioi.
Lisätietoja:
Henna-Riikka Peltola, +358503854857, henna-riikka.peltola@jyu.fi
Tutkimusartikkelin tiedot:
Peltola, H.-R., & Vuoskoski, J. K. (2022). “I hate this part right here”: embodied, subjectiveexperiences of listening to aversive music. Psychology of Music, 50(1), 159–174.https://doi.org/10.1177/0305735620988596
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
”Tasa-arvon esteenä on haluttomuus asettua toisen ihmisen asemaan” – Katariina Räikkönen vastaanotti Minna Canth -tasa-arvotunnustuksen20.3.2026 13:33:46 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos on myöntänyt vuoden 2026 Minna Canth -tasa-arvotunnustuksen ihmisoikeusaktivisti, vaikuttaja Katariina Räikköselle. Tunnustus jaettiin Minna Canthin päivänä 19.3. järjestetyssä tilaisuudessa Jyväskylän yliopiston Ruusupuistossa.
EduJyväskylän uusi sosiaali- ja terveysalan johtamisen työelämäprofessori Risto Miettunen: ”Sosiaali- ja terveyspalveluita tulee kehittää kokonaisuutena”20.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
LT, sairaalaneuvos Risto Miettunen on aloittanut sosiaali- ja terveysalan johtamisen työelämäprofessorina EduJyväskylässä 16.3.2026. Uusi työelämäprofessori keskittyy tehtävässään ennen kaikkea hyvinvointialueiden rakenteiden, toimintamallien ja johtamisen kehittämiseen. Kolmivuotinen työelämäprofessuuri toteutetaan tiiviissä yhteistyössä EduJyväskylä-verkoston toimijoiden, Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian kanssa.
Miksi joidenkin kanssa synkkaa heti ja toisten kanssa ei? Uusi tutkimus selvittää, mitä kehossamme tapahtuu kohtaamisissa19.3.2026 12:40:02 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa on käynnistynyt Suomen Akatemian rahoittama tutkimus, jossa selvitetään, miten ihmisten kehot virittyvät – tai eivät virity – samalle aaltopituudelle vuorovaikutustilanteissa. Tutkimukseen etsitään nyt vapaaehtoisia aikuisia.
Maksuton koulutus tukee korkeakoulutettuja maahanmuuttajia kohti opintoja ja työuraa – tervetuloa hakuinfoon 10.4.2026!19.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote
JYU.INTEGRA-koulutus on maksuton suomen kielen koulutus. Koulutus on tarkoitettu korkeakoulutetuille ja korkeakoulukelpoisille maahanmuuttaneille, joiden tavoitteena on jatkaa keskeytyneitä opintojaan tai täydentää jo opiskelemaansa tutkintoa korkeakoulussa.
Liikunnallinen elämäntapa parantaa työkykyä. Vaikutus yltää kouluiästä työuran loppuun18.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että säännöllinen vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus nuoruudesta alkaen ehkäisee työkyvyn alenemaa työuran lopussa. Tulos on yhteiskunnallisesti merkityksellinen, sillä alentuneesta työkyvystä johtuva tuottavuuden lasku maksaa vuosittain miljardeja.Kansantalouden näkökulmasta yhteiskuntien kannattaa ennen kaikkea panostaa lasten ja nuorten liikuntaan, sanoo tutkijatohtori Perttu Laakso.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

