Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2022: Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan heijastuu kaikkialle yritystoimintaan

– Korona-aikaan pakostakin tapahtunut valtaisa digiloikka ja innovointikehitys kantavat osaltaan hedelmää. Venäjän hyökkäyssodan myötä yritykset ovat joutuneet etsimään uusia korvaavia markkinoita ja alihankintaketjuja menetettyjen tilalle, Päivi Hamarus Keski-Suomen ELY-keskuksesta aloittaa.

Yrityskentässä on nähtävissä jonkinlainen polarisaatio. Isot yritykset sekä ne, joilla on taloudellista puskuria ja hyvät tilauskirjat pärjäävät ja investoivat suunnitellusti. Biokiertotalous, erityisesti metsätalous, metalliteollisuus sekä puolustukseen liittyvä teollisuus ja vahva osaaminen varsinkin ICT-alalla ovat maakunnan vahvuuksia. Näissä näkymät ovat hyvät, vaikka muutoin epävarmuus on tyypillistä monille aloille.

Haasteet ovat myös uuden ajattelun alku

Peräkkäiset kriisit syövät kassavaroja ja heikentävät varautumista. Kohonneet energian ja raaka-aineiden hinnat ja pula komponenteista vaikuttavat yritysten kannattavuuteen. Samaan aikaan inflaatio ja nousevat korot syövät kuluttajien ostovoimaa. Näiden haasteiden rinnalla digitalisaatio ja vihreä siirtymä vaikuttavat vahvasti elinkeinoelämän kehittymiseen. Osaavan työvoiman saanti on eräs merkittävimmistä kasvun esteistä.

Seurannaisvaikutukset ovat ongelma, joihin täytyy löytää ratkaisuja. Kaikesta huolimatta konkurssien määrässä ei ole nähty mitään merkittävää nousua.

– Kriiseissä on aina myös mahdollisuus. Keski-Suomessa esimerkiksi tuulivoima on ottanut huikeita harppauksia energiaomavaraisuuden kasvattamisessa. Enemmänkin kaipaisin palvelumuotoilun avulla toteutettavia hybridiratkaisuja nimenomaan energiantuotantoon. Esimerkiksi omakotirakentajan on nyt otettava eri toimijoihin yhteyttä, jos hän haluaa yhdistellä vaikkapa tuuli- ja aurinkovoimaa sekä maalämpöä. Eikö markkinoilla olisi tilaa näitä yhdisteleville toimijoille, Hamarus pohtii.

Polarisaatio näkyy toimialoittain

Metsäbiotalous jatkaa vahvaa marssiaan Keski-Suomessa. Äänekosken tehdasalueen ytimenä toimii moderni sellutehdas, syksyllä avattiin 3D-kuitutehdas ja alueella on tekstiilikuitudemotehdas. Jyväskylässä Spinnova Oyj investoi alkuvuonna yli 7 miljoonalla. Sen liikevaihto yli kaksikymmenkertaistui vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Woodspinnin tekstiilikuitutehtaan rakentaminen on loppusuoralla Jyväskylän Eteläportissa. Tässä vain muutamia esimerkkejä.

Puolustukseen liittyvä teollisuus on vahvistunut ja tuo uusia työpaikkoja, mm. Jämsän seudulla ilmailuteollisuudessa on isoja investointeja. Samoin Nammo Lapuan Vihtavuoren tehtaiden ja Finn-Savotan saamat uudet tilaukset puolustusvoimilta ovat merkittäviä myös työllisyyden näkökulmasta. Myös ICT-teknologia jatkaa vahvaa menoaan maakunnassa.

– Energiaintensiiviset alat kärsivät sodan vaikutuksista eniten. Kuljetus- ja logistiikka-alalla, rakentamisessa ja elintarviketeollisuudessa sodan vaikutukset näkyvät vahvasti, Hamarus toteaa.

Maataloudessa työ on koneellistettua ja energiaa tarvitaan. Polttoaineen ja sähkön hintojen nousun lisäksi lannoitteiden saatavuus ja korkea hinta kurittavat maataloutta. Samaan aikaan lähiruuan merkitys, huoltovarmuus ja omavaraisuus korostuvat. Olisi suotavaa, että nämä seikat konkretisoituisivat pian maatalouden kannattavuudessa.

Mutta ei niin synkkää, ettei jotain hyvääkin. Biokaasun käytöllä on Keski-Suomessa edelleen kasvavaa kysyntää. Uusia alkutuotannon avauksia olisikin syytä nopeasti kehittää käytäntöön saakka. Siinä alueelliset toimijat, kuten Keski-Suomen ELY-keskus ja Keski-Suomen liitto ovat varmasti eturintamassa mukana erilaisten rahoitusinstrumenttien ja muun tuen muodossa.  

Keski-Suomen Alueelliset kehitysnäkymät II/2022-raportti löytyy alla olevasta osoitteesta. Loppuun on koottu tiivistetysti Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset elinkeinoelämään Keski-Suomessa: https://info.keskisuomi.fi/julkaisut/#aluekatsaukset

Valtakunnalliset Alueelliset kehitysnäkymät -raportit:
https://tem.fi/alueelliset-kehitysnakymat

Alueelliset kehitysnäkymät on työ- ja elinkeinoministeriön ja ELY-keskusten kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä julkaisu, johon on koottu ELY-keskusten näkemykset alueensa seutukuntien nykytilasta ja tulevaisuuden kehitysnäkymistä. Keski-Suomen osio on tehty Keski-Suomen ELY-keskuksen, Keski-Suomen liiton ja seutujen asiantuntijoiden yhteistyönä.