Älypumpusta merkittävää hyötyä lasten ja nuorten tyypin 1 diabeteksen hoidossa
HUSissa tutkittiin tyypin 1 diabetesta sairastavien lasten ja nuorten itsesäätävän insuliinipumppujärjestelmän vaikutuksia diabeteksen hoitotasapainoon vuoden ajan. Laite mittaa ihonalaiskudoksen sokeripitoisuutta ja algoritmi laskee insuliinipumpulla annosteltavan insuliinin määrän viiden minuutin välein automaattisesti.
”Älypumpun hyödyt ovat lapsilla ja nuorilla kiistattomat. Kaikilla seurantaan osallistuneilla potilailla diabeteksen hoitotasapaino parani selvästi: sekä liian korkeiden että liian matalien sokeriarvojen osuus väheni selvästi”, sanoo tutkimuksen tehneen tutkimusryhmän jäsen, lastenendokrinologi Anna-Kaisa Tuomaala HUS Lasten ja nuorten sairauksista.
Sokeriarvot paranivat
Tyypin 1 diabeteksen hoitotasapainoa mitataan nykyisin sillä, kuinka suuren osan vuorokaudesta potilaan sokeriarvot ovat tavoitteessa 3,9–10 mmol/l. Hoitotavoite on tiukka: kansainvälisten suositusten mukaan tällä tavoitealueella pitäisi olla ajasta yli 70 prosenttia. Nykyisillä hoitomuodoilla lasten aika tavoitealueella on noin 55 prosenttia. Tässä tutkimuksessa aika tavoitealueella lisääntyi keskimäärin 67 prosenttiin eli tulos parani 12 prosenttiyksikköä ja säilyi vuoden ajan.
Merkittävää on myös se, että saman aikaisesti matalien sokeriarvojen eli hypoglykemioiden osuus väheni puoleen eli kuudesta prosentista kolmeen prosenttiin. Automaattitilan käytön aikana potilailla ei ollut vakavia, tajunnanmenetykseen johtavia hypoglykemioita, eikä hyvin korkeasta verensokerista johtuvaa happomyrkytystä, ketoasidoosia.
Potilaat pitivät älypumppuaan automaattitilassa tutkimusvuoden aikana yli 80 prosenttia ajasta, enemmän kuin useimmissa aiemmissa muiden maiden tutkimuksissa. Tutkimuksen lapset ja nuoret eivät saaneet lyhyen perehdytyksen jälkeen lisäkoulutusta laitteen käyttöön.
”Suomalaiset lapset ja heidän perheensä eivät vierastaneet teknologiaa ja pitivät älypumpun automaattitilassa, kun muissa maissa ei automaattitilaan ehkä luoteta hypoglykemioiden pelossa. Lisäksi Suomessa osataan laskea hiilihydraatit hyvin, sillä tämän mallin älypumpun käyttäjien täytyy laskea hiilihydraatit ja annostella ateriainsuliini itse”, Anna-Kaisa Tuomaala kertoo.
Älypumppuja saa koekäyttöön HUSin alueella
Älypumppuja on ollut tyypin 1 diabeetikkojen käytössä vuodesta 2018 lähtien. HUSissa älypumpun saa kuudeksi kuukaudeksi kokeiltavaksi tiettyjen kriteerien perusteella ja sen käyttöä jatketaan, jos koeaika on sujunut hyvin.
Tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus on Suomessa maailman suurin ja sen komplikaatioiden estämiseksi kansainväliset hoitotasapainon kriteerit tiukentuvat jatkuvasti.
”Diabetes on hyvin vaativa sairaus ja potilaan on itse tehtävä suuria insuliinin annosteluun liittyviä hoitopäätöksiä ainakin 10 kertaa päivässä, eikä sekään aina riitä. Etenkin itsenäistyville nuorille tämä on suuri haaste ja toisaalta pienten lasten hoito on erittäin kuormittavaa lasten vanhemmille”, Tuomaala toteaa.
Tässä laajimmassa lapsilla ja nuorilla aiheesta tehdyssä rekisteritutkimuksessa oli mukana 111 iältään 3–16-vuotiasta, jotka olivat sairastaneet tyypin 1 diabetesta keskimäärin 5,1 vuotta. Heidän käytössään oli itsesäätävä insuliinipumppujärjestelmä vuosina 2018 ja 2019. Potilaat olivat koko Uudenmaan alueelta.
Tutkimukseen ei ole käytetty HUSin ulkopuolista rahoitusta.
HUSin Lastentautien tutkimuskeskuksen tiedeyhteisö tuottaa vuosittain lähes kolmesataa vertaisarvioitua tiedeartikkelia ja toistakymmentä väitöskirjaa. Tiedeyhteisöön kuuluu yli 30 tutkimusryhmää kaikilta lastenlääketieteen aloilta. Tutkijoille myönnetään vuosittain tutkimuslupia yli 80 tutkimukseen. www.lastentautientutkimuskeskus.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
LT, lasten endokrinologi Anna-Kaisa Tuomaala
p. 050 543 0180, anna-kaisa.tuomaala@hus.fi
HUS Lasten ja nuorten sairaudet.
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme