Ammatillisten oppilaitosten fuusiot eivät näytä saavuttavan tavoitteitaan

Jorma Pyy tutki väitöskirjassaan suomalaisten toisen asteen ammatillisten oppilaitosten fuusioita viisi vuotta ennen ja jälkeen fuusion toteutumisen. Näin laajaa pitkittäistutkimusta ei aiemmin ole toteutettu missään maassa, vaan tutkimukset ovat olleet pääasiassa case-tutkimuksia. Myöskään ammatillisia oppilaitoksia ei ole juurikaan aiemmin tutkittu, vaan on keskitytty yliopistoihin.

Yleisesti ottaen fuusioilla on tavoiteltu suurempia ja tehokkaampia oppilaitoksia. Fuusioiden myötä oppilaitosten koko onkin luonnollisesti kasvanut, mutta tehokkuushyödyt näyttävät jääneen saavuttamatta.

Valtion maksajana tulisi saada joko samalla rahalla enemmän valmistuneita tai sama määrä valmistuneita pienemmin kustannuksin. Ylläpitäjien hyödyt tulevat opiskelijoiden määräajassa valmistumisen kautta, jolloin ylläpitäjä välttyy ylimääräisiltä kustannuksilta ja saa tulospalkkion muodossa enemmän rahoitusta. Henkilöstön hyödyt ilmenevät esimerkiksi tasaisempina työkuormina ja pysyvinä työsuhteina. Opiskelijoiden hyödyt tulevat monipuolistuneen kurssitarjonnan kautta nopeampana valmistumisena sekä työllistymisenä. Kaikki nämä liittyvät jollakin tavalla taloudellisiin hyötyihin.

– Ainoa ryhmä, jonka voidaan katsoa jollakin tavalla hyötyneen, on henkilöstö, joka on saanut pitää työpaikkansa ainakin jonkin määräajan. Valtio ei ole säästänyt tai saanut enempää valmistuneita. Myös ylläpitäjien ja opiskelijoiden hyödyt ovat jääneet saamatta. Opiskelijat eivät suorita opintojaan nopeammin, vaan jopa hitaammin kuin ei-fuusioituneissa oppilaitoksissa. Tämä johtuu paljolti vähentyneistä lähiopetuksen määristä, joilla tutkimuksen mukaan on suora yhteys kurssien suorittamisiin. Lähiopetuksen väheneminen onkin outoa, koska samaan aikaan oppilaitosten saamat valtionosuudet ovat kasvaneet – rahat on siis käytetty muuhun kuin mihin ne on tarkoitettu, Jorma Pyy kertoo.

Pyyn tutkimusaineistona olivat OPH:n VOT-tietokannan panos- ja tuotostiedot vuosilta 2004–2014, koska tänä aikana ei juurikaan tapahtunut muutoksia oppilaitosten ulkoisessa toimintaympäristössä. Lisäksi hän käytti Tilastokeskuksen sekä Sivistan tilastoja. Dataa analysoitiin monipuolisin tilastollisin menetelmin.

Jorma Pyy on työskennellyt pitkään koulutuksen parissa sekä opettajana että oppilaitosten johtotehtävissä. Hän oli 1990-luvulla mukana muodostamassa yhtä ammattikorkeakoulua Helsingissä ja myöhemmin töissä toisen asteen ammatillisessa oppilaitoksessa, jossa fuusio toteutui 2009. Tämän fuusion toteutusta seuratessaan hänelle heräsi kiinnostus tutkia asiaa laajemminkin.

KTM, ins. Jorma Pyyn johtamisen ja talouden alaan kuuluva väitöskirja Vocational Upper Secondary Institution Mergers in Finland. Analysis on the Benefits and Beneficiaries tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 27.8.2021 klo 12 alkaen Hervannan kampuksella Festia-rakennuksen Pieni sali 1:ssä (Korkeakoulunkatu 8, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Jaana Sandström LUT-yliopistosta ja kustoksena professori Teemu Laine Tampereen yliopistosta.