Ammattitaudit rasittavat myös julkista taloutta - asbestin aiheuttaman syövän hoitokustannuksia jää kuntien maksettavaksi
Suomessa työnantajan tulee lakisääteisesti vakuuttaa työntekijänsä työtapaturmien ja ammattitautien varalta. Ammattitaudeiksi todetuista sairauksista aiheutuneet hoitokustannukset kuuluvat työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan kokonaan vakuutusyhtiön korvattavaksi. Tuoreen tutkimuksen mukaan iso osa kuluista päätyy kuitenkin kuntien maksettavaksi.
Kunnat maksaneet kaksi kolmasosaa keuhkopussin syövän hoitokuluista
Yksi selkeimmistä työperäisistä ammattitaudeista on keuhkopussin syöpä eli mesoteliooma. Mesoteliooman yhteys ammatissa tapahtuneeseen asbestialtistumiseen on kiistaton. Sairauden ennuste on huono, keskimääräinen elinajanodote diagnoosin jälkeen on noin 10 kuukautta.
Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvisi, että kyseisestä syöpää sairastavien potilaiden hoitokuluista vain noin kolmasosa kohdentui potilaan työnantajan työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen myöntäneen vakuutusyhtiön maksettavaksi, vaikka heillä oli myönteinen korvauspäätös vakuutusyhtiöltä. Loput kaksi kolmasosaa kuluista kohdentui erikoissairaanhoidon laskutuksessa kunnille.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu Thoracic Cancer -tiedejulkaisussa.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin mesotelioomaan liittyviä sairauden hoitokustannuksia kahdesta rekisterilähteestä: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hoitoilmoitusrekistereistä sekä Tapaturmavakuutuskeskuksen ammattitautien korvausrekisteristä. Kun hoidon kustannuksia arvioitiin hoitotietojen pohjalta, havaittiin että ne olivat noin kolminkertaiset verrattuna vakuutusyhtiöiden maksamiin korvauksiin.
– Esimerkiksi vuonna 2012 mesoteliooma aiheutti terveydenhuollossa noin neljän miljoonan euron vuotuiset kustannukset, kertoo tutkimusryhmän jäsen, dosentti Ilkka Ilonen. Pelkästään tästä sairaudesta ja laskutuksen väärinkohdentumisesta aiheutuu julkiselle kuntataloudelle siis useiden miljoonien kulut vuosittain, hän täydentää.
Lisähuomiota laskutusprosesseihin
Erikoissairaanhoidon kuluista laskutetaan kuntia hoidon aikana kirjattujen tietojen perusteella. Hoitotietojen kirjaamisen ensisijainen tarkoitus on tukea potilaiden hoitoa ja toissijaisesti tietoa hyödynnetään esimerkiksi kuntalaskutukseen.
Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että koska kunnat toimivat myös omistajina sairaanhoitopiireissä, laskutuksen kohdentamiseen muualle kuin kunnille ei välttämättä ole kiinnitetty riittävästi huomiota.
– Todennäköinen syy laskujen kohdentumiseen kunnille vakuutusyhtiöiden sijaan on se, että tieto ammattitaudista ja siihen liittyvästä korvattavuudesta ei ole välittynyt sairaanhoitopiirien laskutusjärjestelmiin, terveydenhuollon tuotantotalouden apulaisprofessori Paulus Torkki toteaa.
– Ottaen huomioon julkisen talouden menopaineet, olisi varmasti perusteltua tehdä jatkotutkimuksia tai -selvityksiä, miten julkisen terveydenhuollon kirjaamis- ja laskutusprosesseja tulisi kehittää, jotta kustannukset tulevaisuudessa kohdentuisivat oikeille maksajille, Torkki huomauttaa.
Lisätietoja
Ilkka Ilonen, dosentti, Helsingin yliopisto ja vt. osastonylilääkäri, Sydän- ja keuhkokeskus, HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
ilkka.ilonen@helsinki.fi
p. 050 427 2280
Paulus Torkki, terveydenhuollon tuotantotalouden apulaisprofessori, Helsingin yliopisto
paulus.torkki@helsinki.fi
p. 050 338 5500
Alkuperäinen artikkeli: Torkki P, Paajanen J, Kytö V, Laaksonen S, Räsänen J, Myllärniemi M, Ilonen I. Evidence for marked underutilization of insurance billing in malignant pleural mesothelioma in Finland. Thorac Cancer. 2021 Sep 13. doi: 10.1111/1759-7714.14146.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme