Arandan talviseurantamatka: Tuulet sekoittaneet vesimassoja ja nostaneet fosfaattia pintaveteen itäisellä Suomenlahdella
Avomerialueen pintakerroksessa runsaasti fosforiravinteita
Suomenlahden avomerialueella pintakerroksessa mitattiin korkeita ravinnepitoisuuksia erityisesti Helsingistä itään olevilla alueilla.
”Itäisimmällä havaintoasemalla havaittiin Arandan talvimatkojen ennätyslukemat pohjalla. Itäisellä Suomenlahdella pintakerroksesta mitatut fosfaattipitoisuudet olivat korkeampia kuin koskaan aikaisemmin”, matkanjohtaja Harri Kankaanpää kertoo.
Syynä Suomenlahden korkeisiin pitoisuuksiin ovat ilmeisesti Itämeren pääaltaalta virrannut fosforipitoinen syvävesi ja fosforin paikallinen vapautuminen Suomenlahden pohjalta. Tammikuun voimakkaat myrskyt sekoittivat vesimassoja ja nostivat fosfaattifosforipitoisuuden korkeaksi myös veden pintakerroksessa. Vesimassojen sekoittumisella on myös positiivisia vaikutuksia. Sekoittuminen on parantanut pohjan happitilannetta, ja läntisellä Suomenlahdella happea oli jopa 100 metrin syvyyteen saakka. Alkutalven sateista ja lumien sulamisesta johtuen Suomenlahden jokien ainevirtaamat olivat tammikuussa suuria, mutta maalta tulevilla hetkellisillä isoilla fosforivalumilla ei ole osuutta talviseurannassa avomereltä mitattuihin korkeisiin fosforipitoisuuksiin.
Selkämeren, Merenkurkun ja Perämeren avomerialueilla pintakerroksen fosfaattipitoisuudet olivat tavanomaista korkeampia. Epäorgaanisen typen pitoisuus oli näillä alueilla lähellä edellisvuosien tasoa. Selkämeren syvänteissä happipitoisuuden todettiin olevan viime talvea alhaisemmalla tasolla. Pohja ei Selkämeren syvänteissä ole kuitenkaan hapeton, mikä johtuu osin vähäisestä hapenkulutuksesta ja osin Ahvenanmeren kynnyksestä, joka rajoittaa hapettoman syvän veden virtaamista varsinaiselta Itämereltä Selkämerelle.
Saaristomerellä koko vesipatsas oli pinnasta pohjaan saakka sekoittunut ja happi- ja ravinnetilanne vuodenaikaan nähden normaalitasolla.
Itämeren pääaltaan pohjanläheisen vesimassan happitilanne on edelleen heikko, ja pohjanläheisen veden fosfaattipitoisuus on siellä muihin Itämeren osa-altaisiin verrattuna hyvin korkea. Pääaltaalta kulkeutuva suolainen, vähähappinen ja ravinteikas vesi kykenee siis edelleen vaikuttamaan haitallisesti Suomenlahden tilanteeseen.
Epäorgaanisen fosfaattiravinteen pitoisuus on lisääntynyt Suomen avomerialueilla
Suomen merenhoitosuunnitelman tavoitteena on saavuttaa meriympäristön hyvä tila koko merialueellamme. Suomi on aktiivinen toimija myös Itämeren suojelukomission (HELCOM) työssä, jonka tavoite hyvästä tilasta koskee koko Itämerta. Meriympäristön nykytilaa suhteessa tavoitteisiin seurataan säännöllisesti indikaattorien avulla. Arandan talviseurantamatkan typpi- ja fosforiravinteiden havaintoja hyödynnetään rehevöitymisen kehitystä kuvaavien ravinneindikaattorien päivittämisessä.
Viimeisimmässä vuonna 2018 julkaistussa tilanarviossa (Suomen meriympäristön tila 2018) todettiin, että ravinteita oli lähes kaikilla avomerialueillamme enemmän kuin meren hyvän tilan raja-arvon mukaan pitäisi. Vain Perämerellä epäorgaanisen fosforin pitoisuudet olivat tavoitteen mukaisia. Koko merialueemme arvioitiin rehevöityneeksi. Tässä arviossa käytetään indikaattoreina ravinnetason lisäksi ravinteiden suorista ja epäsuorista vaikutuksista kertovia levämäärän ja pohjan tilan indikaattoreita.
Tämäntalvisen seurantamatkan havainnot yhdessä aiempien vuosien havaintojen kanssa ennustavat fosfori-indikaattorin tilan heikentymistä edelliseen tilanarviokauteen verrattuna. Typpi-indikaattori ei ilmennä vastaavaa heikkenemistä, vaan sen osalta tilan voidaan arvioida 2000-luvun aikana jopa hiukan parantuneen.
Merialueiden hyvän tilan saavuttamiseen on kuitenkin vielä pitkä matka. Suomen avomerialueet ovat vahvassa vuorovaikutuksessa varsinaiseen Itämereen, ja siellä tapahtuvat vesimassojen liikkeet vaikuttavat lyhyellä tähtäimellä merkittävästi erityisesti Suomenlahden tilanteeseen. Pitkällä aikavälillä maalta ja ilmasta tulevan ravinnekuormituksen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen ovat kuitenkin avainasemassa meren hyvän tilan saavuttamiseksi. Sisempien rannikkovesiemme tilaan omat toimemme vaikuttavat myös lyhyemmällä aikavälillä.
Arandan talviseurantamatka kohdistui Suomenlahdelle, Saaristomerelle, pohjoiselle varsinaiselle Itämerelle, Ahvenanmerelle, Selkämerelle, Merenkurkkuun ja Perämerelle. Matkalla kerättiin tietoja ravinne- ja happitilanteen lisäksi muun muassa haitallisten kemikaalien, mikromuovien ja vedenalaisen melun määristä sekä fysikaalisesta tilanteesta. Seuraavalle seurantamatkalleen Aranda lähtee huhtikuussa, jolloin keskitytään erityisesti kasviplanktonin kevätkukinnan tutkimiseen.
Lisätietoja
Suomenlahden tilanne, haitalliset kemikaalit, vedenalainen melu: Johtava tutkija, matkanjohtaja Harri Kankaanpää, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 258, etunimi.sukunimi@syke.fi
Itämeren sisäiset ravinnevirrat: Erikoistutkija Jouni Lehtoranta, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 363, etunimi.sukunimi@syke.fi
Itämeren tilanarviot, indikaattorit, rehevöitymisen pitkäaikaiskehitys: Ryhmäpäällikkö, erikoistutkija Vivi Fleming, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 363, etunimi.sukunimi@syke.fi
Viestintäasiantuntija Eija Järvinen, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 242, etunimi.sukunimi@syke.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Syke Policy Brief: Biodiversitetsförlusten kan bekämpas med restaurering23.3.2023 07:41:08 EET | Tiedote
I EU bereds en förordning om restaurering och även Finland förbereder sig på att verkställa den. Restaurering av vattendrag, myrmarker och skogar reparerar sådana skador på den biologiska mångfalden som orsakats av människan. Det är absolut nödvändigt att stoppa naturförlusten för att trygga ekosystemens och människornas välbefinnande. I sin nya publikation Syke Policy Brief beskriver Finlands miljöcentral hurdana behov av restaurering som finns i Finland och vilken nytta man kan uppnå med restaureringsåtgärderna.
Syke Policy Brief: Luontokatoa voidaan torjua ennallistamalla23.3.2023 07:39:51 EET | Tiedote
EU:ssa valmistellaan ennallistamisasetusta, jonka toimeenpanoon myös Suomi varautuu. Vesistöjen, soiden ja metsien ennallistaminen korjaa ihmisen aiheuttamia haittoja luonnon monimuotoisuudelle. Luontokadon pysäyttäminen on välttämätöntä ekosysteemien ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Suomen ympäristökeskus hahmottelee uudessa Policy Brief -julkaisussaan, minkälaisia tarpeita Suomessa on ennallistamiselle ja mitä hyötyjä ennallistamistoimilla voidaan saavuttaa.
Tuet kohdentuvat suurituloisille ja pieniin remontteihin — tutkimushanke suosittaa muutoksia energia-avustukseen21.3.2023 10:00:00 EET | Tiedote
Ilmastonmuutos ja energiakriisi ovat kannustaneet suomalaisia pohtimaan ja toteuttamaan energiaremontteja asunnoissaan. Niiden vauhdittamiseksi asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) on jakanut energia-avustusta vuodesta 2020 lähtien. Tänään julkaistun politiikkasuosituksen mukaan tätä tukimuotoa kannattaa jatkaa, mutta avustukseen pitää tehdä merkittäviä muutoksia, jotta se toimisi parhaalla mahdollisella tavalla.
Viikkokatsaus 20.–24.3.202320.3.2023 15:41:46 EET | Tiedote
Hyvä vastaanottaja, tässä tiedoksesi tällä viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Jakelemme viikkokatsauksen maanantaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät jatkossa myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Syken tiedotteet.
MAAMERI-hanke lisäsi ymmärrystä Saaristomeren toipumisen edellytyksistä16.3.2023 08:30:00 EET | Tiedote
Saaristomeren tilan parantaminen tarvitsee monitieteistä tutkittua tietoa meriekosysteemin vasteista ravinnekuormituksen muutoksiin sekä tarkkaa perustietoa ravinteiden varastoista ja niiden muutoksista. MAAMERI-hanke kokosi kotimaisen merentutkimuksen osaajat tuottamaan Saaristomeren tilan parantamiseen tarvittavaa tutkimustietoa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme