Oulun yliopisto

Arkeologiasta uutta tietoa eri liikuntalajien luustoa vahvistavista vaikutuksista

Jaa

Lääketieteellinen tutkimus on todistanut asian ja nyt myös arkeologit vahvistavat sen: liikuntalajeista tärähtelyä sisältävät lajit vahvistavat luita eniten. Oulun yliopiston arkeologian tutkimuksessa selvisi myös, että toistuvaa tärähtelyä sisältävä liikunta yhdistettynä suurempaan lihaksen poikkipinta-alaan vahvistaa luita tehokkaimmin.

Oulun yliopiston tutkijat ovat selvittäneet poikkitieteellisessä tutkimuksessa, millainen liikunta aiheuttaa luun muodon ja vahvuuden vaihtelut. Kuva: Mikko Törmänen
Oulun yliopiston tutkijat ovat selvittäneet poikkitieteellisessä tutkimuksessa, millainen liikunta aiheuttaa luun muodon ja vahvuuden vaihtelut. Kuva: Mikko Törmänen

Tutkimuksessa verrattiin urheilijoiden ja liikuntaa aktiivisesti harrastavien luiden muotoa ja vahvuutta MRI-eli magneettikuvista. Esimerkiksi kolmiloikka, squash ja jalkapallo vahvistavat luita enemmän kuin painonnosto, koska niissä isona osana ovat toistuvat, voimakasta tärähtelyä sisältävät liikuntaelementit.

Toistuvaa tärähtelyä sisältävä liikunta antaa esimerkiksi pitkänmatkan juoksijoille ja korkeushyppääjille normaalia aktiiviliikuntaa harrastavaan nähden vahvemmat luut. Erityisesti vanhemmalla iällä murtumisherkkä reisiluun kaulan alue vahvistuu harrastettaessa mitä tahansa tärähtelyä sisältävää urheilua.

Asiaa on tutkinut arkeologi, FT Sirpa Niinimäki Oulun yliopistossa poikkitieteellisen ja kansainvälisen tutkijatiimin kanssa. Lääketieteen ja arkeologian näkökulmaeroa Niinimäki havainnollistaa näin: ”Lääketieteessä tutkitaan kysymystä, millaisella liikunnalla saadaan vahvemmat luut. Arkeologi kysyy, millainen liikunta on aiheuttanut erilaiset luun muodon ja vahvuuden vaihtelut.”

Niinimäen mukaan tämä tutkimus osoittaa poikkitieteellisyyden tärkeyden: sekä lääketiedettä että arkeologiaa hyödyttävät tutkimustulokset lähtivät näkökulmasta, jossa liikkeen lajit otetaan huomioon sekä lääketieteelliseltä että arkeologiselta kannalta.

Arkeologien tutkimusaineistona oli 91:n eri lajeja harrastavan naisurheilijan ja 20:n aktiiviliikuntaa harrastavan naisen lonkkien ja yläreiden alueen magneettikuvat (MRI-kuvat).

Kolmiloikka, squash ja jalkapallo tehokkaita lajeja

Tutkimus koostuu kolmesta osatutkimuksesta, joista ensimmäisessä tutkittiin ison pakaralihaksen koon vaihtelua eri urheilulajien välillä verrattuna aktiiviliikkujiin. Painonnostajilla pakaralihaksen koko oli suurempi aktiiviliikunnan harrastajiin verrattuna. Tutkimuksessa havaittiin myös voimakasta tärähtelyä sisältävien urheilulajien sekä tärähtelyä että nopeita suunnanmuutoksia sisältävien urheilulajien olevan yhteydessä suurempaan pakaralihaksen kokoon.

Pitkänmatkan juoksijoilla ja uimareilla pakaralihaksen koko ei eronnut aktiiviliikkujien pakaralihaksen poikkipinta-alan koosta. Ison pakaralihaksen koolla on evolutiivisesti merkitystä kahdella jalalla kävelyn kehittymiseen, koska pystykävelyn evoluutio on yhdistetty suurempaan pakaralihaksen kokoon.

Kysymys onkin ollut, onko ihmiset luotu kävelemään vai juoksemaan. Tutkimustulos tukee sitä näkemystä, että ihminen on luotu juoksemaan, mutta ennemminkin sprinttijuoksuun kuin pitkänmatkanjuoksuun.

Tutkimuksessa selvitettiin myös reisiluun varren poikkileikkausvahvuuden vaihtelua eri urheilulajien välillä. Vahvimmat reisiluut havaittiin voimakasta tärähtelyä sisältävää liikuntaa harrastavilla, kuten kolmiloikkaajilla, sekä useasta suunnasta tulevaa kuormitusta harrastavilla, kuten squashin ja jalkapallon pelaajilla. Aktiiviliikkujiin verrattuna myös pitkänmatkan juoksu ja painonnosto vahvistivat reisiluuta.

Tutkimuksen perusteella lähes samat urheilulajit ja liikunnan elementit olivat urheilijoilla yhteydessä sekä suurempaan lihaskokoon että vahvempiin reisiluihin aktiiviliikkujiin verrattuna.

Tutkimuksessa selvitettiin myös lihaksen koon ja tärähtelyn osuutta luiden vahvistamisessa. Näistä tärkeämmäksi havaittiin voimakasta tärähtelyä sisältävien urheilulajien merkitys luun vahvuuteen: kun painonnostajien lihaksen koon vaikutus luun vahvuuteen huomioitiin, ei jäljelle jäänyt luun vahvuus ollut aktiiviliikkujien luun vahvuutta suurempi.

Tutkimukseen ovat osallistuneet Oulun yliopiston arkeologian oppiaineen lisäksi Tampereen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, UKK-instituutti, Bordeaux`n yliopisto ja PACEA-tutkimusyksikkö (Ranska).

Tutkimus on julkaistu American Journal of Human Biologyssä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

FT Sirpa Niinimäki, Oulun yliopisto, sirpa.niinimaki@oulu.fi, p. 044 2895120

Kuvat

Oulun yliopiston tutkijat ovat selvittäneet poikkitieteellisessä tutkimuksessa, millainen liikunta aiheuttaa luun muodon ja vahvuuden vaihtelut. Kuva: Mikko Törmänen
Oulun yliopiston tutkijat ovat selvittäneet poikkitieteellisessä tutkimuksessa, millainen liikunta aiheuttaa luun muodon ja vahvuuden vaihtelut. Kuva: Mikko Törmänen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000http://www.oulu.fi/yliopisto/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Oulun yliopisto mukaan arktisten alueiden metallien 3D-tulostushankkeeseen19.9.2019 09:06:48 EESTTiedote

Arktisella alueella toimivien teollisuusyritysten osaamista ja liiketoimintaa ryhdytään vahvistamaan metallien 3D-tulostamisen avulla. Menetelmällä on mahdollista avata paikalliselle metalliteollisuudelle uusia tuotteita ja markkinoita sekä saavuttaa kilpailukykyiset tuotekustannukset vähäisellä ekologisella jalanjäljellä. Neljän maan yhteishankkeessa ovat mukana Suomesta Oulun yliopiston Tulevaisuuden tuotantoteknologiat (FMT) –tutkimusryhmä ja Filtra Group Oy.

Suomen terästeollisuuden osaamista vahvistetaan ja päästöjä pienennetään 16,7 miljoonan euron yhteishankkeella17.9.2019 09:05:00 EESTTiedote

Neljä yliopistoa, VTT ja yhdeksän yritystä käynnistävät laajan hankkeen, jonka päätavoitteena on uusien terästuotteiden ja koneiden tehokas ja kestävä kehittäminen. Hankkeella halutaan nopeuttaa tuotekehitysprosessia sekä parantaa tuotteita, niiden suorituskykyä ja niihin liittyviä palveluita niin, että valmistus on ympäristöystävällistä ja tuotannon päästöt vähenevät.

Eija Tanskanen Sodankylän geofysiikan observatorion johtajaksi13.9.2019 09:13:00 EESTTiedote

Oulun yliopistoon kuuluvan Sodankylän geofysiikan observatorion johtajaksi on valittu avaruusfysiikan professori, FT Eija Tanskanen. Tehtävään oli 10 hakijaa. Eija Tanskasella on monipuolinen ja kattava kokemus yksikön toiminnan keskeisiltä sekä niihin läheisesti liittyviltä aloilta. Tanskasen tämän hetken tutkimusaiheisiin kuuluvat magneettisen ympäristön häiriöt ja niiden syntymekanismit mukaan lukien revontulialimyrskyt ja Aurinko–Maa-vuorovaikutus.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme