Asbestipurkutyö johti sakkoihin ja rikoshyödyn menettämiseen

Tuomio liittyi Hangossa marraskuussa 2018 tehtyyn asbestipurkutyöhön. Käräjäoikeus katsoi, ettei asbestipurkutyön suorittaja ollut noudattanut työturvallisuusmääräyksiä, kun se oli käyttänyt purkutyömenetelmänä kokonaisena irrottamista myös sellaisiin materiaaleihin, joihin tämä menetelmä ei tässä tapauksessa soveltunut. Käräjäoikeuden mukaan muovimaton ja sen yhteydessä olleen tasoitteen, seinävinyylilaattojen ja putkieristeen poistaminen olisi tullut tehdä osastointimenetelmää noudattaen, koska asbestikartoituksen mukaan niihin on liittynyt varteenotettava vaara pölyämisestä.

Purkutyömenetelmän lisäksi käräjäoikeus katsoi elinkeinonharjoittajan rikkoneen määräyksiä myös seuraavien asioiden suhteen: työn vaarojen selvittäminen ja arviointi, ilmankäsittelylaitteen toimintakunnon varmistaminen, puhtauden varmistaminen asbestipurkutyön jälkeen, työntekijän terveystarkastuksen suorittaminen ja ennakkoilmoituksen tekeminen.

Osa syytteestä hylättiin. Asbestityön suorittanut ei sisällyttänyt vertailuarvoja lausuntoihin, jotka koskivat työntekijöiden asbestialtistumisen seurantamittauksia ja ilmankäsittelylaitteiden toimintakunnon varmistamista. Käräjäoikeus piti uskottavana, että vertailuarvo on välttämätön, jotta mittaus täyttää asbestiasetuksen asettamat vaatimukset. Laissa ei kuitenkaan nimenomaisesti lue, että vertailuarvo on liitettävä mukaan, joten tältä osin vastaajan ei katsottu rikkoneen työturvallisuusmääräyksiä.

Työsuojelun lakimies Anu Virkki Etelä-Suomen aluehallintovirastosta muistuttaa, että asbestipurkutyöstä on tarkat määräykset valtioneuvoston asetuksessa asbestityön turvallisuudesta. Tapauksessa käräjäoikeus katsoi useiden puutteiden olleen vähäisiä ja työturvallisuusmääräysten rikkomisen tapahtuneen huolimattomuudesta eikä piittaamattomuudesta. Käräjäoikeus kuitenkin totesi, että koska asbesti on niin vaarallinen aine, on sen käsittelylle välttämätöntä asettaa ankarat huolellisuusvaatimukset.

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomio 30.10.2020, asianro R 20/1003. Tuomio ei ole lainvoimainen.