Asteroidien sisärakenne selville tomografisen tutkan avulla – tiedosta apua aurinkokunnan syntyvaiheiden selvittämisessä ja asteroidien torjunnassa
Sorsa tutki ilmiötä sekä simulaatioiden että laboratoriossa pienoismallin avulla suoritettujen tomografisten tutkamittausten avulla. Tutkimuksen tulokset ovat osa Euroopan avaruusjärjestön (ESA) tulevan Hera-avaruusmission tomografisen Juventas-tutkan kehitystä ja tuleviin oikeisiin asteroidia kuvantaviin mittauksiin valmistautumista.
Asteroidit ovat aurinkoa kiertäviä pieniä, kooltaan sadan metrin ja jopa satojen kilometrien välillä olevia kivisiä kappaleita, jotka ovat muodostuneet aurinkokunnan alkuhetkillä. Niitä tutkimalla voidaan saada tietoa aurinkokunnan synty- ja varhaisvaiheista.
– Pieni osa asteroideista kulkee radalla, joka voi uhata törmäyksellään Maata. Näiden kappaleiden törmäysuhan torjumisen kannalta on tärkeää tuntea tällaisen asteroidin rakenne, jotta sen torjumiseen voidaan valita sopivimmat keinot, Liisa-Ida Sorsa kertoo.
Perustutkimuksen näkökulmasta asteroidien rakennetta tutkimalla voidaan saada tietoa aurinkokunnan syntyvaiheista. Lisäksi osassa asteroideista voi esiintyä arvokkaita metalleja, joiden ympärille on viime vuosina ilmestynyt asteroidien sisältämän malmin etsintään tähtääviä liikeyrityksiä, jotka tarvitsevat tietoa sisärakenteesta kohdentaakseen malminetsinnän oikein.
Matemaattisilla menetelmillä 3D-kuva asteroidin sisärakenteesta
Tomografinen kuvantaminen tutkalla on kolmiulotteisen viipalekuvauksen menetelmä, jossa asteroidia luodataan radioaaltosignaalilla asteroidia kiertävästä satelliitista. Asteroidin läpi tai kautta kulkeva signaali tallennetaan vastaanottavassa tutkassa. Näiden vastaanotettujen tutkasignaalien avulla voidaan matemaattisten menetelmien avulla muodostaa kolmiulotteinen kuva kappaleen sisärakenteesta.
– Väitöskirjatutkimukseni mukaan erityisesti tomografisella tutkalla voidaan havaita kappaleen sisällä olevat tyhjiöonkalot ja halkeamat sekä vaikkapa metalliset alueet, joissa tutkan sähkömagneettinen aalto on reagoinut muusta ympäristöstä poikkeavalla tavalla johonkin yksityiskohtaan, Sorsa toteaa.
Tällä hetkellä on käynnissä Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ja yhdysvaltalaisen NASA:n yhteinen Maahan kohdistuvien törmäysuhkien torjumiseen tähtäävä AIDA-yhteistyöavaruusmissio (Asteroid Imact and Deflection Assessment). NASA:n johtama DART-osuus missiosta (the Double Asteroid Redirection Test) on laukaistu ja on matkalla kohti kohdettaan, kaksoisasteroidisysteemi Didymosta, jonka se saavuttaa lokakuussa 2022. DART:ssa on mukana törmäytin, jolla kohdeasteroidin lentorataa muutetaan.
Lokakuussa 2024 laukaistaan AIDA-yhteistyön eurooppalainen vaihe eli Euroopan avaruusjärjestön (ESA) Hera-missio kohti samaa kohdetta. Siinä on mukana Juventas-tutka, jolla voidaan suorittaa tomografinen tutkamittaus kohdeasteroidista. Liisa-Ida Sorsan väitöskirjassa on kehitetty matemaattisia menetelmiä tällaisen mittauksen analysointia varten. Lisäksi on osoitettu sekä simulaatioiden että laboratoriossa tehtyjen pienoismallimittauksen avulla, että Juventas-tutkan kaltaisella tutkimusasetelmalla voidaan saada selville kohdeasteroidin sisärakenne.
Diplomi-insinööri Liisa-Ida Sorsan matematiikan alaan kuuluva väitöskirja Full-Wave Radar Tomography of Complex, High-Contrast Targets: Imaging the Interior Structure of a Small Solar System Body tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnassa perjantaina 29.10.2021 kello 12.00 Hervannan kampuksen Tietotalon salissa TB109 osoitteessa Korkeakoulunkatu 1. Vastaväittäjänä toimii yliopistotutkija Anne Virkki Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii Tenure Track -professori Sampsa Pursiainen Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Liisa-Ida Sorsa
liisa-ida.sorsa@tuni.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme