Asuuko vintilläsi lepakoita? Auta keräämään tutkimusaineistoa
Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen museon ja Turun yliopiston tutkijaryhmä tutkii lepakoiden ruokavaliota ulostepapanoista eristettävän DNA:n avulla. Ryhmä tutkii myös lepakoiden petojenvälttämiskäyttäytymistä. Tutkijat tarvitsevat nyt yleisön apua aineiston keräämisessä.
Papanapankin tarkoituksena on saada kerättyä lepakon papanoita kaikkialta Suomesta, jotta ruokavalion erot eri alueilla saadaan tutkimuksessa esiin. Lepakoiden pedonvälttämistä tutkitaan pääasiassa Etelä-Suomessa.
Lue ohjeet ja ilmoittaudu mukaan tutkimukseen.
Papanapankkitutkimus
Papananäytteiden keruuseen voi osallistua kuka tahansa, jonka lähiympäristössä on lepakoiden kesäyhdyskunta. Yhdyskunnan tuottamia papanoita kerätään kahden viikon välein pinsettien avulla. Kerääjä vie tutkimusryhmän lähettämät paperiset keräysarkit keräyspisteen alapuolelle mielellään silloin, kun lepakot ovat lähteneet saalistuslennolle, ja kerää arkit seuraavan yön aikana pois. Keräysvaiheessa on suotavaa, että lepakoita ei häiritä millään tavalla. Arkeilta on helppo kerätä päivän aikana pudonneet papanat pinseteillä koeputkiin. Kaikki koeputket lähetetään tutkimuskauden lopussa palautuskuoressa takaisin tutkijoille.
Pedonvälttämistutkimus
Tutkimuksessa selvitetään lepakoiden ja pöllöjen välisiä vuorovaikutussuhteita ja se on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Reagoivatko lepakot kuullessaan pedon, tässä tapauksessa lehtopöllön, ääntelyä? Lepakoiden kaikuluotausta äänitetään päiväpiilojen edustalla kesäkuun ja heinäkuun toisella viikolla seitsemän päivän ajan iltaisin ja öisin. Äänityksen yhteydessä lepakoille soitetaan sekä uhkaavia (pöllön ääntelyä) että neutraaleja (klassista musiikkia) ääniä. Tutkimukseen toivotaan mukaan lepakkoyhdyskuntia erityisesti Uudeltamaalta, Varsinais-Suomesta, Kanta-Hämeestä ja Kymenlaaksosta.
Tutkimukset eivät edellytä lähikontaktia lepakoiden kanssa. Tutkimukseen osallistutaan keräämällä papanoita erikseen asetetuilta paperiarkeilta, ja/tai kiinnittämällä äänityslaitteistot yhdyskunnan poistumisaukon lähelle. Keräyspaketissa on kertakäyttöiset suojahanskat ja kasvomaskit jokaiselle keräyskerralle.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Papanapankki:
Kati Suominen
BatLab Finland
kati.suominen@helsinki.fi
0443374010
Pedonvälttämistutkimus:
Miina Suutari
BatLab Finland
miina.suutari@helsinki.fi
0505123803
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Viestinnän asiantuntija Marjaana Lindy, marjaana.lindy@helsinki.fi, 040 518 6195
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.
Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella.
Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Perheiden säännöllinen yhdessä ulkoilu hyvä keino vähentää lasten paikallaanoloa4.6.2020 08:30:00 EEST | Tiedote
Päiväkodin käytännöillä ja perheen säännöllisellä yhdessä liikkumisella on keskeinen merkitys päiväkoti-ikäisten lasten paikallaanolossa. Tämä selviää tuoreessa väitöstutkimuksessa, jossa tarkastellaan lasten yksilöllisten piirteiden, kodin, päiväkodin ja perheen sosioekonomisen aseman roolia päiväkoti-ikäisten lasten paikallaanolossa.
Metsänomistaja 2020 -tutkimus: Puolet metsätiloista on eläkeikäisten hallinnassa, yhtymien osuus kasvanut3.6.2020 10:00:00 EEST | Tiedote
Laaja Metsänomistaja 2020 -tutkimus kertoo, että suomalainen metsänomistajuus ei ole siirtynyt kaupunkilaisten käsiin ennakoitua tahtia. Kuolinpesien osuus metsätiloista on pienentynyt samalla kun yhtymämuotoisen omistuksen osuus on kasvanut. Puumarkkinoihin muutokset näyttävät vaikuttavan varsin vähän.
Kun lentomuurahainen ei lennäkään2.6.2020 14:35:19 EEST | Tiedote
Itsekkäät muurahaiskuningattaret jäävät kotipesäänsä, vaikka kykenisivät lentämään – yhdessä pesässä voi olla satoja kuningattaria, ja yhdessä yhteiskunnassa satoja pesiä. Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että muurahaisten sosiaalinen evoluutio ja levittäytymisen evoluutio liittyvät vahvasti toisiinsa.
Koronaviruksen vaikutukset politiikkaan, talouteen ja yhteiskuntaan Venäjällä ja Euraasiassa2.6.2020 14:09:49 EEST | Tiedote
Aleksanteri-instituutti järjestää striimatun tiedotus ja -keskustelutilaisuuden COVID-19 -pandemiasta Venäjällä ja Keski-Aasiassa torstaina 11.6. klo 14.00-15.30.
Suomalaistutkijat havaitsivat neutronitähtien sisältä kokonaan uudentyyppistä ainetta1.6.2020 18:05:00 EEST | Tiedote
Suomalainen tutkimusryhmä löysi suurimpien olemassa olevien neutronitähtien ytimistä vahvoja viitteitä aineen kokonaan uudesta olomuodosta, kvarkkiaineesta. Tulos saatiin yhdistämällä hiukkas- ja ydinfysiikan tuloksia neutronitähtien törmäyksistä tehtyihin painovoima-aaltomittauksiin.
Automaattinen sisällönkuvailu osaksi Finton palveluja1.6.2020 13:02:40 EEST | Tiedote
Finto laajenee automaattisen sisällönkuvailun palveluihin Finto AI -työkalun ja sen rajapintapalvelun myötä. Palvelu tukee suomen-, ruotsin- ja englanninkielisen tekstin automaattista sisällönkuvailua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme