Autoilun päästöt 2005–2030 puolittumassa - kehitys tukee Suomen hiilineutraalisuustavoitetta
15.9.2021 06:30:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Henkilöautojen käyttö ja kotitalouksien muu liikenne tuottivat 8,3 prosenttia kaikista Suomen kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2018. Hallituksen tavoitteena on puolittaa tieliikenteen päästöt vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa nollapäästöt vuoteen 2045 mennessä.
Tänään julkaistussa Etla Muistiossa Skenaariolaskelmia kotitalouksien liikennepäästöjen kehityksestä (Etla Muistio 99) on arvioitu kotitalouksien liikenteen päästöjen kehitystä kolmessa eri skenaariossa. Muistiosta ilmenee, että päästöjen alenemisen jatkuessa nykykehityksen mukaisesti päästään hyvin lähelle hallituksen tavoitetta kotitalouksien osalta. Kotitalouksien liikenteen päästöjen ennustetaan alenevan vuosina 2005–2030 yhteensä noin 45 prosenttia. Vuoteen 2045 mennessä päästöjen alenema on jo 81 prosenttia.
– Tässä on kuitenkin huomattava, että vuonna 2045 polttomoottoriautojen keski-ikä on jo huomattavan korkea ja niillä ajetaan vähemmän kuin uusilla autoilla. Näin ollen todellinen päästövähennys on todennäköisesti suurempi kuin 81 prosenttia, toteaa laskelmat tehnyt Etlan tutkija Ville Kaitila.
Ensirekisteröityjen henkilöautojen keskipäästöt ovat pitkään alentuneet hitaasti, mutta väheneminen kiihtyi vuonna 2020 sähkö- ja hybridiautojen osuuden kasvaessa. Tällöin keskipäästöt alenivat liki 12 prosenttia edellisvuodesta. Vuoden 2021 tammi-heinäkuussa päästöt alenivat 16 prosenttia vuoden 2020 vastaavaan aikaan verrattuna.
Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
Päästöjen aleneminen kiihtyy koko ajan, kun ensirekisteröityjen autojen päästöt vähenevät ja vanhaa autokantaa romutetaan. Lukema ei kuitenkaan saavuta nollaa, koska myös polttomoottoriautoja pidetään rekisterissä.
Verotusratkaisuilla vaikutettava kotitalouksien valintoihin
Nyt julkaistussa muistiossa on laskettu kolme erilaista skenaariota kotitalouksien liikennepäästöjen vähenemisestä. Perusuralla keskipäästöt vähenevät 10 prosenttia vuodessa. Huonossa skenaariossa alenema on viisi prosenttia ja hyvässä 15 prosenttia. Huonoin skenaario on Etlan Ville Kaitilan mukaan hyvin epätodennäköinen, koska autonvalmistajat ovat lopettamassa uusien polttomoottoriautojen tuottamisen, ja myös Suomen ajoneuvo- sekä polttoaineverotus tukevat vähäpäästöisen ajoneuvon hankintaa.
Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
Loppukädessä kaikki on kuitenkin käyttäjistä kiinni, muistuttaa Kaitila.
– Oletuksena skenaarioissa on, että keskipäästöt kuvaavat autokannan todellisia keskipäästöjä, vaikka valmistajien mittaukset on tehty optimaalisissa olosuhteissa. Lopputuloksiin tämä ei suuresti vaikuta, koska skenaariot on tehty muutosten kautta. On lopulta kuitenkin käyttäjästä kiinni, kuinka ympäristöystävällisesti hän ajaa, ja käyttääkö hän hybridiautossaan vain polttomoottoria, Kaitila huomauttaa.
Poliittisilla päätöksillä tulee varmistaa myös julkisen latausinfrastruktuurin riittävyys. Lisäksi päätöksillä voidaan vaikuttaa kotitalouksien valintoihin esimerkiksi jyrkentämällä auto- ja ajoneuvoveron CO2-progressiota. Tämä lisäisi kotitalouksien kannustimia vaihtaa vähempipäästöisiin autoihin. Auton omistamiseen ja käyttöön liittyvään verotukseen pitäisi myös tehdä vähintään inflaatiokorjaukset.
Julkaistu muistio on osa Etlan kahdesti vuodessa julkaisemaa päästöennustetta. Tuore päästöennuste julkaistaan maanantaina 20.9.2021 klo 10 osana Etlan syksyn suhdanne-ennustetta.
Liitteet:
Kaitila, Ville: Skenaariolaskelmia kotitalouksien liikennepäästöjen kehityksestä (Etla Muistio 99)
Kuvio 2: Henkilöautojen CO2-päästöt, autokannan keskipäästöt ja tavoitemuuttuja eli kotitalouksien liikenteen CO2-ekv. päästöt, 2008=100
Kuvio 3: Kotitalouksien liikenteen kasvihuonekaasupäästöt, Mt CO2-ekv.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville KaitilaTutkija, ETLA
Puh:050-410 1012ville.kaitila@etla.fiJustiina AirasTiedottaja, ETLA
Puh:040-052 9652justiina.airas@etla.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Suomi on siirtymässä väestön vähenemisen uralle – ratkaiseva syy on historiallisen matala hedelmällisyys15.4.2026 09:02:54 EEST | Tiedote
Suomi on siirtymässä syntyvyyden laskun myötä väestön vähenemisen uralle, käy ilmi Etlan julkaisemasta tuoreesta väestökatsauksesta. Vuonna 2024 kokonaishedelmällisyys Suomessa oli 1,25 eli kyse on mittaushistorian matalimmasta arvosta, kun väestön uusiutumiseen riittävä taso on 2,07. Viimeinen vuosi, jolloin uusiutumistaso Suomessa ylittyi, oli vuonna 1968. Samalla kun väestö vähenee, eliniät pitenevät. Eliniän pidentymisen pitkä ja tasainen trendi kasvattaa ns. ”vanhimpien vanhojen” määrää nopeammin kuin ennusteissa on osattu huomioida. Vuonna 2024 elinajanodote oli miehillä 79,6 ja naisilla 84,8 vuotta. Muuttoliike ratkaisee Suomen väestömäärän suunnan, mutta se on luonteeltaan heilahtelevaa.
Etla mukana voittoisassa geopolitiikan strategia- ja skenaariotyössä Kiovassa9.4.2026 10:54:31 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos oli mukana Kiovassa, Ukrainassa 28–29.3.2026 järjestetyssä kansainvälisessä tapahtumassa, jossa kehitettiin ja testattiin erilaisia geopoliittisten jännitteiden skenaarioita. Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö kuului Suomen tiimiin, joka voitti tapahtuman skenaario- ja strategiapelin. Tilaisuuden tarkoitus oli kehittää ja testata yhteistyöasetelmia, jotka muodostuisivat eri geopoliittisten jännitteiden skenaarioissa eri maiden tai alueiden välille. Voittoisaan Suomi-tiimiin kuuluivat Ali-Yrkön lisäksi komentaja Ulla Murtomäki Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä tutkija Minna Ålander SCEEUS:sta (Stockholm Centre for Eastern European Studies).
Etla: Tekoäly ei lannista vaan innostaa – työtyytyväisyys ei ole kärsinyt eivätkä pelot lisääntyneet7.4.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Tekoälyä käyttävien työtyytyväisyys ei ole muita heikompaa eivätkä he pelkää muita enemmän työn korvautumista. Sen sijaan ns. työn imu on korkeampi niillä työntekijöillä, jotka käyttävät tekoälyä itse työssään, ilmenee Etlan tuoreesta tutkimuksesta. Yhteys on vahvin niillä, joille tekoäly on työn olennainen osa. Kansainvälisestä tutkimuksesta poiketen Suomessa ei ole havaittu tekoälyn käytön yhteyttä teknologiapelkoihin. Pelko oman työpanoksen korvautumisesta teknologialla on pysynyt käytännössä ennallaan vuosien 2018 ja 2023 välillä.
Etla ennustaa: Persianlahden sotatila ei tuhoa Suomen kasvua - kysyntä virkoamassa hitaasti25.3.2026 08:58:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa Suomelle prosentin bkt-kasvua tänä vuonna ja 1,5 prosentin kasvua ensi vuodelle. Kotitalouksien ostovoima kasvaa ja kulutuksen odotetaan hitaasti elpyvän tänä vuonna. Työttömyysaste antaa Suomen suhdannekuvasta jo liian synkän kuvan. Inflaatio kiihtyy tänä vuonna liki kahteen prosenttiin. Velkajarrun alijäämätavoitteen saavuttaminen vaatii Suomessa myös sopeutuksen jatkamista. Keskeinen riski ennusteelle on Persianlahden sotatila, joka ei vielä tuhoa kasvua, mutta pitkittyessään voi jäädyttää kasvun.
Etla: Maahanmuuton kokonaistaloudelliset vaikutukset määräytyvät sen perusteella, ketkä muuttavat, mutta myös sen mukaan, miten Suomi tukee heidän kotoutumistaan23.3.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Työperäinen ja korkeasti koulutettu maahanmuutto tuottaa nopeastikin positiivisia julkistaloudellisia vaikutuksia, kun taas humanitaarinen maahanmuutto on alkuvaiheessa kustannus julkiselle taloudelle. Tuoreen Etla-raportin mukaan onnistuneen kotoutumisen ja ajan myötä vaikutuserot kuitenkin kaventuvat. Pelkät julkistalouden laskelmat eivät yksinään riitä kuvaamaan maahanmuuton kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Pitkällä aikavälillä maahanmuutolla on ikääntyvän Suomen kannalta myös strateginen merkitys talouskasvun ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan kannalta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


