Autoilun päästöt 2005–2030 puolittumassa - kehitys tukee Suomen hiilineutraalisuustavoitetta
15.9.2021 06:30:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Henkilöautojen käyttö ja kotitalouksien muu liikenne tuottivat 8,3 prosenttia kaikista Suomen kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2018. Hallituksen tavoitteena on puolittaa tieliikenteen päästöt vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa nollapäästöt vuoteen 2045 mennessä.
Tänään julkaistussa Etla Muistiossa Skenaariolaskelmia kotitalouksien liikennepäästöjen kehityksestä (Etla Muistio 99) on arvioitu kotitalouksien liikenteen päästöjen kehitystä kolmessa eri skenaariossa. Muistiosta ilmenee, että päästöjen alenemisen jatkuessa nykykehityksen mukaisesti päästään hyvin lähelle hallituksen tavoitetta kotitalouksien osalta. Kotitalouksien liikenteen päästöjen ennustetaan alenevan vuosina 2005–2030 yhteensä noin 45 prosenttia. Vuoteen 2045 mennessä päästöjen alenema on jo 81 prosenttia.
– Tässä on kuitenkin huomattava, että vuonna 2045 polttomoottoriautojen keski-ikä on jo huomattavan korkea ja niillä ajetaan vähemmän kuin uusilla autoilla. Näin ollen todellinen päästövähennys on todennäköisesti suurempi kuin 81 prosenttia, toteaa laskelmat tehnyt Etlan tutkija Ville Kaitila.
Ensirekisteröityjen henkilöautojen keskipäästöt ovat pitkään alentuneet hitaasti, mutta väheneminen kiihtyi vuonna 2020 sähkö- ja hybridiautojen osuuden kasvaessa. Tällöin keskipäästöt alenivat liki 12 prosenttia edellisvuodesta. Vuoden 2021 tammi-heinäkuussa päästöt alenivat 16 prosenttia vuoden 2020 vastaavaan aikaan verrattuna.
Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
Päästöjen aleneminen kiihtyy koko ajan, kun ensirekisteröityjen autojen päästöt vähenevät ja vanhaa autokantaa romutetaan. Lukema ei kuitenkaan saavuta nollaa, koska myös polttomoottoriautoja pidetään rekisterissä.
Verotusratkaisuilla vaikutettava kotitalouksien valintoihin
Nyt julkaistussa muistiossa on laskettu kolme erilaista skenaariota kotitalouksien liikennepäästöjen vähenemisestä. Perusuralla keskipäästöt vähenevät 10 prosenttia vuodessa. Huonossa skenaariossa alenema on viisi prosenttia ja hyvässä 15 prosenttia. Huonoin skenaario on Etlan Ville Kaitilan mukaan hyvin epätodennäköinen, koska autonvalmistajat ovat lopettamassa uusien polttomoottoriautojen tuottamisen, ja myös Suomen ajoneuvo- sekä polttoaineverotus tukevat vähäpäästöisen ajoneuvon hankintaa.
Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
Loppukädessä kaikki on kuitenkin käyttäjistä kiinni, muistuttaa Kaitila.
– Oletuksena skenaarioissa on, että keskipäästöt kuvaavat autokannan todellisia keskipäästöjä, vaikka valmistajien mittaukset on tehty optimaalisissa olosuhteissa. Lopputuloksiin tämä ei suuresti vaikuta, koska skenaariot on tehty muutosten kautta. On lopulta kuitenkin käyttäjästä kiinni, kuinka ympäristöystävällisesti hän ajaa, ja käyttääkö hän hybridiautossaan vain polttomoottoria, Kaitila huomauttaa.
Poliittisilla päätöksillä tulee varmistaa myös julkisen latausinfrastruktuurin riittävyys. Lisäksi päätöksillä voidaan vaikuttaa kotitalouksien valintoihin esimerkiksi jyrkentämällä auto- ja ajoneuvoveron CO2-progressiota. Tämä lisäisi kotitalouksien kannustimia vaihtaa vähempipäästöisiin autoihin. Auton omistamiseen ja käyttöön liittyvään verotukseen pitäisi myös tehdä vähintään inflaatiokorjaukset.
Julkaistu muistio on osa Etlan kahdesti vuodessa julkaisemaa päästöennustetta. Tuore päästöennuste julkaistaan maanantaina 20.9.2021 klo 10 osana Etlan syksyn suhdanne-ennustetta.
Liitteet:
Kaitila, Ville: Skenaariolaskelmia kotitalouksien liikennepäästöjen kehityksestä (Etla Muistio 99)
Kuvio 2: Henkilöautojen CO2-päästöt, autokannan keskipäästöt ja tavoitemuuttuja eli kotitalouksien liikenteen CO2-ekv. päästöt, 2008=100
Kuvio 3: Kotitalouksien liikenteen kasvihuonekaasupäästöt, Mt CO2-ekv.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville KaitilaTutkija, ETLA
Puh:050-410 1012ville.kaitila@etla.fiJustiina AirasTiedottaja, ETLA
Puh:040-052 9652justiina.airas@etla.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Korkea verotus jarruttaa urakehitystä ja aineettoman pääoman kasvua – tutkijat suosittavat rajaverojen laskua17.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen ylimmät ansiotulojen rajaveroasteet ovat edelleen niin korkeat, että ne saattavat vähentää kokonaisverokertymää. Viimeaikaisen tutkimusnäytön perusteella ainakin tulojakauman ylimmässä prosentissa verotuottoa maksimoiva rajavero olisi nykyistä alemmalla tasolla. Tämä on kuitenkin ääriesimerkki tehottomasta verotuksesta. Laajemmin veropäätökset pitäisi suunnitella kasvun ja hyvinvoinnin maksimoinnin näkökulmasta, eikä verotuksen maksimointi pitäisi olla politiikan tavoitteena. Tuore Etla-tutkimus varoittaa, että korkea verotus ei ainoastaan vääristä lyhyen aikavälin työn tarjontaa, vaan heikentää pitkän aikavälin kasvun edellytyksiä jarruttamalla uraponnisteluja ja aineettoman pääoman kertymistä.
Henkilökohtainen ohjaus lisäsi matalasti koulutettujen osallistumista aikuiskoulutukseen selvästi, mutta ohjaus on toimenpiteenä kallis16.3.2026 10:30:00 EET | Tiedote
Aktiivisella ja henkilökohtaisella ohjauksella saataisiin matalasti koulutetut työntekijät osallistumaan tehokkaimmin aikuiskoulutukseen. Pelkkä yleinen tiedonjakaminen ei riitä muuttamaan koulutuskäyttäytymistä, ilmenee Etlan ja Laboren tänään julkaisemasta tutkimuksesta. Henkilökohtainen ohjaus lisäsi matalasti koulutettujen osallistumista toisen asteen koulutukseen noin 8 prosenttia. Matalasti koulutettujen aikuisten osallistuminen aikuiskoulutukseen on Suomessa vähäistä, vaikka työn murroksen riskit osuvat heihin voimakkaimmin.
Etla: Yritysrahoituksen saatavuus kiristynyt – erityisen ahtaalla ovat innovaatio- ja kasvuhakuiset yritykset6.3.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Suomalaisyritysten rahoituksen saanti on selvästi heikentynyt – niin absoluuttisesti kuin suhteessa muihin Pohjoismaihin, ilmenee tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Erityisen kovaa yritysrahoituksen kiristyminen osuu kasvuhakuisiin ja innovatiivisiin yrityksiin, jotka ovat talouden uudistumisen keskeisiä moottoreita. Suomen yritysrahoitusjärjestelmä on eurooppalaisessa vertailussa edelleen poikkeuksellisen pankkikeskeinen. Käytäntö soveltuu huonosti sellaisen tulevaisuuden kasvun rahoittamiseen, joka perustuu aineettomaan pääomaan, korkeaan riskiin ja aktiiviseen omistajuuteen.
Etla: Tiedon ja teknologian leviäminen yritysten välillä yhteydessä teollisuuden päästökehitykseen23.2.2026 08:59:00 EET | Tiedote
Yrityksistä toisiin leviävällä tiedolla, teknologioilla ja innovaatioilla on keskeinen rooli teollisuuden kasvihuonekaasupäästöjen kehityksessä, ilmenee Etlan tänään julkaisemasta tutkimuksesta. Tiedon ja innovaatioiden leviäminen yrityksestä toiseen eli ns. heijastevaikutus on jopa voimakkaammin yhteydessä päästöjen kehitykseen kuin yrityksen oma t&k-toiminta. Tiedon leviäminen ei kuitenkaan automaattisesti vähennä päästöjä, vaan lopputulos riippuu siitä, kuinka aktiivisesti toimiala sekä yritys itse investoivat t&k-toimintaan. Teollisuuden tekemät päästövähennykset ovat avainasemassa, kun Suomi pyrkii saavuttamaan hiilineutraalisuustavoitteensa.
Etla: Eläkeuudistus vahvistaa julkista taloutta sijoitustuottojen kautta, mutta jättää merkittävän päätösvallan työmarkkinajärjestöille18.2.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Etlan tuoreen arvion mukaan viime vuonna saavutettu neuvottelutulos työeläkeuudistuksesta pienentää kestävyysvajetta ja laskee pitkän aikavälin maksupaineita. Uudistus kasvattaa yksityisalojen eläkkeiden rahastointia ja eläkelaitosten mahdollisuuksia ottaa riskejä sijoitustoiminnassaan. Samalla uudistus kuitenkin lisää eläkemaksujen alttiutta sijoitusmarkkinoiden heilahteluille eikä lakiehdotuksessa ole mainittu, miten menetellään, jos riskit realisoituvat. Merkittäväksi kysymykseksi nousee myös finanssipoliittinen päätösvalta: koska sääntöpohjainen vakautusjärjestelmä jäi toteuttamatta, valta päättää eläkemaksuista ja seuraavista uudistuksista säilyvät edelleen työmarkkinajärjestöillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


