Autoilun päästöt 2005–2030 puolittumassa - kehitys tukee Suomen hiilineutraalisuustavoitetta
15.9.2021 06:30:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Henkilöautojen käyttö ja kotitalouksien muu liikenne tuottivat 8,3 prosenttia kaikista Suomen kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2018. Hallituksen tavoitteena on puolittaa tieliikenteen päästöt vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa nollapäästöt vuoteen 2045 mennessä.
Tänään julkaistussa Etla Muistiossa Skenaariolaskelmia kotitalouksien liikennepäästöjen kehityksestä (Etla Muistio 99) on arvioitu kotitalouksien liikenteen päästöjen kehitystä kolmessa eri skenaariossa. Muistiosta ilmenee, että päästöjen alenemisen jatkuessa nykykehityksen mukaisesti päästään hyvin lähelle hallituksen tavoitetta kotitalouksien osalta. Kotitalouksien liikenteen päästöjen ennustetaan alenevan vuosina 2005–2030 yhteensä noin 45 prosenttia. Vuoteen 2045 mennessä päästöjen alenema on jo 81 prosenttia.
– Tässä on kuitenkin huomattava, että vuonna 2045 polttomoottoriautojen keski-ikä on jo huomattavan korkea ja niillä ajetaan vähemmän kuin uusilla autoilla. Näin ollen todellinen päästövähennys on todennäköisesti suurempi kuin 81 prosenttia, toteaa laskelmat tehnyt Etlan tutkija Ville Kaitila.
Ensirekisteröityjen henkilöautojen keskipäästöt ovat pitkään alentuneet hitaasti, mutta väheneminen kiihtyi vuonna 2020 sähkö- ja hybridiautojen osuuden kasvaessa. Tällöin keskipäästöt alenivat liki 12 prosenttia edellisvuodesta. Vuoden 2021 tammi-heinäkuussa päästöt alenivat 16 prosenttia vuoden 2020 vastaavaan aikaan verrattuna.
Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
Päästöjen aleneminen kiihtyy koko ajan, kun ensirekisteröityjen autojen päästöt vähenevät ja vanhaa autokantaa romutetaan. Lukema ei kuitenkaan saavuta nollaa, koska myös polttomoottoriautoja pidetään rekisterissä.
Verotusratkaisuilla vaikutettava kotitalouksien valintoihin
Nyt julkaistussa muistiossa on laskettu kolme erilaista skenaariota kotitalouksien liikennepäästöjen vähenemisestä. Perusuralla keskipäästöt vähenevät 10 prosenttia vuodessa. Huonossa skenaariossa alenema on viisi prosenttia ja hyvässä 15 prosenttia. Huonoin skenaario on Etlan Ville Kaitilan mukaan hyvin epätodennäköinen, koska autonvalmistajat ovat lopettamassa uusien polttomoottoriautojen tuottamisen, ja myös Suomen ajoneuvo- sekä polttoaineverotus tukevat vähäpäästöisen ajoneuvon hankintaa.
Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
Loppukädessä kaikki on kuitenkin käyttäjistä kiinni, muistuttaa Kaitila.
– Oletuksena skenaarioissa on, että keskipäästöt kuvaavat autokannan todellisia keskipäästöjä, vaikka valmistajien mittaukset on tehty optimaalisissa olosuhteissa. Lopputuloksiin tämä ei suuresti vaikuta, koska skenaariot on tehty muutosten kautta. On lopulta kuitenkin käyttäjästä kiinni, kuinka ympäristöystävällisesti hän ajaa, ja käyttääkö hän hybridiautossaan vain polttomoottoria, Kaitila huomauttaa.
Poliittisilla päätöksillä tulee varmistaa myös julkisen latausinfrastruktuurin riittävyys. Lisäksi päätöksillä voidaan vaikuttaa kotitalouksien valintoihin esimerkiksi jyrkentämällä auto- ja ajoneuvoveron CO2-progressiota. Tämä lisäisi kotitalouksien kannustimia vaihtaa vähempipäästöisiin autoihin. Auton omistamiseen ja käyttöön liittyvään verotukseen pitäisi myös tehdä vähintään inflaatiokorjaukset.
Julkaistu muistio on osa Etlan kahdesti vuodessa julkaisemaa päästöennustetta. Tuore päästöennuste julkaistaan maanantaina 20.9.2021 klo 10 osana Etlan syksyn suhdanne-ennustetta.
Liitteet:
Kaitila, Ville: Skenaariolaskelmia kotitalouksien liikennepäästöjen kehityksestä (Etla Muistio 99)
Kuvio 2: Henkilöautojen CO2-päästöt, autokannan keskipäästöt ja tavoitemuuttuja eli kotitalouksien liikenteen CO2-ekv. päästöt, 2008=100
Kuvio 3: Kotitalouksien liikenteen kasvihuonekaasupäästöt, Mt CO2-ekv.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville KaitilaTutkija, ETLA
Puh:050-410 1012ville.kaitila@etla.fiJustiina AirasTiedottaja, ETLA
Puh:040-052 9652justiina.airas@etla.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Konepajoille ja rakennusalalle kustannuspaineita – EU:n hiilirajamekanismin laajennus epäsuoriin päästöihin ei kuitenkaan romuta Suomen teollisuuden kilpailukykyä10.6.2026 09:01:00 EEST | Tiedote
EU:n hiilirajamekanismin (CBAM) mahdollinen laajentaminen myös epäsuoriin päästöihin ei aiheuta Suomen tuontiin merkittäviä muutoksia. CBAM-laajennus vähentäisi jonkin verran tuontia päästökaupan ulkopuolisista maista. Tuonti reagoi laajennukseen voimakkaimmin alumiinisektorilla, kun taas raudan ja teräksen kohdalla vaikutukset ovat maltillisempia. Kustannuspaineet kohdistuvat Suomessa erityisesti rauta- ja terässektoriin sekä näitä hyödyntäviin toimialoihin, kuten rakennus- ja konepajateollisuuteen.
Etla: Geopoliittiset jännitteet ja suurvaltojen kilpailu kaventavat kansainvälistä innovaatioyhteistyötä9.6.2026 09:02:00 EEST | Tiedote
Suurvaltojen välinen teknologinen kilpailu ja maailmantalouden pirstoutuminen ovat merkittävästi vähentäneet kansainvälistä yhteistyötä keksinnöissä ja innovaatioissa, ilmenee Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreesta tutkimuksesta. Geopoliittisen fragmentaation voimistuminen on vähentänyt blokkirajat ylittävää keksijäyhteistyötä, heikentänyt keksijätiimien monimuotoisuutta ja kaventanut kansainvälisiä tiedonvaihdon kanavia. Tämän johdosta Euroopan asema keskeisillä teknologia-aloilla on vaarassa heikentyä.
Suomi menettää kansainvälistä vientiasemaansa – Etla peräänkuuluttaa tuoteinnovaatioita ja kaupan esteiden purkua26.5.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomen talouskasvun vauhdittaminen vaatii politiikkatoimia, jotka tukevat tuoteinnovaatioita sekä yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille. Konkreettisia politiikkatoimia suositellaan kaksivuotisen, Business Finlandin rahoittaman tutkimushankkeen päättävässä loppumuistiossa. Kansainvälisen kaupan turbulenssit vaikuttavat suoraan suomalaisten teollisuusyritysten innovointihalukkuuteen, siksi innovointia tulisi tukea myös laskusuhdanteissa. Heikko tuoterakenne ja suorituskyky nakertavat jo Suomen markkinaosuutta maailmankaupassa.
Muistutuskutsu medialle: Mistä syntyy uusi kasvu? Tervetuloa Etlan seminaariin 26.5. klo 9.3025.5.2026 10:48:12 EEST | Kutsu
Miten suomalaiset toimialat ovat pystyneet sopeutumaan maailmankaupassa tapahtuviin muutoksiin muihin EU-maihin verrattuna? Miten ulkomaankaupassa ja ympäristösääntelyssä tapahtuvat muutokset vaikuttavat kotimaisten yritysten innovaatioihin? Mikä on kustannustehokkain tapa vähentää päästöjä Suomen teollisuudessa?
Kutsu medialle: Mistä syntyy uusi kasvu? Tervetuloa Etlan seminaariin 26.5. klo 9.3020.5.2026 10:05:00 EEST | Kutsu
Miten suomalaiset toimialat ovat pystyneet sopeutumaan maailmankaupassa tapahtuviin muutoksiin muihin EU-maihin verrattuna? Miten ulkomaankaupassa ja ympäristösääntelyssä tapahtuvat muutokset vaikuttavat kotimaisten yritysten innovaatioihin? Mikä on kustannustehokkain tapa vähentää päästöjä Suomen teollisuudessa?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


