Helsingin yliopisto

Avioero lisää psyykenlääkitystä ja nostaa kuolleisuusriskiä

Jaa

Pitkissä avo- ja avioliitoissa vain harvat käyttävät psyykenlääkkeitä, mutta eroprosessin aikana lääkitys yleistyy selvästi. Myös tapaturmaisen, väkivaltaisen tai alkoholiperäisen kuoleman riski on voimakkaasti koholla heti avioeron jälkeen, varsinkin miehillä. Eroa harkitsevien ja eroprosessia läpi käyvien parien tukemiseen olisikin hyvä löytää uusia keinoja, ilmenee Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta.

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin avioeron, mielenterveyden ja kuolleisuuden välisiä yhteyksiä työikäisillä suomalaisilla. Tutkimuksessa havaittiin lääkityksen yleisyyden lisääntyvän voimakkaasti jo ennen avioeroa. Eniten psyykenlääkkeitä käytettiin ennen virallista avioeropäivää. Tällöin lääkkeitä ostaneiden osuus oli yli kaksinkertainen verrattuna naimisissa pysyneisiin.

- Tämän jälkeen lääkitystä käyttävien osuus pieneni, mutta vakiintui kuitenkin vuosi avioeron jälkeen pysyvästi korkeammalle tasolle verrattuna pitkässä liitossa eläviin, väitöstutkija Niina Metsä-Simola Helsingin yliopistosta sanoo.

Euroopan aikuisväestöstä yli 10 prosenttia käyttää vuosittain psyykenlääkkeitä.

- Erityisesti mielialalääkitys on yleistynyt voimakkaasti, ja avioeron yhteydessä havaitut muutokset psyykenlääkityksen yleisyydessä olivatkin suurimpia mielialalääkkeiden käytössä, Metsä-Simola kertoo.


Huono mielenterveys jarruna pitkälle liitolle

Jatkuvasti avo- tai avioliitossa elävät käyttivät psyykenlääkkeitä vain harvoin. Pitkistä avoliitoista ja avioliitoista eroavilla lääkitys oli jonkin verran liitossa jatkavia yleisempää jo viisi vuotta ennen eroa.Vielä tavallisempaa lääkitys oli niiden keskuudessa, jotka päätyivät eroon jo lyhyen avoliiton jälkeen.

- Huono mielenterveys näyttää rajoittavan mahdollisuuksia pitkän liiton muodostamiseen. Mielenterveysongelmien hoidossa olisikin tärkeää huomioida läheiset ihmissuhteet entistä paremmin, Metsä-Simola toteaa.

 
Eronneiden miesten kuolleisuusriski yli kaksinkertainen

Väitöstutkimuksessa ilmeni, että yli kymmenen vuoden seuranta-aikana eronneiden miesten kuolleisuusriski oli yli kaksinkertainen ja naisillakin yli puolitoistakertainen naimisissa pysyviin verrattuna. Vaikka psyykenlääkityksen ja avioeron yhteys oli pitkälti riippumaton sosiaalisista ja taloudellisista resursseista, sosioekonominen huono-osaisuus selitti noin puolet avioeron jälkeen koholla olevasta kuolleisuusriskistä.

- Tämän kuolleisuuseron kaventamiseksi sosioekonomisen huono-osaisuuden pitkittymistä avioeron jälkeen olisi syytä pyrkiä estämään, Metsä-Simola sanoo. 


Alkoholi kasvatti eronneiden kuolleisuusriskiä

Tutkimuksen mukaan alkoholikuolleisuuden riski oli miehillä yli viisinkertainen ja naisillakin kolminkertainen avioeron jälkeen. Väkivaltaisen kuoleman riski oli puolestaan eronneilla naisilla yli nelinkertainen ja miehillä noin nelinkertainen verrattuna naimisissa pysyneisiin miehiin ja naisiin. Väkivaltaiset kuolemat olivat useimmiten itsemurhia. Myös tapaturmaisen kuoleman riski oli selvästi koholla sekä eronneilla miehillä että naisilla.

- Varsinkin miehillä kuolleisuus näihin syihin oli suurta heti eron jälkeisinä vuosina. Avioeroa harkitsevien ja sen jo läpi käyneiden psyykkiseen tukemiseen pitäisi kiinnittää erityistä huomiota, Metsä-Simola muistuttaa.

Tutkimus perustuu koko väestöä edustaviin rekisteriaineistoihin, joissa on yhdistelty Tilastokeskuksen, Kelan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämiä tietoja.


’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’

Niina Metsä-Simola väittelee 17.8.2018 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Divorce, mental health and mortality - A longitudinal register study". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Metsätalo, luentosali 1, Unioninkatu 40.

Vastaväittäjänä on Assistant Professor Jornt Mandemakers, Utrecht University, ja kustoksena on professori Pekka Martikainen.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.


Väittelijän yhteystiedot:
Niina Metsä-Simola
Puh. 040 515 8566
niina.metsa-simola@helsinki.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pasi Komulainen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto, Puh. 050-5398523, pasi.komulainen@helsinki.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Kissojen ja koirien bakteerien antibioottiresistenssi on vähentynyt16.11.2018 09:38Tiedote

Kissojen ja koirien bakteereiden vastustuskyky antibiooteille on vähenemässä monen vuoden jälkeen. Tilanteen paranemiseen on todennäköisesti vaikuttanut antibioottien vähentynyt käyttö. Vaikka kehitys on ollut valoisampaa, monien antibioottien kohdalla vastustuskykyisten kantojen osuus on edelleen liian suuri ja aktiivisia toimia tarvitaan, kertoo Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratorio. Seurantatieto on kerätty vuosilta 2014–2017.

Yksin asuvan kohtuullinen minimibudjetti on noin 1 400 euroa kuukaudessa15.11.2018 10:13Tiedote

Esimerkkitalouksien välttämättömien kulujen yhteissumma kuukaudessa vaihtelee pääkaupunkiseudulla yksin asuvien alle 45-vuotiaiden noin 1 380 eurosta kahden vanhemman ja kolmilapsisen perheen noin 4 250 euroon. Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa on selvitetty, mitä tavaroita ja palveluita kuluttaja tarvitsee, jotta tulee toimeen, voi ylläpitää terveyttä ja voi kokea osallistuvansa yhteiskunnalliseen toimintaan Suomessa.

Tervakapitalismi mullisti kainuulaisten elämän 1800-luvulla14.11.2018 15:24Tiedote

Tutkimuksen mukaan tervatalous asemoitui 1800-luvun Kainuuseen erityisessä historiallisessa kontekstissa. Tervakapitalismin muotoutumista määrittivät kapitalistisen maailmanjärjestelmän, Suomen suurruhtinaskunnan ja Pohjois-Suomen talousalueen yhteiskunnallisten rakenteiden sekä toimijoiden voimasuhteet. Lähes vuosisadan jatkunut tervakapitalismi mullisti perin pohjin kainuulaisten elämän ja luontokäsitykset.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme