Helsingin yliopistoHelsingin yliopisto

Avo­soi­den kui­vaus köyh­dyt­tää suo­ma­lais­ta suo­lin­tu­la­jis­toa

Jaa

Tuore kansainvälinen tutkimus osoittaa, että Suomen, Ruotsin, Norjan, Viron ja Latvian suolintulajien kannat ovat pienentyneet kolmanneksen kolmessa vuosikymmenessä. Huonoin tilanne on Suomessa ja huonoiten menee suomalaisilla suokukoilla, jonka kanta on nykyisin vain kolmen prosentin luokkaa siitä mitä se oli tutkimusjakson alussa.

Suomalaisten suokukkojen kanta on romahtanut (kuva: Aleksi Lehikoinen)
Suomalaisten suokukkojen kanta on romahtanut (kuva: Aleksi Lehikoinen)

– Myös monien yleisten suolintujen, kuten liron, niittykirvisen, keltavästäräkin ja pajusirkun, kannat ovat pienentyneet Suomen soilla noin kolmanneksen tai enemmän vuodesta 1981, kertoo akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta, joka on osa Helsingin yliopistoa.

Ainoa kaikissa maissa runsastunut suolintu on kurki, jonka määrät ovat kolminkertaistuneet kolmessa vuosikymmenessä. Syynä tähän lienee lajin metsästyksen vähentyminen talvehtimisalueilla ja muuttoreitin varrella.

Syy­pää­nä oji­tuk­set ja tur­ve­tuo­tan­to

Suolinnuston heikkoon tilanteeseen syynä ovat etenkin luonnontilaisten soiden väheneminen vuosikymmeniä jatkuneen soiden ojitusten ja turvetuotannon takia.

– Yleisesti suolintujen tiheydet ovat huomattavasti korkeampia avoimilla, vähäpuustoisilla ja ojittamattomilla soilla, kertoo erikoistutkija Andreas Lindén Yrkeshögskolan Noviasta.

Avosoita on pyritty muuttamaan ojituksilla metsämaaksi. Pohjois-Euroopan maista juuri Suomessa ojitus on ollut kaikkein voimakkainta. Täkäläisistä soista vain 14 prosenttia on suojeltu, paras suojelutilanne on Pohjois-Lapissa.

Viron avosoista on suojeltu arviolta 75 prosenttia ja tutkimuksen mukaan maan suolintukannat ovatkin jopa kasvussa.

Suo­men tu­li­si ot­taa vas­tuu­ta suo­je­lus­ta

Soiden linnuston tilaa voidaan tutkijoiden mukaan parantaa suojelemalla olemassa olevia avosoita sekä ennallistamalla aiemmin ojitettuja soita.

– Laajimman suopinta-alan takia Suomella on suurin vastuu suolintukantojen säilymisestä Euroopan Unionin alueella, minkä takia meidän tulisi panostaa selkeästi nykyistä voimakkaammin soiden suojeluun ja ennallistamiseen, tiivistää Lehikoinen.

Tutkimuksen tiedot perustuvat Pohjois-Euroopassa tehtyihin pitkäaikaisiin linnustonseurantoihin ja tulokset on julkaistu kansainvälisessä Biological Conservation -tiedesarjassa.

Lisätietoa:

Alkuperäisjulkaisu: Substantial decline of Northern European peatland bird populations: Consequences of drainage

Akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo, aleksi.lehikoinen@helsinki.fi, 045-1375732

Erikoistutkija Andreas Lindén, Yrkeshögskolan Novia, andreas.linden@novia.fi, 050-34463999

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Suomalaisten suokukkojen kanta on romahtanut (kuva: Aleksi Lehikoinen)
Suomalaisten suokukkojen kanta on romahtanut (kuva: Aleksi Lehikoinen)
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 33
00014 Helsinki

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.

Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella. 

Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Moniresistentit bakteerit ovat tuontikoirilla huolestuttavan yleisiä17.11.2017 08:56Tiedote

Yleisimmin käytetyille mikrobilääkkeille vastustuskykyisiä suolistoperäisiä bakteereita on tänä vuonna löydetty koirien seulontanäytteistä neljä kertaa useammin kuin viime vuonna. Osa näistä bakteereista voi tarttua myös ihmiseen. Helsingin yliopiston asiantuntijat kehottavat ulkomaisilta koiratarhoilta eläimiä tuovia järjestöjä ottamaan huomioon resistenttien bakteerien leviämisriskin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme