Avosoiden kuivaus köyhdyttää suomalaista suolintulajistoa
Tuore kansainvälinen tutkimus osoittaa, että Suomen, Ruotsin, Norjan, Viron ja Latvian suolintulajien kannat ovat pienentyneet kolmanneksen kolmessa vuosikymmenessä. Huonoin tilanne on Suomessa ja huonoiten menee suomalaisilla suokukoilla, jonka kanta on nykyisin vain kolmen prosentin luokkaa siitä mitä se oli tutkimusjakson alussa.
– Myös monien yleisten suolintujen, kuten liron, niittykirvisen, keltavästäräkin ja pajusirkun, kannat ovat pienentyneet Suomen soilla noin kolmanneksen tai enemmän vuodesta 1981, kertoo akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta, joka on osa Helsingin yliopistoa.
Ainoa kaikissa maissa runsastunut suolintu on kurki, jonka määrät ovat kolminkertaistuneet kolmessa vuosikymmenessä. Syynä tähän lienee lajin metsästyksen vähentyminen talvehtimisalueilla ja muuttoreitin varrella.
Syypäänä ojitukset ja turvetuotanto
Suolinnuston heikkoon tilanteeseen syynä ovat etenkin luonnontilaisten soiden väheneminen vuosikymmeniä jatkuneen soiden ojitusten ja turvetuotannon takia.
– Yleisesti suolintujen tiheydet ovat huomattavasti korkeampia avoimilla, vähäpuustoisilla ja ojittamattomilla soilla, kertoo erikoistutkija Andreas Lindén Yrkeshögskolan Noviasta.
Avosoita on pyritty muuttamaan ojituksilla metsämaaksi. Pohjois-Euroopan maista juuri Suomessa ojitus on ollut kaikkein voimakkainta. Täkäläisistä soista vain 14 prosenttia on suojeltu, paras suojelutilanne on Pohjois-Lapissa.
Viron avosoista on suojeltu arviolta 75 prosenttia ja tutkimuksen mukaan maan suolintukannat ovatkin jopa kasvussa.
Suomen tulisi ottaa vastuuta suojelusta
Soiden linnuston tilaa voidaan tutkijoiden mukaan parantaa suojelemalla olemassa olevia avosoita sekä ennallistamalla aiemmin ojitettuja soita.
– Laajimman suopinta-alan takia Suomella on suurin vastuu suolintukantojen säilymisestä Euroopan Unionin alueella, minkä takia meidän tulisi panostaa selkeästi nykyistä voimakkaammin soiden suojeluun ja ennallistamiseen, tiivistää Lehikoinen.
Tutkimuksen tiedot perustuvat Pohjois-Euroopassa tehtyihin pitkäaikaisiin linnustonseurantoihin ja tulokset on julkaistu kansainvälisessä Biological Conservation -tiedesarjassa.
Lisätietoa:
Alkuperäisjulkaisu: Substantial decline of Northern European peatland bird populations: Consequences of drainage
Akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo, aleksi.lehikoinen@helsinki.fi, 045-1375732
Erikoistutkija Andreas Lindén, Yrkeshögskolan Novia, andreas.linden@novia.fi, 050-34463999
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura HiisivuoriTiedeviestinnän asiantuntija Helsingin yliopisto
+358 50 576 2960laura.hiisivuori@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.
Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella.
Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Avioero lisää psyykenlääkitystä ja nostaa kuolleisuusriskiä14.8.2018 08:30 | Tiedote
Pitkissä avo- ja avioliitoissa vain harvat käyttävät psyykenlääkkeitä, mutta eroprosessin aikana lääkitys yleistyy selvästi. Myös tapaturmaisen, väkivaltaisen tai alkoholiperäisen kuoleman riski on voimakkaasti koholla heti avioeron jälkeen, varsinkin miehillä. Eroa harkitsevien ja eroprosessia läpi käyvien parien tukemiseen olisikin hyvä löytää uusia keinoja, ilmenee Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta.
Narkolepsialääkkeiden kehitykseen uusi näkokulma atsuleeniyhdisteistä14.8.2018 07:00 | Tiedote
Farmasian tutkijoiden kehittämät pienmolekyylit aktivoivat unen ja valvetilan rytmittämiseen osallistuvaa järjestelmää.
Pähkinä- ja koivuallergia ovat voimakkaasti yhteydessä toisiinsa13.8.2018 15:40 | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa todetaan myös, että maapähkinäsiedätyksellä saadaan nostettua allergian oirekynnystä.
Helsingin yliopisto maailman sadan parhaan joukossa Taiwan-yliopistovertailussa10.8.2018 14:28 | Tiedote
Helsingin yliopisto paransi sijoitustaan National Taiwan University -yliopistovertailussa. Se ylsi sijalle 79 ja on siten mittauksen paras suomalainen ja kolmanneksi paras pohjoismainen yliopisto.
Mullalle ja sen mikrobeille altistaminen lieventää hiirten allergisia oireita9.8.2018 13:05 | Tiedote
Immuunisairauksien, kuten allergioiden, nopean yleistymisen syyksi länsimaissa esitetään osaltaan vähentynyttä altistusta luonnon monimuotoiselle mikrobistolle. Tutkijat Helsingin yliopistosta ja Tukholman Karoliinisesta Instituutista osoittivat, että altistus mullalle lievensi hiirten allergista tulehdusta.
Tyypin 1 diabetesta sairastavien naisten lisääntymisterveys on kohentunut9.8.2018 09:15 | Tiedote
Raskaudenkeskeytykset, sterilisaatio ja pienempi lapsiluku ovat edelleen tavallisempia tyypin 1 diabetesta sairastavilla naisilla kuin heidän ikätovereillaan. Diabetesta sairastavien ja verrokkiryhmän väliset erot ovat kuitenkin pienemmät nuoremmissa ikäryhmissä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme