Avosoiden kuivaus köyhdyttää suomalaista suolintulajistoa
Tuore kansainvälinen tutkimus osoittaa, että Suomen, Ruotsin, Norjan, Viron ja Latvian suolintulajien kannat ovat pienentyneet kolmanneksen kolmessa vuosikymmenessä. Huonoin tilanne on Suomessa ja huonoiten menee suomalaisilla suokukoilla, jonka kanta on nykyisin vain kolmen prosentin luokkaa siitä mitä se oli tutkimusjakson alussa.
– Myös monien yleisten suolintujen, kuten liron, niittykirvisen, keltavästäräkin ja pajusirkun, kannat ovat pienentyneet Suomen soilla noin kolmanneksen tai enemmän vuodesta 1981, kertoo akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta, joka on osa Helsingin yliopistoa.
Ainoa kaikissa maissa runsastunut suolintu on kurki, jonka määrät ovat kolminkertaistuneet kolmessa vuosikymmenessä. Syynä tähän lienee lajin metsästyksen vähentyminen talvehtimisalueilla ja muuttoreitin varrella.
Syypäänä ojitukset ja turvetuotanto
Suolinnuston heikkoon tilanteeseen syynä ovat etenkin luonnontilaisten soiden väheneminen vuosikymmeniä jatkuneen soiden ojitusten ja turvetuotannon takia.
– Yleisesti suolintujen tiheydet ovat huomattavasti korkeampia avoimilla, vähäpuustoisilla ja ojittamattomilla soilla, kertoo erikoistutkija Andreas Lindén Yrkeshögskolan Noviasta.
Avosoita on pyritty muuttamaan ojituksilla metsämaaksi. Pohjois-Euroopan maista juuri Suomessa ojitus on ollut kaikkein voimakkainta. Täkäläisistä soista vain 14 prosenttia on suojeltu, paras suojelutilanne on Pohjois-Lapissa.
Viron avosoista on suojeltu arviolta 75 prosenttia ja tutkimuksen mukaan maan suolintukannat ovatkin jopa kasvussa.
Suomen tulisi ottaa vastuuta suojelusta
Soiden linnuston tilaa voidaan tutkijoiden mukaan parantaa suojelemalla olemassa olevia avosoita sekä ennallistamalla aiemmin ojitettuja soita.
– Laajimman suopinta-alan takia Suomella on suurin vastuu suolintukantojen säilymisestä Euroopan Unionin alueella, minkä takia meidän tulisi panostaa selkeästi nykyistä voimakkaammin soiden suojeluun ja ennallistamiseen, tiivistää Lehikoinen.
Tutkimuksen tiedot perustuvat Pohjois-Euroopassa tehtyihin pitkäaikaisiin linnustonseurantoihin ja tulokset on julkaistu kansainvälisessä Biological Conservation -tiedesarjassa.
Lisätietoa:
Alkuperäisjulkaisu: Substantial decline of Northern European peatland bird populations: Consequences of drainage
Akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo, aleksi.lehikoinen@helsinki.fi, 045-1375732
Erikoistutkija Andreas Lindén, Yrkeshögskolan Novia, andreas.linden@novia.fi, 050-34463999
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura HiisivuoriTiedeviestinnän asiantuntija Helsingin yliopisto
+358 50 576 2960laura.hiisivuori@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.
Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella.
Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Millainen on tie rauhaan, kysytään Helsingin yliopiston Tiedekulmassa 5.10.25.9.2017 10:15 | Kutsu
Miten konfliktit ratkaistaan ja mitkä ovat rauhan edellytykset? Onko uskonto osa radikalisoitumista? Mikä on Suomen rooli maailman konfliktien ratkaisemisessa? Aiheesta keskustelemassa Hussein Al-Taee, Pekka Haavisto, Heikki J. Koskinen ja Elina Vuola. Keskustelua ohjaa Eva Biaudet.
Runsaat kuukautiset, hormonikierukka ja syöpäriski?25.9.2017 08:00 | Tiedote
Hormonikierukkaa runsaiden kuukautisten hoidossa käyttäneillä naisilla on suurentunut riski sairastua rintasyöpään, mutta pienentynyt riski sairastua kohdunrungon syöpään tai munasarjasyöpään. Tämä käy ilmi väitöstutkimuksesta, joka tarkastetaan Helsingin yliopistossa 29.9.2017.
Eturauhassyövän diagnostiikkaan tarvitaan uusia työkaluja21.9.2017 08:31 | Tiedote
Eturauhassyövän laajuudesta ja sijainnista ei saada riittävän tarkkaa ja luotettavaa tietoa neulanäytteiden perusteella, osoittaa Helsingin yliopistossa 22.9.2017 tarkastettava väitöstutkimus.
Uusia työkaluja mitokondriosairauksien diagnostiikkaan20.9.2017 09:03 | Tiedote
Väitöstutkimuksessa löytyi keino parantaa mitokondriaalisten lihassairauksien diagnostiikkaa ja tunnistettiin vakavaa aivosairautta aiheuttava geenivirhe.
Siipikarjan rooli kotimaisissa kampylobakteeritartunnoissa on oletettua pienempi20.9.2017 09:00 | Tiedote
Neljäsosa ihmisten kampylobakteeritartunnoista pystyttiin väitöstutkimuksessa yhdistämään broilereista eristettyihin kantoihin. Loput tartunnat olivat peräisin tuntemattomista lähteistä, kuten muista kotieläimistä tai ympäristöstä.
Täysin uudistunut Tiedekulma tarjoaa kaupungin kiinnostavimmat keskustelut19.9.2017 10:00 | Tiedote
Helsingin yliopiston uudessa Tiedekulmassa olet huipputieteen äärellä, keskustakampuksen ytimessä, keskellä intohimoisia nuoria ja viisaita varttuneita. Tiedekulma avataan asteittain, avajaisia vietetään keskiviikkona 20.9.2017.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme