Avosoiden kuivaus köyhdyttää suomalaista suolintulajistoa
Tuore kansainvälinen tutkimus osoittaa, että Suomen, Ruotsin, Norjan, Viron ja Latvian suolintulajien kannat ovat pienentyneet kolmanneksen kolmessa vuosikymmenessä. Huonoin tilanne on Suomessa ja huonoiten menee suomalaisilla suokukoilla, jonka kanta on nykyisin vain kolmen prosentin luokkaa siitä mitä se oli tutkimusjakson alussa.
– Myös monien yleisten suolintujen, kuten liron, niittykirvisen, keltavästäräkin ja pajusirkun, kannat ovat pienentyneet Suomen soilla noin kolmanneksen tai enemmän vuodesta 1981, kertoo akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta, joka on osa Helsingin yliopistoa.
Ainoa kaikissa maissa runsastunut suolintu on kurki, jonka määrät ovat kolminkertaistuneet kolmessa vuosikymmenessä. Syynä tähän lienee lajin metsästyksen vähentyminen talvehtimisalueilla ja muuttoreitin varrella.
Syypäänä ojitukset ja turvetuotanto
Suolinnuston heikkoon tilanteeseen syynä ovat etenkin luonnontilaisten soiden väheneminen vuosikymmeniä jatkuneen soiden ojitusten ja turvetuotannon takia.
– Yleisesti suolintujen tiheydet ovat huomattavasti korkeampia avoimilla, vähäpuustoisilla ja ojittamattomilla soilla, kertoo erikoistutkija Andreas Lindén Yrkeshögskolan Noviasta.
Avosoita on pyritty muuttamaan ojituksilla metsämaaksi. Pohjois-Euroopan maista juuri Suomessa ojitus on ollut kaikkein voimakkainta. Täkäläisistä soista vain 14 prosenttia on suojeltu, paras suojelutilanne on Pohjois-Lapissa.
Viron avosoista on suojeltu arviolta 75 prosenttia ja tutkimuksen mukaan maan suolintukannat ovatkin jopa kasvussa.
Suomen tulisi ottaa vastuuta suojelusta
Soiden linnuston tilaa voidaan tutkijoiden mukaan parantaa suojelemalla olemassa olevia avosoita sekä ennallistamalla aiemmin ojitettuja soita.
– Laajimman suopinta-alan takia Suomella on suurin vastuu suolintukantojen säilymisestä Euroopan Unionin alueella, minkä takia meidän tulisi panostaa selkeästi nykyistä voimakkaammin soiden suojeluun ja ennallistamiseen, tiivistää Lehikoinen.
Tutkimuksen tiedot perustuvat Pohjois-Euroopassa tehtyihin pitkäaikaisiin linnustonseurantoihin ja tulokset on julkaistu kansainvälisessä Biological Conservation -tiedesarjassa.
Lisätietoa:
Alkuperäisjulkaisu: Substantial decline of Northern European peatland bird populations: Consequences of drainage
Akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo, aleksi.lehikoinen@helsinki.fi, 045-1375732
Erikoistutkija Andreas Lindén, Yrkeshögskolan Novia, andreas.linden@novia.fi, 050-34463999
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura HiisivuoriTiedeviestinnän asiantuntija Helsingin yliopisto
+358 50 576 2960laura.hiisivuori@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.
Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella.
Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tilapioneerit esittää: M.Y. Fest 5.5.201823.4.2018 12:28 | Tiedote
Tilapioneerit-kurssin opiskelijat kutsuvat kaikkia kaupunkilaisia mukaan Myyrmäen sydämeen kaupunkikulttuuritapahtumaan. He näyttävät miten kolossaalinen konttori muuttuu yhden päivän ajaksi eloisaksi olohuoneeksi. Tilojen väliaikaiskäyttöä kehittävällä Tilapioneerit-kurssilla on opiskelijoita Helsingin yliopistosta ja Aalto-yliopistosta.
Uutta tietoa sydämen vajaatoiminnan geneettisistä taustamekanismeista23.4.2018 08:06 | Tiedote
Väitöstutkimus paljasti uutta tietoa sydämen vajaatoiminnan mekanismeista ja osoitti myös, ettei suomalaisessa väestössä ei ole yleisiä geenimuotoja, jotka merkittävästi altistaisivat harvinaiselle Takotsubo-sydänlihastaudille.
Väitös: Työllistymisen edistämisessä tarvitaan hallinnonalojen ja palvelujen yhteensovittamista23.4.2018 08:00 | Tiedote
Vastuiden siirtelyn hallinnonalalta toiselle on loputtava, mikäli vaikeasti työllistyvien työllistymistä halutaan tukea, toteaa tuore Helsingin yliopistossa tarkastettava yhteiskuntapolitiikan väitöstutkimus.
Rahkasammalen ja bakteerin yhteistyöllä torjutaan metaanipäästöjä ja vahvistetaan hiilinielua20.4.2018 12:52 | Tiedote
Pohjoisten soiden yleisin kasvi, rahkasammal, on oleellinen paitsi turpeen kertymiselle, myös metaanipäästöjen torjunnalle. Tämän mahdollistavat rahkasammalissa elävät metaania hapettavat bakteerit.
Vuoden paras päihdeaiheinen tutkimusartikkeli paljasti uutta tietoa alkoholin vaikutuksista sikiöön19.4.2018 13:00 | Tiedote
Alkoholi- ja huumetutkijain seura on palkinnut vuoden parhaana päihdeaiheisena tutkimusartikkelina Heidi Marjosen, Hanna Kahilan ja Nina Kaminen-Aholan artikkelin raskaudenaikaisen alkoholialtistuksen genotyyppikohtaisista vaikutuksista istukan geenien säätelyyn ja vastasyntyneen päänympärykseen.
Tutkimus aggressiivisen NK-soluleukemian taustamekanismeista avaa tietä lääkehoidon kehittämiseen19.4.2018 12:00 | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijoiden johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa löydettiin uutta tietoa harvinaisesta aggressiivisesta NK-soluleukemiasta. Tutkijat löysivät myös potentiaalisia lääkeaineita tämän nopeasti kuolemaan johtavan syövän hoitoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme