Helsingin yliopisto

Bakteeri voi olla huono isäntä, mutta tehokas renki

Jaa

Synteettisen biologian keinoin voidaan keinotekoisesti jäljitellä bakteerien muodostamia biofilmejä. Biologisista rakennepalikoista on tavoitteena luoda esimerkiksi lääkkeitä tuottavia nanotehtaita.

Neljäkymmentä vuotta sitten havaittiin, että bakteerit muodostavat biofilmeiksi kutsuttuja rakenteita. Bakteerit elävät biofilmissä kuten ihmiset järjestäytyneessä suurkaupungissa. Biopolymeereistä muodostuvat "rakennukset" suojelevat niiden sisällä olevia bakteereita. Käytettävissä olevat voimavarat jaetaan tehokkaasti bakteerikaupungin asukkaiden kesken, ja koko rakenne limamaisine päällyskerroksineen varjelee yhdyskuntaa ympäristön haittavaikutuksilta. Malliesimerkkeinä tästä ovat Yellowstonen kansallispuiston kuumissa lähteissä viihtyvät limamaiset bakteeriyhdyskunnat.

Bakteerien muodostamien biofilmien on tunnistettu olevan pääasiallisin syy bakteerien kestävyyteen ja vastustuskykyyn. Ne voivat tämän vuoksi vaarantaa ihmisten terveyden, mutta toisaalta biofilmeistä on myös hyötyä –  aina maaperän puhdistuksesta energiantuotantoon.

Bakteerien valjastamisessa aiotaan nyt hyödyntää synteettisen biologian tarjoamia keinoja. Synteettinen biologia on uusi tutkimusala, jonka tarkoitus on rakentaa biologisista rakennuspalikoista toiminnallisia kokonaisuuksia.

– Kolmen suomalaisen yliopiston välisen ArtFilm-hankkeen tavoitteena on kehittää uusia työkaluja, joiden avulla biofilmit saadaan muunnettua arvokkaita kemikaaleja tai lääkkeitä tuottaviksi nanotehtaiksi, bakteerien valmistamiksi nanolangoiksi, mikrokokoisiksi polttokennoiksi ja huumeiden tai räjähteiden havaitsemiseen tarkoitetuiksi bioantureiksi. Sovellukset ovat rajattomat, kuvailee hanketta koordinoiva farmaseuttisen biologian professori Pia Vuorela Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnasta.

Vuorelan oma tutkimus keskittyy biofilmien terveydenhuollon laitteille tuottamien ongelmien ratkaisuun. Biofilmit ovat ongelmallisia kehoon asetetuissa vierasesineissä, kuten virtsatiekatetreissa. Tutkimuksessa pyritään ymmärtämään, miten biofilmit kiinnittyvät ja keskustelevat keskenään näissä materiaaleissa synteettisen biologian avulla. Tietojen perusteella käytetään esimerkiksi 3D-tulostusteknologiaa uusien henkilökohtaisten laitteiden kehittämisessä.

––––––––––––––––

Professori Pia Vuorela koordinoi Suomen Akatemian FinSynBio-ohjelmaan kuuluvaan Bakteeribiofilmien valmistaminen keinotekoisten nano(bio)komponenttien avulla (ArtFilm) -hanketta. Hankkeeseen osallistuu tutkijaryhmiä Helsingin yliopistosta, Tampereen yliopistosta sekä Åbo Akademista. ArtFilm-hankkeen kokonaisrahoitus on 2,1 miljoonaa euroa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

professori Pia Vuorela
pia.vuorela@helsinki.fi
puh. 050 40 96419

viestinnän asiantuntija Elina Raukko
elina.raukko@helsinki.fi
puh. 050 318 5302

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Väitös: Rahajärjestelmän mullistus toisi huomattavia lisätuloja valtiolle15.10.2018 09:41Tiedote

Pankkien rahanluontioikeuden siirtäminen julkisen vallan vastuulle toisi merkittävää seigniorage-tuloa eli rahan liikkeellelaskusta saatavaa tuloa valtiolle, esimerkiksi Suomessa keskimäärin 6 miljardia euroa vuosittain. Tämä vastaa sisäministeriön, ulkoministeriön, oikeusministeriön ja puolustusministeriön menoja yhteensä. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta.

Kutsu medialle: Miten tieteestä tehdään kansalaisoikeus? Haastekilpailu Wide – Open Source Science 26.–28.10. Helsingin Leipätehtaalla12.10.2018 08:48Tiedote

Vaikka tutkimus rahoitetaan verovaroilla, valtaosa tieteellisistä artikkeleista on tiedekustantamoiden maksumuurien takana. Millaisilla ratkaisuilla tiedettä voidaan avata kansalaisille, päättäjille ja liike-elämälle? Tervetuloa seuraamaan Wide Open Source Science -haastekilpailun avajaistilaisuutta perjantaina 26.10. klo 16.00 Helsingin Leipätehtaalle, jossa on puhumassa Suomen kovimpia avoimen tieteen asiantuntijoita. Tapahtuma on osa Open Access Weekiä eli avoimen tieteen kansainvälistä teemaviikkoa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme