Helsingin yliopisto

Bakteeri voi olla huono isäntä, mutta tehokas renki

Jaa
Synteettisen biologian keinoin voidaan keinotekoisesti jäljitellä bakteerien muodostamia biofilmejä. Biologisista rakennepalikoista on tavoitteena luoda esimerkiksi lääkkeitä tuottavia nanotehtaita.

Neljäkymmentä vuotta sitten havaittiin, että bakteerit muodostavat biofilmeiksi kutsuttuja rakenteita. Bakteerit elävät biofilmissä kuten ihmiset järjestäytyneessä suurkaupungissa. Biopolymeereistä muodostuvat "rakennukset" suojelevat niiden sisällä olevia bakteereita. Käytettävissä olevat voimavarat jaetaan tehokkaasti bakteerikaupungin asukkaiden kesken, ja koko rakenne limamaisine päällyskerroksineen varjelee yhdyskuntaa ympäristön haittavaikutuksilta. Malliesimerkkeinä tästä ovat Yellowstonen kansallispuiston kuumissa lähteissä viihtyvät limamaiset bakteeriyhdyskunnat.

Bakteerien muodostamien biofilmien on tunnistettu olevan pääasiallisin syy bakteerien kestävyyteen ja vastustuskykyyn. Ne voivat tämän vuoksi vaarantaa ihmisten terveyden, mutta toisaalta biofilmeistä on myös hyötyä –  aina maaperän puhdistuksesta energiantuotantoon.

Bakteerien valjastamisessa aiotaan nyt hyödyntää synteettisen biologian tarjoamia keinoja. Synteettinen biologia on uusi tutkimusala, jonka tarkoitus on rakentaa biologisista rakennuspalikoista toiminnallisia kokonaisuuksia.

– Kolmen suomalaisen yliopiston välisen ArtFilm-hankkeen tavoitteena on kehittää uusia työkaluja, joiden avulla biofilmit saadaan muunnettua arvokkaita kemikaaleja tai lääkkeitä tuottaviksi nanotehtaiksi, bakteerien valmistamiksi nanolangoiksi, mikrokokoisiksi polttokennoiksi ja huumeiden tai räjähteiden havaitsemiseen tarkoitetuiksi bioantureiksi. Sovellukset ovat rajattomat, kuvailee hanketta koordinoiva farmaseuttisen biologian professori Pia Vuorela Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnasta.

Vuorelan oma tutkimus keskittyy biofilmien terveydenhuollon laitteille tuottamien ongelmien ratkaisuun. Biofilmit ovat ongelmallisia kehoon asetetuissa vierasesineissä, kuten virtsatiekatetreissa. Tutkimuksessa pyritään ymmärtämään, miten biofilmit kiinnittyvät ja keskustelevat keskenään näissä materiaaleissa synteettisen biologian avulla. Tietojen perusteella käytetään esimerkiksi 3D-tulostusteknologiaa uusien henkilökohtaisten laitteiden kehittämisessä.

––––––––––––––––

Professori Pia Vuorela koordinoi Suomen Akatemian FinSynBio-ohjelmaan kuuluvaan Bakteeribiofilmien valmistaminen keinotekoisten nano(bio)komponenttien avulla (ArtFilm) -hanketta. Hankkeeseen osallistuu tutkijaryhmiä Helsingin yliopistosta, Tampereen yliopistosta sekä Åbo Akademista. ArtFilm-hankkeen kokonaisrahoitus on 2,1 miljoonaa euroa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

professori Pia Vuorela
pia.vuorela@helsinki.fi
puh. 050 40 96419


viestinnän asiantuntija Elina Raukko
elina.raukko@helsinki.fi
puh. 050 318 5302

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye