Bakteerinsyöjät torjumaan ruokamyrkytyksiä? - Faagit nitistivät yersinian elintarvikkeista
15.2.2018 13:40:00 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote

Bakteereita infektoivien ja tappavien virusten, bakteriofagien – faagien – käyttöä tartuntatautien torjunnassa on ryhdytty tutkimaan uudella innolla sen jälkeen, kun antibioottiresistenssistä on tullut maailmanlaajuinen ongelma. Jokainen bakteriofagi infektoi vain muutamaa bakteerilajia tai -kantaa, joten ne ovat varsinaisia täsmäaseita bakteerien aiheuttamien sairauksien torjunnassa.
Bakteriofageja ja faagiterapiaa jo pitkään tutkinut professori Mikael Skurnik Helsingin yliopistosta on yhteistyössä eteläkorealaisen Seoul National Universityn tutkijoiden kanssa selvittänyt, voisiko faageja hyödyntää myös elintarvikkeiden välityksellä leviävien bakteereiden hävittämisessä ja ruokamyrkytysten ehkäisemisessä.
Tutkijoiden kohteena oli Yersinia enterocolitica -bakteeri, joka on yersinioosin ylivoimaisesti yleisin aiheuttaja. Tauti tarttuu yleensä raa’asta tai huonosti kypsennetystä sianlihasta. Myös maito voi olla tartunnan lähde, mutta se on huomattavasti harvinaisempaa. Tartunta voi välittyä ihmiseen myös keittiötyövälineistä, joilla saastuneita elintarvikkeita on käsitelty.
Yersinioosin oireita ovat kuume, kova vatsakipu ja ripuli. Oireet voivat kestää jopa kolme viikkoa. Joskus sairauden jälkitautina ilmaantuu jopa viikkoja kestävä niveltulehdus. Yersinioosia esiintyy kaikkialla maailmassa; Suomessa siihen sairastuu vuosittain 500 – 700 ihmistä.
Faagikäsittely tehosi sekä elintarvikkeissa että työvälineissä
Tutkijat tunnistivat neljä bakteriofagia, jotka infektoivat Y. enterocolitica -bakteeria. Näistä tehokkaimmaksi osoittautunut fHe-Yen9-01-faagi valittiin työkaluksi tutkimuksen seuraavaan vaiheeseen, jossa arvioitiin faagin tehoa bakteerin saastuttamien elintarvikkeiden sekä työvälineiden puhdistamisessa.
– Otimme tarkastelun kohteeksi ne elintarvikkeet, joiden välityksellä tartunta yleisimmin tapahtuu sekä ne välineet, joilla näitä elintarvikkeita normaalisti keittiöissä käsitellään, Skurnik kertoo.
Y. enterocolitica -bakteeria istutettiin tavanomaisiin marketeissa myytäviin tuotteisiin: raakaan sianlihaan, valmiiksi grillattuun sianlihaan ja maitoon. Tämän jälkeen saastutetut elintarvikkeet saivat faagikäsittelyn ja bakteerien sekä faagien lukumäärää näytteissä seurattiin kolme vuorokautta.
– Faagikäsittely ehkäisi tehokkaasti bakteerin lisääntymisen elintarvikkeissa, ja faagien lukumäärä elintarvikkeissa kasvoi osoittaen, että faagit infektoivat bakteereita ja lisääntyvät niissä myös jääkaappilämpötilassa, Skurnik kertoo.
Seuraavaksi tutkijat istuttivat bakteeria ja faagia keittiötyövälineisiin, puisiin ja muovisiin leikkuulautoihin, veitsiin ja suojakäsineisiin. Niiden pinnalla olevien bakteerien ja faagien lukumääriä seurattiin kahden tunnin ajan. Myös tässä tapauksessa faagit ehkäisivät tehokkaasti bakteerien kasvua.
Faagikäsittelystä rutiinia elintarviketuotannossa?
Skurnikin tietämän mukaan vastaavanlaista tutkimusta faagien käytöstä elintarvikkeiden käsittelyssä ei ole tehty missään aikaisemmin. Aivan uusi idea elintarvikkeiden faagikäsittely ei silti ole: Yhdysvalloissa on jo markkinoilla faagituote, jota suihkutetaan raakojen elintarvikkeiden pinnalle Listeria-bakteerien torjumiseksi.
– Yersinia-infektioiden ehkäisylle ei ainakaan Suomessa ole valtavan suurta tarvetta, mutta tämä meidän tutkimuksemme voi toimia mallina muiden, vakavampien elintarvikeperäisten infektioiden ehkäisemiseen faagikäsittelyn avulla, Skurnik sanoo.
Kenties tulevaisuudessa faagipuhdistus onkin rutiinia tiettyjen elintarvikkeiden käsittelyssä.
– Voitaisiin käyttää faagisekoitusta, joka tehoaa useisiin eri bakteereihin, esimerkiksi salmonelloihin ja kampylobakteereihin sekä muihin tavallisiin ruokamyrkytyksiä aiheuttaviin suolistobakteereihin. Faagiseosta voitaisiin antaa myös ehkäisevästi tuotantoeläimille vaikkapa juomaveteen sekoitettuna, Skurnik pohtii.
Lisätietoja:
Professori Mikael Skurnik
Puh. 050 3360981
Sähköposti: mikael.skurnik@helsinki.fi
Viite: Bacteriophages reduce Yersinia enterocolitica contamination of food and kitchenware. Jin Woo Jun, Se Chang Park, Anu Wicklund, Mikael Skurnik. International Journal of Microbiology. https://doi.org/10.1016/j.ijfoodmicro.2018.02.007
Lisää faagiterapiasta:Bakteerinsyöjät torjumaan infektioita
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston palkitut väitöskirjat tuovat uutta tietoa kudosten uusiutumisesta, MS-taudista, kemiallisesta rikosteknisestä tutkimuksesta ja neoliittisista yhteisöistä29.5.2026 08:38:31 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto palkitsi Simon Anderssonin, Bonnie Nilhamn-Kuosmasen, Joona Sarkkisen ja Solja Säteen väitöskirjat vuoden 2025 parhaina.
Pyöräilybuumi ei toteutunut – infrastruktuuri-investoinnit eivät muuta kaupunkiliikennettä28.5.2026 15:34:07 EEST | Tiedote
Suomalaiset kaupungit ovat investoineet pyöräilyinfrastruktuuriin, mutta liikkumistottumukset eivät ole muuttuneet toivotulla tavalla, ilmenee Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta.
Koiran ja omistajan tunnetilat tahdistuvat fysiologiaan asti27.5.2026 18:10:26 EEST | Tiedote
Koiran ja omistajan välinen tunneyhteys näkyy paitsi käyttäytymisessä myös autonomisen hermoston toiminnassa. Helsingin yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että koiran ja omistajan sykevälivaihtelu on yhteydessä toisiinsa erityisesti silloin, kun pari viettää vapaasti aikaa yhdessä.
Kutsu 4.6.: Tutkimus tuo toivoa – tiedettä potilaan parhaaksi26.5.2026 10:00:58 EEST | Kutsu
Tervetuloa viettämään Toivon päivää 4.6. ja kuulemaan, kuinka suomalaista huippututkimusta viedään käytäntöön potilaiden parhaaksi. Neljä Meilahden kampuksen tutkijaa kertoo tarinansa siitä, kuinka tutkimus ja potilaiden kohtaaminen kulkevat käsi kädessä – ja tuovat ihmisille toivoa.
Alkoholin vaurioittamat lapset jäävät ilman diagnoosia ja tukea26.5.2026 07:39:35 EEST | Tiedote
Sikiöaikainen alkoholialtistus näkyy lapsen oppimisessa, muistissa ja arjen taidoissa. Varhainen tuki parantaisi altistuneiden lasten kykyä selviytyä arjessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

