Bakteerinsyöjät torjumaan ruokamyrkytyksiä? - Faagit nitistivät yersinian elintarvikkeista

Bakteereita infektoivien ja tappavien virusten, bakteriofagien – faagien – käyttöä tartuntatautien torjunnassa on ryhdytty tutkimaan uudella innolla sen jälkeen, kun antibioottiresistenssistä on tullut maailmanlaajuinen ongelma. Jokainen bakteriofagi infektoi vain muutamaa bakteerilajia tai -kantaa, joten ne ovat varsinaisia täsmäaseita bakteerien aiheuttamien sairauksien torjunnassa.
Bakteriofageja ja faagiterapiaa jo pitkään tutkinut professori Mikael Skurnik Helsingin yliopistosta on yhteistyössä eteläkorealaisen Seoul National Universityn tutkijoiden kanssa selvittänyt, voisiko faageja hyödyntää myös elintarvikkeiden välityksellä leviävien bakteereiden hävittämisessä ja ruokamyrkytysten ehkäisemisessä.
Tutkijoiden kohteena oli Yersinia enterocolitica -bakteeri, joka on yersinioosin ylivoimaisesti yleisin aiheuttaja. Tauti tarttuu yleensä raa’asta tai huonosti kypsennetystä sianlihasta. Myös maito voi olla tartunnan lähde, mutta se on huomattavasti harvinaisempaa. Tartunta voi välittyä ihmiseen myös keittiötyövälineistä, joilla saastuneita elintarvikkeita on käsitelty.
Yersinioosin oireita ovat kuume, kova vatsakipu ja ripuli. Oireet voivat kestää jopa kolme viikkoa. Joskus sairauden jälkitautina ilmaantuu jopa viikkoja kestävä niveltulehdus. Yersinioosia esiintyy kaikkialla maailmassa; Suomessa siihen sairastuu vuosittain 500 – 700 ihmistä.
Faagikäsittely tehosi sekä elintarvikkeissa että työvälineissä
Tutkijat tunnistivat neljä bakteriofagia, jotka infektoivat Y. enterocolitica -bakteeria. Näistä tehokkaimmaksi osoittautunut fHe-Yen9-01-faagi valittiin työkaluksi tutkimuksen seuraavaan vaiheeseen, jossa arvioitiin faagin tehoa bakteerin saastuttamien elintarvikkeiden sekä työvälineiden puhdistamisessa.
– Otimme tarkastelun kohteeksi ne elintarvikkeet, joiden välityksellä tartunta yleisimmin tapahtuu sekä ne välineet, joilla näitä elintarvikkeita normaalisti keittiöissä käsitellään, Skurnik kertoo.
Y. enterocolitica -bakteeria istutettiin tavanomaisiin marketeissa myytäviin tuotteisiin: raakaan sianlihaan, valmiiksi grillattuun sianlihaan ja maitoon. Tämän jälkeen saastutetut elintarvikkeet saivat faagikäsittelyn ja bakteerien sekä faagien lukumäärää näytteissä seurattiin kolme vuorokautta.
– Faagikäsittely ehkäisi tehokkaasti bakteerin lisääntymisen elintarvikkeissa, ja faagien lukumäärä elintarvikkeissa kasvoi osoittaen, että faagit infektoivat bakteereita ja lisääntyvät niissä myös jääkaappilämpötilassa, Skurnik kertoo.
Seuraavaksi tutkijat istuttivat bakteeria ja faagia keittiötyövälineisiin, puisiin ja muovisiin leikkuulautoihin, veitsiin ja suojakäsineisiin. Niiden pinnalla olevien bakteerien ja faagien lukumääriä seurattiin kahden tunnin ajan. Myös tässä tapauksessa faagit ehkäisivät tehokkaasti bakteerien kasvua.
Faagikäsittelystä rutiinia elintarviketuotannossa?
Skurnikin tietämän mukaan vastaavanlaista tutkimusta faagien käytöstä elintarvikkeiden käsittelyssä ei ole tehty missään aikaisemmin. Aivan uusi idea elintarvikkeiden faagikäsittely ei silti ole: Yhdysvalloissa on jo markkinoilla faagituote, jota suihkutetaan raakojen elintarvikkeiden pinnalle Listeria-bakteerien torjumiseksi.
– Yersinia-infektioiden ehkäisylle ei ainakaan Suomessa ole valtavan suurta tarvetta, mutta tämä meidän tutkimuksemme voi toimia mallina muiden, vakavampien elintarvikeperäisten infektioiden ehkäisemiseen faagikäsittelyn avulla, Skurnik sanoo.
Kenties tulevaisuudessa faagipuhdistus onkin rutiinia tiettyjen elintarvikkeiden käsittelyssä.
– Voitaisiin käyttää faagisekoitusta, joka tehoaa useisiin eri bakteereihin, esimerkiksi salmonelloihin ja kampylobakteereihin sekä muihin tavallisiin ruokamyrkytyksiä aiheuttaviin suolistobakteereihin. Faagiseosta voitaisiin antaa myös ehkäisevästi tuotantoeläimille vaikkapa juomaveteen sekoitettuna, Skurnik pohtii.
Lisätietoja:
Professori Mikael Skurnik
Puh. 050 3360981
Sähköposti: mikael.skurnik@helsinki.fi
Viite: Bacteriophages reduce Yersinia enterocolitica contamination of food and kitchenware. Jin Woo Jun, Se Chang Park, Anu Wicklund, Mikael Skurnik. International Journal of Microbiology. https://doi.org/10.1016/j.ijfoodmicro.2018.02.007
Lisää faagiterapiasta:Bakteerinsyöjät torjumaan infektioita
Kuvat
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme