Bioetanolille näkyvissä uusi tuotantomenetelmä? Suomen luonnosta löytyvä lahottajasieni tuottaa etanolia puu- ja pahvijätteestä
Suomen luonnosta löytyvä lahottajasieni, rusorypykkä, on osoittautunut tehokkaaksi etanolin tuottajaksi. Se kykeni Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä väitöstutkimuksessa tuottamaan merkittäviä määriä etanolia monesta eri jätemateriaalista.
Rusorypykkä pystyi lahottamaan eri lajien sahanpurun lisäksi olkea ja runsaasti epäpuhtauksia sisältävää kierrätettyä puujätettä. Etanolin tuotanto oli erityisen suurta, kun rusorypykälle tarjoiltiin pahvia ja kierrätettyä pahvia.
Etanolin tuottoprosessi on erittäin yksinkertainen, sillä se perustuu rusorypykän omaan kykyyn lahottaa hapettomissa oloissa puuta ja tuottaa samanaikaisesti etanolia. Etanolin valmistukseen riittävät huoneenlämpö ja ilmatiivis astia, johon sieni suljetaan puumateriaalin ja ravintoliuoksen kanssa.
– Nyt käytössä oleviin kaupallisiin sovelluksiin verrattuna meidän prosessiimme tarvitaan enemmän aikaa. Toistaiseksi myös etanolipitoisuudet jäävät kaupallisia sovelluksia pienemmiksi. Toisaalta tämänhetkiset sovellukset eivät kykene käyttämään puuta tai jätepuuta ilman, että sitä käsitellään ensin liuottimella, hapolla tai paineistetulla höyryllä, toteaa 23. lokakuuta väittelevä Hans Mattila.
Helsingin yliopiston tutkijoiden kehittämä prosessi ei vaadi ulkopuolista lämmitystä, jäähdytystä tai sekoitusta, mikä tekee siitä kaupallisia sovelluksia halvemman ja yksinkertaisemman menetelmän.
– Etanolia voitaisiin näin tuottaa jopa sähköverkon ulottumattomissa. Rusorypykän käyttö bioetanolituotannossa lisäisi joustavuutta ja voisi olla ympäristön kannalta kestävämpi vaihtoehto. Menetelmää voitaisiin käyttää bioetanolin tuotantoon hajautetusti puuperäisen jätteen syntypaikalla, kuten maatiloilla, Mattila pohtii.
Menetelmä vaatii vielä lisätutkimusta ennen kaupallisen tuotannon mahdollistamista. Tutkijat pyrkivät jatkossa muokkaamaan kasvatusolosuhteita, jotta etanolin tuottoa voitaisiin lisätä. Myös lahotusprosessin yhteydessä syntyville muille yhdisteille etsitään käyttöä.
– Olemme tutkineet, mitä muuta rusorypykkä kykenee tuottamaan etanolin ohella. Puun lahotuksen yhteydessä syntyy useita luonnonyhdisteitä, joilla koko prosessiin voidaan saada kaupallista lisäpotentiaalia. Näitä yhdisteitä pyritään paraikaa tunnistamaan ja niiden biologista arvoa selvittämään.
_________________
FM Hans Mattila väittelee 23.10.2020 kello 15 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Phlebia radiata as an ethanol producing fungus: conversion of lignocelluloses and metabolic regulation under hypoxia". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Yliopistonkatu 3, Porthania PIII, Helsinki.
Väitöstilaisuutta voi seurata myös suorana verkon kautta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hans Mattila, hans.mattila@helsinki.fi, https://www.helsinki.fi/fi/ihmiset/henkilohaku/hans-mattila-9362904
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tiedeviestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme