Helsingin yliopisto

Bioetanolille näkyvissä uusi tuotantomenetelmä? Suomen luonnosta löytyvä lahottajasieni tuottaa etanolia puu- ja pahvijätteestä

Jaa

Rusorypykkä-lahottajasieni on tuottanut merkittäviä määriä etanolia puu- ja kartonkijätteestä. Jätemateriaali ei tarvitse monimutkaisia esikäsittelyjä, joten Helsingin yliopistossa saatu tutkimustulos saattaa olla uusi askel bioetanolin tuotannossa.

Suomen luonnosta löytyvä lahottajasieni, rusorypykkä, on osoittautunut tehokkaaksi etanolin tuottajaksi. Se kykeni Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä väitöstutkimuksessa tuottamaan merkittäviä määriä etanolia monesta eri jätemateriaalista.

Rusorypykkä pystyi lahottamaan eri lajien sahanpurun lisäksi olkea ja runsaasti epäpuhtauksia sisältävää kierrätettyä puujätettä. Etanolin tuotanto oli erityisen suurta, kun rusorypykälle tarjoiltiin pahvia ja kierrätettyä pahvia.

Etanolin tuottoprosessi on erittäin yksinkertainen, sillä se perustuu rusorypykän omaan kykyyn lahottaa hapettomissa oloissa puuta ja tuottaa samanaikaisesti etanolia. Etanolin valmistukseen riittävät huoneenlämpö ja ilmatiivis astia, johon sieni suljetaan puumateriaalin ja ravintoliuoksen kanssa.

– Nyt käytössä oleviin kaupallisiin sovelluksiin verrattuna meidän prosessiimme tarvitaan enemmän aikaa. Toistaiseksi myös etanolipitoisuudet jäävät kaupallisia sovelluksia pienemmiksi. Toisaalta tämänhetkiset sovellukset eivät kykene käyttämään puuta tai jätepuuta ilman, että sitä käsitellään ensin liuottimella, hapolla tai paineistetulla höyryllä, toteaa 23. lokakuuta väittelevä Hans Mattila.

Helsingin yliopiston tutkijoiden kehittämä prosessi ei vaadi ulkopuolista lämmitystä, jäähdytystä tai sekoitusta, mikä tekee siitä kaupallisia sovelluksia halvemman ja yksinkertaisemman menetelmän.

– Etanolia voitaisiin näin tuottaa jopa sähköverkon ulottumattomissa. Rusorypykän käyttö bioetanolituotannossa lisäisi joustavuutta ja voisi olla ympäristön kannalta kestävämpi vaihtoehto. Menetelmää voitaisiin käyttää bioetanolin tuotantoon hajautetusti puuperäisen jätteen syntypaikalla, kuten maatiloilla, Mattila pohtii.

Menetelmä vaatii vielä lisätutkimusta ennen kaupallisen tuotannon mahdollistamista. Tutkijat pyrkivät jatkossa muokkaamaan kasvatusolosuhteita, jotta etanolin tuottoa voitaisiin lisätä. Myös lahotusprosessin yhteydessä syntyville muille yhdisteille etsitään käyttöä.

– Olemme tutkineet, mitä muuta rusorypykkä kykenee tuottamaan etanolin ohella. Puun lahotuksen yhteydessä syntyy useita luonnonyhdisteitä, joilla koko prosessiin voidaan saada kaupallista lisäpotentiaalia. Näitä yhdisteitä pyritään paraikaa tunnistamaan ja niiden biologista arvoa selvittämään.  

_________________

FM Hans Mattila väittelee 23.10.2020 kello 15 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Phlebia radiata as an ethanol producing fungus: conversion of lignocelluloses and metabolic regulation under hypoxia". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Yliopistonkatu 3, Porthania PIII, Helsinki.


Väitöstilaisuutta voi seurata myös suorana verkon kautta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Hans Mattila, hans.mattila@helsinki.fi, https://www.helsinki.fi/fi/ihmiset/henkilohaku/hans-mattila-9362904

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

 

Tiedeviestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Raskaudenaikainen unettomuus lisää synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä - oikea-aikainen seulonta ja hoito tärkeää25.11.2020 09:00:00 EETTiedote

Loppuraskauden unettomuusoireet lisäävät synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä erityisesti, jos äidillä on muitakin masennuksen riskitekijöitä. Äidin masennus puolestaan ennustaa leikki-ikäisen lapsen tunne-elämän oireita. Äitien masennusoireet pitäisi siksi havaita mieluiten jo raskausaikana ja hoitaa matalalla kynnyksellä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme