Bioetanolille näkyvissä uusi tuotantomenetelmä? Suomen luonnosta löytyvä lahottajasieni tuottaa etanolia puu- ja pahvijätteestä

Suomen luonnosta löytyvä lahottajasieni, rusorypykkä, on osoittautunut tehokkaaksi etanolin tuottajaksi. Se kykeni Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä väitöstutkimuksessa tuottamaan merkittäviä määriä etanolia monesta eri jätemateriaalista.
Rusorypykkä pystyi lahottamaan eri lajien sahanpurun lisäksi olkea ja runsaasti epäpuhtauksia sisältävää kierrätettyä puujätettä. Etanolin tuotanto oli erityisen suurta, kun rusorypykälle tarjoiltiin pahvia ja kierrätettyä pahvia.
Etanolin tuottoprosessi on erittäin yksinkertainen, sillä se perustuu rusorypykän omaan kykyyn lahottaa hapettomissa oloissa puuta ja tuottaa samanaikaisesti etanolia. Etanolin valmistukseen riittävät huoneenlämpö ja ilmatiivis astia, johon sieni suljetaan puumateriaalin ja ravintoliuoksen kanssa.
– Nyt käytössä oleviin kaupallisiin sovelluksiin verrattuna meidän prosessiimme tarvitaan enemmän aikaa. Toistaiseksi myös etanolipitoisuudet jäävät kaupallisia sovelluksia pienemmiksi. Toisaalta tämänhetkiset sovellukset eivät kykene käyttämään puuta tai jätepuuta ilman, että sitä käsitellään ensin liuottimella, hapolla tai paineistetulla höyryllä, toteaa 23. lokakuuta väittelevä Hans Mattila.
Helsingin yliopiston tutkijoiden kehittämä prosessi ei vaadi ulkopuolista lämmitystä, jäähdytystä tai sekoitusta, mikä tekee siitä kaupallisia sovelluksia halvemman ja yksinkertaisemman menetelmän.
– Etanolia voitaisiin näin tuottaa jopa sähköverkon ulottumattomissa. Rusorypykän käyttö bioetanolituotannossa lisäisi joustavuutta ja voisi olla ympäristön kannalta kestävämpi vaihtoehto. Menetelmää voitaisiin käyttää bioetanolin tuotantoon hajautetusti puuperäisen jätteen syntypaikalla, kuten maatiloilla, Mattila pohtii.
Menetelmä vaatii vielä lisätutkimusta ennen kaupallisen tuotannon mahdollistamista. Tutkijat pyrkivät jatkossa muokkaamaan kasvatusolosuhteita, jotta etanolin tuottoa voitaisiin lisätä. Myös lahotusprosessin yhteydessä syntyville muille yhdisteille etsitään käyttöä.
– Olemme tutkineet, mitä muuta rusorypykkä kykenee tuottamaan etanolin ohella. Puun lahotuksen yhteydessä syntyy useita luonnonyhdisteitä, joilla koko prosessiin voidaan saada kaupallista lisäpotentiaalia. Näitä yhdisteitä pyritään paraikaa tunnistamaan ja niiden biologista arvoa selvittämään.
_________________
FM Hans Mattila väittelee 23.10.2020 kello 15 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Phlebia radiata as an ethanol producing fungus: conversion of lignocelluloses and metabolic regulation under hypoxia". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Yliopistonkatu 3, Porthania PIII, Helsinki.
Väitöstilaisuutta voi seurata myös suorana verkon kautta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hans Mattila, hans.mattila@helsinki.fi, https://www.helsinki.fi/fi/ihmiset/henkilohaku/hans-mattila-9362904
Kuvat
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tiedeviestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme