BlackRock

BlackRockin toimitusjohtajan Larry Finkin vuoden 2021 kirje toimitusjohtajille

Jaa

Ohessa BlackRockin toimitusjohtajan Larry Finkin vuoden 2021 kirje toimitusjohtajille. Kirje lähetetään niiden yhtiöiden toimitusjohtajille, joiden johtamiin yhtiöihin BlackRock on sijoittanut varoja asiakkaidensa puolesta. Kirjeessä keskitytään maailman siirtymiseen kohti nollapäästötaloutta ja sitä, mitä siirtymä tarkoittaa sekä yrityksille että sijoittajille.

BlackRockin toimitusjohtaja Larry Fink
BlackRockin toimitusjohtaja Larry Fink

Vuosi 2020 oli historiallinen vuosi vastuulliselle sijoittamiselle. Monet luulivat, että koronapandemia hidastaisi siirtymistä vastuulliseen sijoittamiseen. Kävikin päinvastoin, vauhti kasvoi maailmanlaajuisesti. Yritykset, valtiot ja sijoittajat ovat keskittyneet nollapäästöjen periaatteisiin – rakentamaan taloutta, jonka hiilipäästöt vuoteen 2050 mennessä eivät ylitä ilmakehästä poistettavan hiilen määrää. Globaali kehitys kohti nollapäästöjä ennakoi talouden dramaattista muutosta, ja sillä on syvälliset vaikutukset yrityksiin ja sijoittajiemme sijoitussalkkuihin.

Larry Finkin tämänvuotisen kirjeen ydinkohdat:

  • Vastuullisen sijoittamisen rakenteellinen muutos kiihtyy. Yritykset, valtiot ja sijoittajat ovat siirtymässä kohti nollapäästötaloutta, millä on dramaattiset vaikutukset yritysten arvostuksiin ja globaaliin talouteen. Uskomme, että tämä muutos tarjoaa historiallisia sijoitusmahdollisuuksia.
  • Energia-alalla tapahtuva muutos on mahdollisuus. Nollapäästöt tarjoavat mahdollisuuden rakentaa entistä kestävämpää taloutta, joka hyödyttää yhä useampia ihmisiä. Sidosryhmiensä silmissä erottautuvat ne yritykset, joilla on selvä pitkän aikavälin strategia energia-alalla tapahtuvan muutoksen varalta.
  • Datalla ja avoimuudella on väliä. Vastuullisuusriskien arvioiminen edellyttää korkea- ja tasalaatuisen ja olennaisen tiedon saatavuutta. Odotamme yritysten julkistavan liiketoimintasuunnitelmansa nollapäästötaloudessa. Kannatamme siirtymistä yhteen globaaliin raportointitapaan, jotta sijoittavat pystyvät paremmin arvioimaan pitkän aikavälin tuottopotentiaalia.
  • Sidosryhmäyhteydet vaikuttavat tuottoihin. Mitä paremmin yritys pystyy kertomaan olemassaolonsa tarkoituksen sidosryhmilleen – asiakkaille, työntekijöille ja yhteisöille – sitä paremmat ovat sen pitkän aikavälin tuotot osakkeenomistajille. Mitä paremmin yritys ottaa huomioon ilmastonmuutoksen ja sen tuomat mahdollisuudet, sitä enemmän markkinat palkitsevat sitä arvostuksen nousulla.

Larry Finkin vuotuisen toimitusjohtajakirjeen lähettämisen lisäksi BlackRock kertoo sitoutuvansa joukkoon toimenpiteitä auttaakseen asiakkaitaan valmistelemaan sijoitussalkkunsa nollapäästömaailmaan. Sitoumuksemme jakaantuvat kolmeen alueeseen: läpinäkyvyys, sijoitusten hallinnointi ja aktiivinen omistajuus:

  • Tehostetun tarkkailumallin käyttöön ottaminen aktiivisesti hoidetuissa sijoitussalkuissa merkittävän ilmastoriskin arvopapereiden hallinnoimiseksi
  • Sellaisten uusien sijoitustuotteiden lanseeraaminen, joilla on selvät tavoitteet lämpötilan nousun pitämiseksi tavoitellulla tasolla, mukaan lukien nollapäästötavoitteisiin pyrkivät tuotteet
  • Äänestäminen osakkeenomistajien ehdotuksista yhtiökokouksissa on tärkeää aktiivisessa ja vastuullisessa omistajuudessamme
  • Välitavoitteiden julkistaminen siitä, mikä osa varoistamme noudattaa nollapäästötavoitteita vuoteen 2030 mennessä
  • Osake- ja joukkolainarahastojemme lämpötilatavoitteiden seurannan julkistaminen

Viime vuonna BlackRock teki vastuullisuudesta standardin sijoittamisessaan. Määrittelimme sitoutumisemme nivoaksemme vastuullisuuden riskien ja sijoitusten hallintaan, teknologiaan, aktiiviseen omistajuuteen ja paljoon muuhun ja auttaaksemme näin parantamaan asiakkaidemme sijoitusten tuottoja. Sitoutumisemme perustui vahvaan sijoitusnäkemykseen: vastuullisuuden nivominen sijoittamiseen auttaa sijoittajia rakentamaan entistä kestävämpiä salkkuja ja saavuttamaan parempia riskisopeutettuja pitkän aikavälin tuottoja. Voit lukea yhteenvedon edistymisestämme vuonna 2020 täältä.

Larry Finkin vuonna 2021 toimitusjohtajille lähettämä kirje suomeksi alla ja liitteenä, ja alkuperäinen kirje englanniksi täällä. Liitteenä myös BlackRockin asiakkailleen lähettämä kirje.

Hyvä toimitusjohtaja,

Asiakkaidemme varainhoitajana autamme BlackRockissa heitä sijoittamaan niin, että he voivat saavuttaa pitkän aikavälin tavoitteensa. Valtaosa hallinnoimistamme varoista liittyy yksityisten ihmisten ja eläke-edunsaajien eläkkeelle siirtymiseen – tällaiset asiakkaat ovat esimerkiksi opettajia, palomiehiä, lääkäreitä tai liike-elämän palveluksessa työskenteleviä. Hoidamme heidän varojaan, emme omiamme. Asiakkaidemme meitä kohtaan osoittama luottamus sekä roolimme linkkinä heidän ja sijoituskohdeyhtiöiden välillä tuovat meille suuren vastuun toimia heidän puolestaan.

Siksi kirjoitan teille joka vuosi ja pyrin korostamaan kestävän arvon luomiselle tärkeitä tekijöitä, kuten pääoman hallintaa, pitkän aikavälin strategiaa, tarkoitusta ja ilmastonmuutosta. Olemme jo kauan uskoneet, että asiakkaamme yhtiönne osakkeenomistajina hyötyvät, mikäli pystytte luomaan kestävää arvoa kaikille sidosryhmillenne.

Aloin kirjoittaa näitä kirjeitä finanssikriisin jälkeen. Viime vuonna koimme jotain vielä kauaskantoisempaa – koko maailmaa koskevan ja sitä pysyvästi muuttaneen pandemian. Se on vaatinut kauhistuttavan inhimillisen veron ja muuttanut elämäämme – miten työskentelemme, opimme, saamme terveydenhoitoa ja paljon muuta.

Pandemian vaikutukset ovat jakautuneet erittäin epätasaisesti. Pandemia käynnisti talouden voimakkaimman supistumisen sitten 1930-luvun suuren laman ja osakemarkkinoiden jyrkimmän laskun sitten vuoden 1987. Jotkin toimialat, erityisesti ne, jotka ovat riippuvaisia ihmisten kokoontumisesta yhteen, ovat kärsineet valtavia vahinkoja. Toiset toimialat ovat taas kukoistaneet. Vaikka osakemarkkinoiden toipuminen lupaa hyvää kasvulle pandemian laantuessa, talous on tällä hetkellä järkyttävässä kunnossa. Työttömyysluvut ovat edelleen erittäin korkealla, pienet yritykset sulkevat oviaan päivittäin, ja perheillä eri puolilla maailmaa on vaikeuksia vuokran maksamisen ja ruoan ostamisen kanssa.

Pandemia on myös kiihdyttänyt syviä yhteiskunnallisia trendejä eläkekriisin voimistumisesta epätasa-arvon lisääntymiseen. Useita kuukausia vuoden alusta pandemia törmäsi historiallisiin rotujen välistä tasa-arvoa vaativiin mielenosoituksiin Yhdysvalloissa ja muualla maailmassa. Tämä on myöhemmin lisännyt poliittista kuohuntaa Yhdysvalloissa. Tässä kuussa näimme Yhdysvalloissa valheiden ja poliittisen opportunismin aiheuttamaa poliittista vieraantumista, mikä johti väkivaltaisuuksiin. Tapahtumat Yhdysvaltojen kongressirakennuksessa ovat vahva muistutus demokraattisen järjestelmän arvosta ja hauraudesta.

Huolimatta viimeisen 12 kuukauden aikana vallinneesta synkkyydestä ilmassa on toivon merkkejä. Yritykset ovat palvelleet sidosryhmiänsä rohkeasti ja vakaumuksellisesti. Olemme nähneet yritysten kehittävän uusia ratkaisuja ruoan ja tavaroiden liikkumisen takaamiseksi koronasulkujen aikana ja tukevan voittoa tavoittelemattomia järjestöjä avustustyössä. Yksi modernin tieteen suurista saavutuksista on useiden rokotteiden kehittäminen ennätysajassa. Lisäksi monet yritykset vastasivat rotujen tasa-arvon vaatimuksiin, vaikka meillä on vielä paljon tehtävää täyttääksemme sitoumukset tasa-arvon edistämiseksi. On silmiinpistävää, kuinka vuoden 2020 myllerrysten keskellä yritykset etenivät vahvasti työssään ilmastoriskien ratkaisemiseksi. 

Uskon, että koronapandemia on aikaansaanut sellaisen eksistentiaalisen kriisin, hyvin konkreettisen muistutuksen hauraudestamme, että se on saanut meidät kohtaamaan ilmastonmuutoksen aiheuttaman globaalin uhkan entistä vakavammin ja pohtimaan sen pandemian tavoin tuomia muutoksia elämäämme. Pandemia on muistuttanut meitä siitä, että suuret kriisit – olivatpa ne terveyteen tai ympäristöön liittyviä – edellyttävät suuria globaaleja toimia.

Viimeisen vuoden aikana ihmiset näkivät muutakin kuin ilmastonmuutoksen kasvavat fyysiset vaikutukset tulipaloina, kuivuutena, tulvina ja hurrikaaneina. He ovat alkaneet nähdä sen suorat taloudelliset vaikutukset, kun energiayhtiöt tekevät ilmastoon liittyviä miljardien alaskirjauksia arvottomiksi muuttuneista omaisuuseristä ja sääntelyviranomaiset keskittyvät ilmastonmuutoksen liittyviin riskeihin maailman talousjärjestelmässä. Ihmiset myös keskittyvät aiempaa enemmän muutoksen luomiin merkittäviin taloudellisiin mahdollisuuksiin sekä siihen, kuinka muutos saadaan aikaan oikeudenmukaisesti. Ilmastonmuutos on asiakkaillamme riskeistä korkeimmalla sijalla, ja he kysyvät meiltä näkemystämme siitä lähes päivittäin. 

Rakenteellinen muutos kiihtyy

Kirjoitin viime vuoden tammikuussa, että ilmastoriski on sijoitusriski. Sanoin tuolloin, että koska markkinat olivat alkaneet huomioida ilmastoriskin arvopapereiden hinnoittelussa, se aiheuttaisi pääomien perusteellisen uudelleen allokoinnin. Sitten koronapandemia levisi ja maaliskuussa perinteisen näkemyksen mukaan huomion olisi pitänyt siirtyä ilmastosta terveyskriisin. Tapahtuikin juuri päinvastoin, ja pääomien uudelleen allokointi kiihtyi odotettua nopeammin.

Vuoden 2020 tammikuun ja marraskuun välisenä aikana rahasto- ja ETF-sijoittajat sijoittivat maailmanlaajuisesti 288 miljardia dollaria vastuullisiin sijoituskohteisiin, mikä merkitsee 96 %:n kasvua koko vuodesta 2019[1].Uskon tämän olevan pitkään jatkuvan mutta nopeasti kiihtyvän muutoksen alku – muutos kestää useita vuosia ja näkyy kaikkien omaisuusluokkien hinnoissa. Tiedämme, että ilmastoriski on sijoitusriski. Uskomme myös, että ilmaston muuttuminen luo uudenlaisia sijoitusmahdollisuuksia.

Muutokselle on ollut olennaista vastuullisten sijoitusvaihtoehtojen saatavuuden parantuminen sekä edullisuus. Vain vähän aikaa sitten ympäristötekijät huomioon ottavan sijoitussalkun rakentaminen oli hankalaa ja mahdollista vain suurimmille sijoittajille. Vastuullisten indeksisijoitustuotteiden luominen on mahdollistanut pääomien kiihtyvän kohdistamisen niihin yhtiöihin, jotka ovat varautuneet vastaamaan ilmastoriskeihin.

Nyt olemme uuden muutoksen äärellä. Teknologian ja datan kehittymisen ansiosta varainhoitajat voivat tarjota räätälöityjä indeksisijoitussalkkuja aiempaa huomattavasti laajemmalle ihmisjoukolle – tämäkin oli aiemmin tarjolla vain suurimmille sijoittajille. Kun yhä useammat sijoittajat painottavat sijoituksiaan vastuullisuuteen panostaviin yrityksiin, se kiihdyttää entisestään nähtävissä olevaa rakenteellista muutosta. Koska tällä on valtava vaikutus pääomien allokointiin, jokaisen johtoryhmän ja hallituksen täytyy arvioida, kuinka tämä vaikuttaa heidän yrityksensä osakkeeseen.

Sijoittajien käyttäytymisessä tapahtuneen muutoksen rinnalla vuosi 2020 oli merkkipaalu ilmastonmuutosta koskevissa poliittisissa linjauksissa. Vuonna 2020 EU, Kiina, Japani ja Etelä-Korea sitoutuivat nollapäästötavoitteisiin. Yhdysvallat sitoutui viime viikolla liittymään uudelleen Pariisin ilmastosopimukseen. 127 valtiota, jotka vastaavat yli 60 prosentista maailman päästöistä, on sitoutunut nollapäästötavoitteeseen. Vauhti kiihtyy vuonna 2021, millä on dramaattiset vaikutukset maailman talouteen.

Nollapäästötalouteen siirtymisen mahdollisuudet

Nollapäästötalouteen siirtyminen muuttaa perusteellisesti kaikkien yritysten liiketoimintamalleja. Vuoteen 2050 mennessä nollapäästötaloudessa hiilidioksidipäästöt eivät saa ylittää ilmakehästä poistettavan hiilidioksidin määrää. Maailman ilmaston lämpenemisen tieteeseen perustuva raja on välttämätöntä pitää selvästi alle kahdessa asteessa. Siirtymän kiihtyessä ne yritykset, joilla on selvä pitkän aikavälin strategia ja suunnitelma nollapäästötavoitteisiin pääsemiseksi, erottuvat joukosta – asiakkaiden, poliittisten päättäjien, työntekijöiden ja osakkeenomistajien silmissä – ja lisäävät luottamusta siihen, että ne pystyvät navigoimaan globaalissa muutoksessa. Niiden yritysten liiketoiminta ja arvostukset kärsivät, jotka eivät jo ole varautumassa muutokseen, koska sidosryhmät menettävät luottamuksensa yhtiöiden kykyyn sopeuttaa liiketoimintamallejaan tulossa oleviin suuriin muutoksiin.

On tärkeää tunnistaa, että nollapäästöihin siirtyminen edellyttää muutoksia koko talousjärjestelmässä. Tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteeseen pääsemiseksi tulee globaali ilmastonlämpeneminen pitää esiteollista aikaa paremmalla tasolla eli selvästi alle kahdessa asteessa vuoteen 2100 mennessä. Lisäksi ihmisten aiheuttamien päästöjen tulee laskea vuositasolla 8–10 % vuosien 2020 ja 2050 välillä ja nollapäästötaso tulee saavuttaa vuosisadan puoliväliin mennessä.

Talous on edelleen hyvin riippuvainen fossiilisista polttoaineista, mikä näkyy suurten S&P 500:n ja MSCI Worldin kaltaisten indeksien hiili-intensiivisyytenä. Niissä kehityskaaret ovat tällä hetkellä selvästi yli 3 astetta[2].

Tästä syystä onnistunut siirtymä – oikeudenmukainen, tasapuolinen ja ihmisten toimeentulosta huolta pitävä – edellyttää sekä teknologisia innovaatioita että yli vuosikymmenien yltävää pitkän aikavälin suunnittelua. Tämä on mahdollista saavuttaa vain hallintojen jokaiselle tasolle ulottuvalla johtamisella, koordinoinnilla ja tuella sekä kumppanoitumalla yksityisen sektorin kanssa vaurauden maksimoimiseksi. Haavoittuvaiset yhteisöt ja kehitysmaat, joista monet ovat jo altistuneet ilmastonmuutoksen pahimmille vaikutuksille, ovat heikoimmassa asemassa huonosti toteutetun siirtymän aiheuttamille taloudellisille iskuille. Muutos täytyy toteuttaa siten, että se mahdollistaa nopean muutoksen huonontamatta tilannetta edelleen.

Koska siirtymä on väistämättä monimutkainen ja vaikea, on olennaista rakentaa talousjärjestelmä, jossa on enemmän resilienssiä ja joka hyödyttää useampia ihmisiä. Olen hyvin optimistinen kapitalismin tulevaisuuden sekä talouden terveyden suhteen – en energia-alalla tapahtuvasta muutoksesta huolimatta, vaan sen johdosta.

Sijoittajat eivät tietenkään voi valmistella sijoitussalkkujaan siirtymää varten ymmärtämättä, kuinka kukin yhtiö on varustautunut ilmastonmuutoksen aiheuttamien konkreettisten uhkien varalle sekä maailmantalouden siirtymiseen nollapäästöihin. He pyytävät BlackRockin kaltaisia varainhoitajia kehittämään data- ja analyysikyvykkyyksiämme tällä alueella – ja me olemme sitoutuneet täyttämään heidän tarpeensa. 

Miksi datalla ja avoimuudella on väliä

Vastuullisuusriskien arvioimiseksi sijoittajilla on oltava käytössään johdonmukaista, korkeatasoista ja olennaista julkista tietoa. Siksi pyysimme viime vuonna kaikkia yhtiöitä raportoimaan Task Force on Climate-Related Financial Disclosure (TCFD) -suositusten sekä laajemmin olennaisia vastuullisuustekijöitä kattavan Sustainability Accounting Standards Boardin (SASB) suositusten mukaisesti. Viime vuoden aikana näkemämme edistys on erittäin rohkaisevaa – SASB-raportointi kasvoi 363 %, ja yli 1 700 yritystä osoitti tukensa TCDF:n mukaiselle raportoinnille.(BlackRock julkaisi omat TCFD- ja SASB- raporttinsa viime vuonna).

TCFD-raportit ovat globaali standardi, jonka avulla sijoittajat ymmärtävät yhtiöiden kaikkein olennaisimmat ilmastoon liittyvät riskit ja miten yhtiöt hallinnoivat niitä. Kun otetaan huomioon energiasiirtymän merkitys jokaisen yhtiön kasvunäkymille, pyydämme yhtiöitä julkistamaan suunnitelmansa siitä, miten niiden liiketoimintamalli sopii yhteen nollapäästötalouden kanssa – talouden, jossa ilmaston lämpeneminen on rajoitettu selvästi alle 2 °C:een linjassa globaalin nollapäästötavoitteen kanssa vuoteen 2050 mennessä. Pyydämme teitä kertomaan, miten tämä suunnitelma sisältyy pitkän aikavälin strategiaanne ja miten hallituksenne arvioi sitä. 

Ymmärrämme, että tietojen julkistaminen voi olla työlästä ja että raportointikehysten kirjo monimutkaistaa tilannetta yrityksille. Tuemme vahvasti siirtymistä yhteen globaaliin standardiin, jonka avulla sijoittajat voivat tehdä entistä parempia päätöksiä kestävän pitkän aikavälin tuoton saavuttamiseksi. Koska vastuullisuusraportoinnin kehittäminen hyödyttää sekä yrityksiä että sijoittajia, kehotan yhtiöitä aloittamaan avoimen tiedottamisen ripeästi sen sijaan, että jäisivät odottamaan määräystä sääntelyviranomaisilta. (Maailman siirtyessä kohti yhtä standardia BlackRock kannattaa edelleen TCFD- ja SASB-standardien mukaista raportointia.) Lisäksi uskon, ettei TCFD:n pitäisi olla vain pörssiyhtiöiden käytössä. Jos todella haluamme tietojen julkistamisen olevan tehokasta – jos haluamme nähdä todellista yhteiskunnallista muutosta – myös suurien yksityisten yritysten on omaksuttava raportointistandardit.

Ilmastoriskit eivät kohdistu pelkästään yrityksiin. Uskomme esimerkiksi, että julkisten lainojen liikkeeseenlaskijoiden tulisi myös kertoa avoimesti, miten ne tarttuvat ilmastoon liittyviin riskeihin. Mittaaminen ja avoimuus eivät kuitenkaan ole ainoat haasteet. Pandemian taloudellisesti kuormittamien maailman hallitusten on myös ryhdyttävä mittaviin ilmastoinfrastruktuurihankkeisiin sekä fyysisten riskien torjumiseksi että puhtaan energian tuottamiseksi. Haasteet edellyttävät luovaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta hankkeiden rahoittamiseksi sekä lisää avoimuutta pääoman houkuttelemiseksi.

BlackRockin sitoutuminen nollapäästötavoitteisiin

Maailma on siirtymässä nollapäästötalouteen. Uskomme BlackRockissa, että palvelemme parhaiten asiakkaitamme olemalla muutoksen etujoukoissa. Omat toimintomme ovat nykyään hiilineutraaleja, ja olemme sitoutuneet tukemaan kasvihuonekaasujen nollapäästötavoitetta ennen vuotta 2050 tai siihen mennessä. Mikään yhtiö ei helposti pysty tekemään suunnitelmia kolmenkymmenen vuoden päähän. Uskomme kuitenkin, että jokaisen yhtiön – myös BlackRockin – täytyy alkaa käsitellä siirtymistä nollapäästöihin tänään. Teemme useita toimenpiteitä auttaaksemme sijoittajia suunnittelemaan sijoitussalkkunsa nollapäästöiseen maailmaan sopiviksi, muun muassa hyödyntämällä niitä mahdollisuuksia, joita siirtyminen nollapäästöihin luo.

Kerromme tarkemmin toimistamme kirjeessä, jonka lähetimme asiakkaillemme tänään. Toimenpiteisiin sisältyvät: lämpötilatasoa peilaavan mittarin julkaiseminen julkisille osake- ja joukkolainarahastoillemme, kun riittävästi dataa on saatavilla; ilmastonäkökulmien sisällyttäminen pääomamarkkinoita koskeviin oletuksiin; "tehostetun valvonnan mallin" käyttöönotto aktiivisissa salkuissamme kehykseksi merkittäviä ilmastoriskejä aiheuttavien arvopaperien hallinnoimiseen (mukaan lukien arvopaperien liputus mahdollista irtautumista varten); uusien, selkeitä lämpötilatavoitteita asettavien sijoitustuotteiden lanseeraaminen mukaan lukien tuotteet, jotka tavoittelevat nollapäästötasoa; sekä aktiivinen omistajuus varmistaaksemme, että yhtiöt joihin asiakkaamme ovat sijoittaneet, sekä pienentävät ilmastoriskejä että harkitsevat mahdollisuuksia, joita nollapäästöihin siirtyminen tuo.

Vastuullisuus ja syvempi yhteys sidosryhmiin tuo parempia tuloksia 

Vuonna 2018 kirjoitin, että jokaisen yhtiön tulisi kertoa selvästi olemassaolonsa tarkoitus ja miten se hyödyttää kaikkia sidosryhmiään mukaan lukien osakkeenomistajat, työntekijät, asiakkaat ja toimintayhteisöt. Vuoden 2020 aikana olemme nähneet, miten merkitykselliset, hyvän ESG-profiilin (ympäristö, yhteiskuntavastuu ja hyvä hallintotapa) yhtiöt ovat menestyneet vertaisiaan paremmin. BlackRockin, Morningstarin ja muiden tekemät tutkimukset ovat osoittaneet, että 81 % maailmanlaajuisesti edustavasta otoksesta ESG-indeksejä on vuonna 2020 tuottanut paremmin kuin perinteiset vastineet. Tämä dynamiikka korostui edelleen ensimmäisen vuosineljänneksen laskusuhdanteen aikana, mikä oli taas esimerkki vastuullisten rahastojen resilienssistä. Olemme nähneet sen myös aiemmissa laskusuhdanteissa[3]. Laajempi valikoima kestäviä sijoitusvaihtoehtoja houkuttelee jatkossakin sijoittajia kiinnostumaan näistä rahastoista, kuten olemme nähneet vuonna 2020.

Tarina ei jää tähän. Eivät vain laajojen markkinoiden ESG-indeksit suoriudu paremmin kuin vastineensa. Teollisuusalojen sisällä – autoista pankkeihin ja kaasu- ja öljy-yhtiöihin – näemme toisen eron: hyvän ESG-profiilin yhtiöiden suoriutuvan vertaisiaan paremmin ja niillä on ”vastuullisuuspreemio”[4].

On selvää, että hyvä yhteys sidosryhmiin – luottamuksen rakentaminen niiden kanssa ja merkityksellisesti toimiminen – auttaa yhtiöitä ymmärtämään ja vastaamaan maailmassa tapahtuviin muutoksiin. Yhtiöt sivuuttavat sidosryhmät omalla vastuullaan – yhtiöille, jotka eivät ansaitse tätä luottamusta, on yhä vaikeampaa houkutella asiakkaita ja osaajia, etenkin nuoria ihmisiä, jotka haluavat yhtiön jakavan heidän arvonsa. Mitä enemmän yrityksenne pystyy näyttämään tarkoituksensa arvon luomisessa asiakkailleen, työntekijöilleen ja yhteisöilleen, sitä kilpailukykyisempiä olette ja pystytte tekemään pitkäaikaista tuottoa osakkeenomistajille.

En muista, milloin yritysten olisi ollut tärkeämpää vastata sidosryhmiensä tarpeisiin. Olemme valtavassa taloudellisessa ahdingossa. Olemme myös historiallisessa risteyksessä polulla kohti rotujen tasa-arvoa, eikä tilannetta voida ratkaista ilman yritysten johtajuutta. Jos yritys ei pyri hyötymään ihmisten kykyjen ja potentiaalin koko kirjosta, se on muita heikompi sen takia, sillä se tuskin pystyy palkkaamaan

parhaita osaajia, peilaamaan asiakkaidensa ja toimintaympäristönsä tarpeita ja olemaan muita tuottavampi.

Vaikka rotuun ja etniseen alkuperään liittyvät kysymykset vaihtelevat suuresti eri puolilla maailmaa, odotamme kaikkien maiden yrityksiltä kykystrategiaa, jonka avulla ne voivat hyödyntää osaamista mahdollisimman kattavasti. Julkaistessanne vastuullisuusraportteja pyydämme teitä avaamaan kykystrategianne ja kertomaan pitkän aikavälin suunnitelmanne parantaaksenne monimuotoisuutta, oikeudenmukaisuutta ja osallisuutta alueellenne tarkoituksenmukaisella tavalla. Noudatamme itse samaa standardia.

Kysymykset rotujen tasa-arvosta, taloudellisesta epätasa-arvosta tai yhteisössä toiminnasta luokitellaan ESG-keskusteluissa usein yhteiskunnallisiksi ongelmiksi. On kuitenkin harhaanjohtavaa vetää jyrkkiä jakolinjoja kategorioiden välille. Esimerkiksi ilmastonmuutoksella on jo suhteettoman suuri vaikutus pienituloisiin yhteisöihin ympäri maailman. Onko se ympäristöön liittyvä vai yhteiskunnallinen ongelma? Mihin kategoriaan määritämme nämä kysymykset ei ole oleellista vaan tieto siitä, että meidän pitää ymmärtää ongelmia ja niiden välisiä vuorovaikutuksia. Parantunut data ja läpinäkyvyyden lisääntyminen auttavat meitä ymmärtämään paremmin ympäristöön liittyvien ja yhteiskunnallisten aiheiden syvän keskinäisen riippuvuuden.

Olen optimisti. Olen nähnyt kuinka monet yhtiöt ottavat nämä haasteet vakavasti – miten ne ovat vastanneet vaatimuksiin entistä suuremmasta avoimuudesta, suuremmasta tilivelvollisuudesta sidosryhmille ja valmistautumisesta ilmastonmuutokseen. Minua rohkaisee yhtiöissä näkemäni. Nyt yritysjohtajien ja hallitusten pitää olla hyvin rohkeita ja sitoutuneita sidosryhmiinsä. Meidän pitää liikkua vielä nopeammin – luoda enemmän työpaikkoja, enemmän vaurautta ja osallisuutta. Luotan yritysten kykyyn auttaa meitä pääsemään tästä kriisistä ja rakentamaan yhä osallistavampaa kapitalismia.

Ennen vuotta 2020 rokotteiden kehittämiseen meni tyypillisesti 10–15 vuotta. Nopein koskaan kehitetty rokote oli sikotautia vastaan, ja siihen meni neljä vuotta. Nyt meillä on eri puolilla maailmaa useita eri yhtiötä, jotka toimittavat alle vuodessa kehitettyjä rokotteita. Ne osoittavat yhtiöiden voiman – kapitalismin voiman – vastata ihmisten tarpeisiin. Jättäessämme taaksemme pandemian ja kohdatessamme valtavaa taloudellista ahdinkoa ja epätasa-arvoa yritysten on omaksuttava sellainen kapitalismin muoto, joka tuntee sidosryhmänsä ja palvelee niitä kaikkia.

Rokote on ensimmäinen askel. Maailma on yhä kriisissä ja on vielä jonkin aikaa. Edessämme on suuri haaste. Haasteen vastaan ottavat yritykset, jotka pyrkivät rakentamaan arvoa sidosryhmilleen pitkällä aikavälillä, auttavat tuottamaan pitkäaikaista tuottoa osakkeenomistajilleen ja rakentamaan valoisampaa ja vauraampaa tulevaisuutta maailmalle.

Terveisin,

Larry Fink
Hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja

 

[1]Lähde: Simfund, Broadridge, GBI. Tilanne marraskuussa 2020. Mukana eivät ole suljetut rahastot ja rahastojen rahastot; mukana ovat rahamarkkinarahastot.

[2]Tammikuu 2021. S&P 500: arvioidut arvot S&P Global Trucostin Pariisin-sopimuksen mukaisuutta seuraavasta datasta; MSCI ACWI Investable Markets -indeksi: MSCI.

[3]Lähde: BlackRock. 94 % yllä viitatuista vastuullisuusindekseistä tuotti vertailuindeksejä paremmin koronapandemian aikana vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen aikana.

https://www.blackrock.com/corporate/about-us/sustainability-resilience-research

[4] Perustuu MSCI ACWI Focus ESG -indeksin ja MSCI ACWI -indeksin väliseen vertailuun tammi–marraskuussa vuonna 2020. Tuottoanalyysi osoittaa paremman tuoton johtuvan siitä, että ESG-indeksissä on paljon hyviä ESG-pisteitä saaneita yhtiötä ja vähän huonoja ESG-pisteitä saaneita yhtiötä kullakin toimialalla. Tämä ESG-indeksi valittiin sen rakenteen toimialaneutraaliuden vuoksi ja koska se kattaa koko maailman. Tulokset voivat poiketa muista indeksivertailuista.

 


 
 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:
Viestintätoimisto Cocomms
Anna-Mari Tiilikainen, puh. 050 558 0888, anna-mari.tiilikainen(at)cocomms.com

Kuvat

BlackRockin toimitusjohtaja Larry Fink
BlackRockin toimitusjohtaja Larry Fink
Lataa

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

BlackRock
BlackRockin tarkoituksena on auttaa yhä useampia ihmisiä saavuttamaan taloudellista hyvinvointia. Sijoittajien varainhoitajana ja johtavana teknisten ratkaisujen tarjoajana asiakkaamme kääntyvät puoleemme tehdessään suunnitelmia tärkeimpien tavoitteidensa saavuttamiseksi. BlackRock hallinnoi asiakkaidensa puolesta maailmanlaajuisesti 8 677 miljardin dollarin varoja (31.12.2020). Lisätietoja: www.blackrock.com.

 

 

 

 

 

 

 

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta BlackRock

Kiertotalous huomion kohteeksi koronapandemian aikana: neljä toimialaa vie kiertotaloutta eteenpäin vuonna 20218.3.2021 11:07:40 EET | Tiedote

BlackRockin toisen kerran koostetussa kiertotalousraportissa kerrotaan, kuinka koronapandemia uhkasi hidastaa maailman vastuullisuuden kehittymistä. Kiertotalouteen siirtyminen sai kuitenkin lisäpontta lisääntyvän sääntelyn, vastuullisia valintoja suosivan kuluttajakäyttäytymisen lisääntymisen sekä yritysten tekemien kiertotalouskäytäntöjen ansiosta. BlackRockin raportti nostaa esiin neljää toimialaa, joilta sijoittajien kannattaa etsiä kasvumahdollisuuksia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme