Blogit hyviä kansallismielisen poliittisen viestinnän alustoja
Valtiotieteiden maisteri Katarina Pettersson tutki väitöskirjassaan perussuomalaisten ja ruotsidemokraattien blogitekstejä vuosilta 2007–2015. Pettersson on tarkastellut kolmen puolueensisäisen ryhmän blogeja: molempien puolueiden maahanmuuttovastaisten ryhmien, puolueiden naisosastojen sekä ruotsidemokraattien osalta maahanmuuttajataustaisten tai etniseen vähemmistöön kuuluvien poliitikkojen tekstejä. Väitöskirja tarjoaa uusia näkökulmia siihen, miten tietyt sosiaalipsykologiset ilmiöt liittyvät äänestäjien mobilisointiin. Näitä ovat esimerkiksi identiteetin rakentaminen, ihmisten ryhmittely ”meihin ja heihin” sekä tunteisiin vetoavat suostuttelustrategiat, nostalgiset muistot ja ”tolkku”.
Tuloksista ilmenee, että bloggaajat saattavat välittää sosiaalisesti tulenarkoja ja jopa rasistisia poliittisia näkemyksiä blogien (audio)visuaalisten, digitaalisten ja viestinnällisten toimintojen avulla ottamatta kuitenkaan itse varsinaisesti kantaa aiheeseen. Poliittisia viestejä voi välittää paitsi tekstin kautta myös kuvien, videomateriaalien ja linkkien sekä bloggaajan ja lukijan vuoropuhelun kautta. Näiden toimintojen takia blogit ovat hyviä kansallismielisen poliittisen viestinnän alustoja.
– Blogien kautta voidaan välittää iskevää ja vakuuttavaa poliittista argumentointia, joka vetoaa lukijoiden tunteisiin, suojaten samalla poliitikkoa syytöksiltä rasistisesta toiminnasta, Pettersson sanoo.
Vastakkainasettelua ja marttyyriutta
Väitöskirjan mukaan suomalaisten ja ruotsalaisten oikeistopopulististen blogien maahanmuuttajavastaista poliittista retoriikkaa leimaa sekä maahanmuuttajiin kohdistuvat vihanpurkaukset että poliittisten vastustajien syyttely ja väheksyminen. Syyttämällä poliittisia vastustajia, erityisesti vasemmistoa, sekä median edustajia oikeistopopulististen puolueiden mustamaalaamisesta bloggaaja ottaa marttyyrin roolin ja saa täten vastustajat näyttämään kansanpettureilta.
– Puhuja itse omaksuu koko kansan – erityisesti ”tavallisen” suomalaisen tai ruotsalaisen – pelastajan roolin, Pettersson sanoo.
Maahanmuuttajavastainen retoriikka osoittautui samankaltaiseksi Suomessa ja Ruotsissa. Tosin retoriikassa hyödynnetään maakohtaisia kansallisia symboleja ja kollektiivisia muistoja maahanmuuton ja monikulttuurisuuden vastaisina argumentteina.
Väitöskirja laajentaa näkökulmaa valkoisten miesten maahanmuuttovastaisesta retoriikasta tarkastelemalla myös naisten ja maahanmuuttajataustaisten tai vähemmistöön kuuluvien poliitikkojen tekstejä. Näiden poliitikkojen retoriikassa oikeistopopulistiset puolueet esitetään nais- ja maahanmuuttajamyönteisinä. Poliittiset vastustajat, erityisesti feministit ja monikulttuurisuuden puolestapuhujat, kuvataan sen sijaan naisvastaisina ja rasisteina.
– Poliittisten blogien kansallismielinen diskurssi ei rajoitu vain blogikuplaan. Se välittyy myös perinteiseen mediaan ja vaikuttaa täten myös yleiseen yhteiskunnalliseen ja poliittiseen keskusteluun. Jotta voisimme paremmin ymmärtää näitä ilmaisumuotoja ja niiden seurauksia, tarvitaan lisää sosiaalipsykologista tutkimusta poliittisten blogien diskursseista, Pettersson sanoo.
VTM Katarina Pettersson väittelee 9.6.2017 klo 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa väitöskirjallaan ”Save the nation! A social psychological study of political blogs as a medium for nationalist communication and persuasion”. Väitöstilaisuus on Helsingin yliopiston päärakennuksessa, sali 13, Fabianinkatu 33.
Väitöskirja julkaistaan myös elektronisesti E-thesis-palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
Vain sähköpostitse:
Katarina Pettersson, katarina.pettersson@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Christa Liukas
Viestinnän asiantuntija
christa.liukas@helsinki.fi
Puh. 050 317 5791
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme