Borrelioosin ja myyräkuumeen ilmaantuvuus seuraa jyrsijöiden runsausvaihteluita Pohjois-Euroopassa
10.8.2021 13:48:16 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Metsämyyrä on Pohjois-Euroopan yleisin jyrsijä ja se toimii pääisäntänä sekä myyräkuumetta aiheuttavalle Puumala-virukselle että borrelioosia aiheuttaville Borrelia-suvun bakteereille.
Tutkimuksessa tarkasteltiin metsämyyrän runsausvaihteluiden ja borrelioosin ja myyräkuumeen ilmaantuvuuden ajallista suhdetta Keski-Suomen ja Pohjois-Savon alueilla. Tutkimuksessa käytettiin pitkäaikaisaineistoja sekä myyrien populaatiokoon vaihteluista että ihmisten tartuntatapauksien määristä.
Tutkimus osoitti, että metsämyyrän noin kolmivuotiset runsausvaihtelut heijastuvat paitsi myyräkuumeen niin myös borrelioosin ilmaantuvuuteen. Myyräkuumeen ilmaantuvuus seurasi myyrien runsausvaihteluita lyhyellä parin kuukauden aikaviiveellä. Siten myyräkuumetta esiintyy runsaasti silloin, kun metsämyyriä on runsaasti.
Borrelioosin ilmaantuvuus seurasi myyrien runsautta vuoden viiveellä
Myyrien runsausvaihteluiden ja borrelioosin ilmaantuvuuden välinen suhde oli monimutkainen.
Borrelioosin ilmaantuvuus seurasi myyrien runsautta pidemmällä, noin vuoden aikaviiveellä.
Suomessa Borrelia-bakteereita levittävät puutiainen (Ixodes ricinus) ja taigapunkki (I. persulcatus). Puutiainen puree ihmistä tyypillisesti nymfinä, mikä selittänee vuoden aikaviiveen metsämyyrärunsauden ja borrelioosin ilmaantuvuuden välillä.
”Noin vuoden aikaviive oli odotettavissa Borrelia-bakteerin kiertokulun perusteella: Puutiaistoukka saa Borrelia-bakteerin aterioidessaan Borrelia-bakteeria kantavalla myyrällä ja tartunnan saaneesta toukasta kehittyy bakteeria ihmiseen tartuttava nymfi yleensä seuraavana vuonna ja aikuinen pari vuotta myöhemmin”, kertoo tutkimuksen vastuututkija Eva Kallio Jyväskylän yliopistosta.
Taigapunkki puolestaan puree ihmistä yleensä vasta aikuisvaiheessa. Tutkimuksessa havaittiinkin myös noin kahden vuoden viive myyrien runsauden sekä borrelioosin ilmaantuvuuden välillä, mikä saattaa heijastaa aikuisten taigapunkkinaaraiden puremien aiheuttamia infektioita.
Lisäksi havaittiin, että borrelioosin ilmaantuvuuden ja noin vuotta aiemman myyrämäärän välisen suhteen voimakkuus muuttui tutkimusjakson aikana. Myös metsämyyrän runsausvaihtelujen voimakkuus muuttui tutkimusjakson aikana, mikä on todennäköisesti vaikuttanut puutiaisten loisintaan myyrillä, ja siten Borrelia-bakteerin kiertokulkuun myyrien ja puutiaisten välillä. Tällä on ollut vaikutus Borrelia-bakteerin yleisyyteen puutiaisissa ja siten edelleen borrelioosi-infektioiden määrään.
Linkki tutkimukseen Scientific Reports -julkaisuun, 9.8.2021: Rodent host population dynamics drive zoonotic Lyme Borreliosis and Orthohantavirus infections in humans in Northern Europe | Scientific Reports (nature.com)
Lisätietoja:
Akatemiatutkija Eva Kallio, Jyväskylän yliopisto, eva.r.kallio@jyu.fi
Väitöskirjatutkija Mahdi Aminikhah, Oulun yliopisto, mahdi.aminikhah@oulu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tanja HeikkinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 472 1162tanja.s.heikkinen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tyypin 2 diabeteksen verensokeritasapainoa voi parantaa lihasaktivoinnilla jopa istuen13.5.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
TtM Suvi Lambergin väitöstutkimus osoittaa, että pitkäaikaisen istumisen keskeyttäminen dynaamisella lihastyöllä — tapahtuipa se istuen tai pystyasennossa — vähentää aterianjälkeisiä glukoosi- ja insuliinivasteita noin 22 %. Suurin vaikutus havaittiin etureiden lihasten aktivoinnilla.
Tutustu maailmankaikkeuden alkuperään – fysiikkanäyttely avautuu Ruusupuiston aukiolla12.5.2026 08:05:00 EEST | Tiedote
Kansainvälinen valokuvanäyttely, joka kuvaa maailmankaikkeuden alkuperää ja ihmiskunnan paikkaa siinä, on nähtävissä Jyväskylän yliopiston Ruusupuisto-rakennuksen edustalla 18.5.-8.6.2026.
Vaihdevuodet muuttavat naisen elimistöä – arjen valinnoilla on merkitystä terveyden kannalta12.5.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Vaihdevuosien aikana naisen elimistössä tapahtuu merkittäviä biologisia muutoksia, jotka vaikuttavat aineenvaihduntaan ja kehonkoostumukseen. Jyväskylän yliopiston tuore väitöstutkimus osoittaa, että terveelliset elämäntavat, erityisesti säännöllinen ruokarytmi ja liikkuminen voivat lieventää näitä muutoksia ja tukea aineenvaihduntaterveyttä.
Väitös: Ikääntyvien sairaanhoitajien työurat rakentuvat monen tekijän yhteisvaikutuksesta11.5.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
FM Sirpa Koponen tarkastelee Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun johtamisen väitöstutkimuksessaan, miten ikääntyvät sairaanhoitajat rakentavat työuriensa loppuvaihetta ja pohtivat työssä jatkamista suhteessa eläköitymiseen. Tutkimuksen mukaan työssä jatkaminen ei riipu yhdestä tekijästä, vaan muodostuu työn merkityksellisyyden, työkyvyn, johtamisen ja työolojen yhteisvaikutuksesta.
Väitös: Kohti tarkempaa ympäristöennustamista – tutkimus tuo esiin ilmansaasteiden ja sään taustalla vaikuttavat rakenteet11.5.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tuoreessa väitöskirjatutkimuksessa on kehitetty uusia tilastollisia menetelmiä, joiden avulla voidaan tunnistaa monimutkaisten ympäristöaineistojen taustalla vaikuttavia ilmiöitä ja parantaa ennusteiden tarkkuutta. Menetelmät tarjoavat uusia keinoja ympäristödatan analysointiin ja päätöksenteon tueksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme