Tampereen yliopisto

Diabeettisen retinopatian aiheuttaman näkövammaisuuden riski on laskenut, vaikka diabetes on yleistynyt

Jaa

Näkövammarekisterin 40-vuotinen seurantatutkimus osoittaa, että diabeettisen retinopatian aiheuttaman näkövammaisuuden riski Suomessa on vähentynyt diabeteksen yleistymisestä huolimatta. Tutkimus on ainutlaatuinen, koska vastaavan tasoiset rekisterit ja aineistot ovat maailmanlaajuisesti harvinaisia.

Kuva: Erkki Karén
Kuva: Erkki Karén

Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan näkövammaisuuden ilmaantuvuus ja esiintyvyys ovat merkittävästi vähentyneet 1990-luvulta 2010-luvulle sekä väestötasolla että diabeetikoilla, vaikka hoidettujen diabetespotilaiden esiintyvyys väestössä on lähes kolminkertaistunut.

Lisäksi neljän viime vuosikymmenen aikana diabeettisesta retinopatiasta aiheutuneen näkövammaisuuden aste on lieventynyt, näkövammaisuuden alku siirtynyt myöhempään ikään ja sukupuolierot esiintyvyyksissä tasoittuneet.

— Tämä kehitys on ollut selvästi merkittävämpää kuin esimerkiksi glaukooman ja ikärappeuman aiheuttamassa näkövammaisuudessa havaitut muutokset, kertoo silmätautiopin professori Hannu Uusitalo.

— Diabeettisen retinopatian seulonnan ja hoidon parantuminen 90-luvulta lähtien sekä erityisesti diabeteksen hoidon tehostuminen 90-luvulla, kuten monipistoshoidot, pumput ja sensorit, ovat todennäköisimmät syyt siihen, että hoito on tehokkaampaa, ja siten myös näkövammaisuuden vaikeusaste ja kesto ovat lyhentyneet.

— Tuloksemme siis kertovat tehokkaan seulonnan ja hoidon merkityksestä näkövammautumisen ehkäisyssä, elämänlaadun ylläpitämisessä ja terveydenhuollon kuormituksen vähentämisessä, Uusitalo toteaa.

Tampereen yliopistossa tehdyn tutkimuksen aineisto perustui Näkövammarekisterin keräämiin tietoihin vuosilta 1980–2019.

Lisäksi tutkimuksessa käytettiin tietoja diabeteksen ja diabeettisen retinopatian esiintyvyyden muutoksista ja hoidon kehityksestä keräämällä hoidettujen diabetespotilaiden määrät Kelan lääkkeiden erityiskorvausoikeustilastoista ja vuosittaiset hoitotoimenpiteet THL:n erikoissairaanhoidon kattavasta hoitoilmoitusrekisteristä.

Tutkimus on tehty yhteistyössä Tampereen yliopiston ja Näkövammaisten liiton kanssa.

Tutkimusta ovat rahoittaneet Tampereen seudun näkövammaisten tukisäätiö ja Elsemay Björn Rahasto.

Petri K.M. Purola; Matti U.I. Ojamo; Mika Gissler; Hannu M.T. Uusitalo: Changes in Visual Impairment due to Diabetic Retinopathy During 1980–2019 Based on Nationwide Register Data, Diabetes Care 2022;45(9):2020–2027
https://doi.org/10.2337/dc21-2369

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Väitöskirjatutkija, FM Petri Purola, petri.purola@tuni.fi
Silmä- ja näkötutkimusyksikkö, Tampereen yliopisto
Näkövammarekisteri

Silmätautiopin professori, ylilääkäri Hannu Uusitalo, hannu.uusitalo@tuni.fi
Silmä- ja näkötutkimusyksikkö, Tampereen yliopisto / Tays Silmäkeskus
Näkövammarekisteri

Kuvat

Kuva: Erkki Karén
Kuva: Erkki Karén
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös:Hyvin suunnitellut digitaaliset demokratiapalvelut voivat vahvistaa nuorten yhteiskunnallista osallistumista5.12.2022 12:16:07 EET | Tiedote

Tukeakseen nuorten yhteiskunnallista osallistumista, digitaalisten demokratiapalveluiden tulee mahdollistaa päättäjien ja kansalaisten välinen säännöllinen vuorovaikutus sekä todellisten vaikutusten aikaansaaminen. Lisäksi on tehtävä osallistumisen merkityksiä ja tuloksia näkyviksi ja tarjota turvallinen tila osallistumiselle, selviää Iikka Pietilän väitöstutkimuksesta.

Väitös:Jatkuvan käyttöönoton hyödyntäminen säästää merkittävästi aikaa dataprojekteissa5.12.2022 11:27:37 EET | Tiedote

Diplomi-insinööri Mikko Puonti selvitti tutkimuksessaan dataprojektien käytäntöjä ja toi niihin ohjelmistokehityksessä käytetyn, jatkuvan käyttöönoton menetelmän. Tutkimuksen tavoitteena on lyhentää raportointi-ideasta valmiiseen raporttiin kuluvaa aikaa. Tietovaraston toteutus on työlästä ja aikaa vievää, minkä vuoksi sen toteutustyötä automatisointiin tutkimuksen aikana. Testausta lisäämällä saatiin vietyä toimivia latauksia ja raportteja tuotantokäyttöön lyhimmillään tunneissa viikkojen sijaan.

Väitös: Kulttuurienvälisen viestinnän taidot työelämään siirryttäessä5.12.2022 10:54:27 EET | Tiedote

Korkea-asteen opinnoissa vaaditaan yhä enemmän monialaista osaamista, jonka toivotaan siirtyvän valmistumisen myötä työelämään. FM, MBA Niina Kovalainen pohti tutkimuksessaan, millaisia viestinnällisiä taitoja työelämässä nykyään tarvitaan. Työn tavoitteena on pyrkiä tarjoamaan keinoja kehittää korkeakouluopiskelijoiden viestintätaitoja vastaamaan paremmin tulevaisuuden työnkuvia ja uria. Tutkimuslöydösten mukaan kulttuurienvälistä viestintää ei tulisi pitää omana erillisenä osaamisalueenaan, vaan osana yleistä opiskelua ja työtä.

Väitös: Atomikerroskasvatetut titaanidioksidiohutkalvot ratkaisijana aurinkopolttoaineiden tuotannossa5.12.2022 08:30:00 EET | Tiedote

Ympäristöä säästävien ja hiilineutraalien energianlähteiden tutkimuksesta ja tuotekehityksestä on tullut tärkeää käynnissä olevan energiakriisin ja ilmaston lämpenemisen vuoksi. Väitöskirjassaan DI Jesse Saari tutki atomikerroskasvatettuja titaanidioksidiohutkalvoja, jotka voivat merkittävästi parantaa valosähkökemiallisten aurinkopolttoaineiden tuottamisessa käytettävien materiaalien kestävyyttä ja siten auttaa uusiutuvia energialähteitä hyödyntävän energiateknologian käyttöönotossa.

Väitös: Työn ja työttömyyden rajalla arjen paikkoja eletään monipuolisesti2.12.2022 08:08:00 EET | Tiedote

Työssäolon ja työttömyyden raja voi tulla näkyväksi yllättävillä tavoilla työmarkkinamarginaalissa oleville. Esimerkiksi Asiaton oleskelu kielletty -kieltomerkki tehdasalueen portilla voi toimia työmarkkinoiden rajalla olemisen symbolina työttömälle, joka kantaa mielessään kielteisiä työelämämuistoja. Hallintotieteiden maisteri Sami Lind avaa väitöskirjassaan työmarkkinamarginaalissa olevien korkeakoulutettujen arjen paikkojen ja päivittäisen elämän kokemuksellista rakentumista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme